Kirjassa Keksinnöt kautta aikojen (Valitut Palat 1982) kerrotaan näin:
1931 RCA-Victor julkaisi ensimmäisen äänilevyn, Beethovenin Viidennen sinfonian, jonka kierrosnopeus oli 33 1/3 kierrosta minuutissa. Columbia ryhtyi valmistamaan LP-levyjä vuonna 1948.
Perusteellisempi selvitys äänilevyn historiasta löytyy hakuteoksesta Otavan iso musiikkitietosanakirja.
Myöhästymismaksut eivät mene lainaajan iän mukaan vaan aineiston mukaan. Maksu on 0,20 e vuorokaudessa aikuisten aineistosta. Lasten aineistosta ei tule maksua. Toisin sanoen jos alle 18-vuotias lainaa aikuisten aineistoa eikä palauta eräpäivään mennessä, hänen on maksettava myöhästymismaksu.
Seuraavassa joitain vinkkejä intialaisesta käännöskirjallisuudesta suomeksi aina 1861-1941 eläneestä Rabindranath Tagoresta lähtien, jonka romaani Gora(kaksi osaa) on suomennettu.
Lisäksi muutamia muita intialaisia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu ja ne ovat saatavissa pääkaupunkiseudun yhteisen Helmet-aineistotietokannan kautta:
- Roy, Arundhati,tähän mennessä ainoa teos Joutavuuksien jumala sai 1997 Booker Prize-palkinnon.
Seuraavilta kirjailioilta on useita suomennettuja teoksia:
- englantilais-intialainen Rudyard Kipling
- samoin englantilais-intialainen Salman Rushdie
- Narayan,R.K.
- Desai, Anita
- Suri, Manil, jolta on suomennettu yksi teos Visnun unet
-Desai, Kiran, suom. Hulabaloo hedelmätarhassa
Markus Jääskeläinen on...
Runon kirjoittaja on Aaro Hellaakoski. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä, se löytyy Hellaakosken Runot-teoksesta (4.p. WS 1977) otsikon Lyhyesti alta ja on seuraava: "Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki."
Samira on arabialaisperäinen nimi, jonka lähtökohtana on sana samar = huvi.
Arabialaisiin nimiin keskittyneellä verkkosivustolla nimi on käännetty englanniksi näin: "entertaining female companion".
Lähteet:
http://www.sudairy.com/arabic/fem.html#S
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
1. Mistä voisi löytää luetteloita kirjoista, jotka kirjastojen luokittelun mukaan sisältävät tietyn asiasanan tai useampia asiasanoja?
Nykyisin kirjastot luetteloivat hankkimansa teokset omien kirjastojärjestelmiensä tietokantoihin, joten tällaista luetteloa ei löydy painettuna. Tietokannat sisältävät teosta kuvailevia asiasanoja, joilla asiakas voi hakea kirjaston kokoelmatietokannasta internetissä. Yksittäisillä kirjastoilla ja kirjastokimpoilla on omat kokoelmatietokantansa, joiden linkit löytyvät esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi
Jos haluaa hakea useammasta kirjastosta yhtäaikaa, voi käyttää Frank-monihakua http://frank.kirjastot.fi/
Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-verkkopalvelusta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'olla liesussa' tarkoittaa olla menossa, juoksussa, liikkeellä.
Liesu-sana tunnetaan monissa suomen murteissa ja sillä on myös useita eri merkityksiä. Tämän sanonnan yhteydessä oleva liesu-sana on mahdollisesti tullut venäjän metsää tarkoittavasta sanasta лес (les), в лесу́ ’metsässä’.
Liesu tai kliesu voi myös tarkoittaa kovaa menoa, vilskettä, roihua tai liejua.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liesu?searchMode=all
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72455/jarvaven%25C3%25A4l…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f73f8f99f1cfb27f6e4…
Kyllä se kuulee suomen kielen,/ joka ymmärtää kaiken mielen -sitaatti on Mikael Agricolan Rucouskiria Bibliasta. Mikael Agricolasta löytyy hyvää tietoa Opetushallituksen kokonaisuudesta Mikael Agricolan elämä ja työ https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mikael-agricolan-elama-ja-t…. Rucouskirja Bibliasta löytyy verkosta, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/43445/p20-06_rucouskiria.pd… ja helpommin luettavana versiona, https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri1rk1_rdf.xml
Vaikuttaa siltä, että joko kysymääsi sarjaa ei ole julkaistu lainkaan DVD:nä tai ainakaan siihen ei ole myönnetty lainausoikeuksia, sillä kirjastot eivät ole sitä hankkineet.
Samasta Agatha Christien alkuteoksesta (Kymmenen pientä neekeripoikaa (julkaistu myös nimillä "Kymmenen intiaania" ja "Eikä yksikään pelastunut") on tehty myös elokuvia. Vaski -kirjastojen kokoelmassa on DVD:nä Peter Collisonin ohjaama elokuva And then there were none / Kymmenen pientä neekeripoikaa. DVD on julkaistu vuonna 2011, alkuperäinen elokuva on vuodelta 1974.
Ruotsinkielisen kalenterimme mukaan Saga viettää nimipäiviään 17.10. http://almanakka.helsinki.fi/2006/oktober.html
Näin on ollut vasta vuodesta 2005 - aikaisemmin Sagan nimipäivä oli samana päivänä kuin kaimansa Sadun eli 18.10
Nuottikokoelmasta Merimies merta rakastaa 1.1 : Merellisiä lauluja (1978) löytyy Byssan lull -kappaleen suomennos nimellä "Hoplallaa, pata kiehua saa". Uudempi käännös löytyy Tarujen saari -yhtyeen levyn Sota kirottu! tekstiliitteestä. Molempia on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Sijainti- ja saatavuustiedot Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi/
Anne Saarikallen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) löytyy selitystä Liinu-nimeen. Sitä voidaan pitää sekä Elinan ja että Liinan pohjalta syntyneenä nimenä, sillä sitä on käytetty molempien lempinimenä. Nimeä on tavatuu jo 1800-luvulla.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkailla Liinu-nimisten lukumääriä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista:
Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992
Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003
Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases,
Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000
Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Vuonna 2004 on julkaistu näköispainos Suomen karttakirjasta vuodelta 1920, Genimap. Vuodelta 1943 on olemassa Suomi : yleiskartta 1:400000, Maanmittaushallitus (1 kartasto, 192 s.
Historiallisten karttojen linkkejä Makupaloissa
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=483eb8b8-7407-49c0-81cb… .
Ylen viestinnästä vastattiin näin:
Nykyinen kamera linkkitornissa on tarkoitettu tv-käyttöön, ja sen kuvaa näytetään valikoidusti lähinnä Ylen Aamu-tv:ssä. Aiemmin linkkitornista lähetettiin myös nettikuvaa, mutta laitteisto vanheni, eikä sitä uusittu. Jos maisemakuva tuotaisiin verkkoon, se haukkaisi ohjelmien nettilähetyksiin varattua tilaa. Eritoten tähän aikaan vuodesta suuri osa kameran välittämästä kuvasta olisi kuitenkin sumua tai pimeää. Suoratoistokuva linkkitornista on silti harkitseminen arvoinen ehdotus - näyttäisihän se myös vuodenaikojen vaihtelun Helsingin alueella. Kiitos kysyjälle!
Petri Tuunaisen elämäkerran mukaan Armi Aavikko kuoli keuhkokuumeeseen: "Armin kuolinsyy oli mysteeri omaisille siihen asti, kunnes ruumiinavauksen tehnyt patologi vahvisti, että Armilla oli ollut keuhkokuume. 'Ihminen voi kuolla keuhkokuumeeseen niin helposti', oli patologi todennut."
Lähde:
Petri Tuunainen, Armi Aavikko (1958-2002). Kirjastudio, 2005
Uudenvuodenpäivän paikan länsimaisessa kalenterissa vahvisti Julius Caesar noin 2050 vuotta sitten, nelisenkymmentä vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Kun nykyinen vuosien merkintätapa sai alkunsa apotti Dionysius Exiguuksen 500-luvulla tekemistä laskelmista, länsimaisen ajanlaskun alkukohta koetettiin ajoittaa Jeesuksen syntymän tienoille. Koska lukua nolla ei tuohon aikaan Euroopassa tunnettu (se saatiin länsimaihin arabialaisilta matemaatikoilta vasta myöhemmin), ajanlasku alkoi vuoden 1 alusta. Kun englantilainen historioitsija Beda 600-luvulla ulotti Dionysiuksen vuosilaskutavan myös Jeesuksen syntymää edeltäviin tapahtumiin, hän merkitsi vuotta 1 edeltäväksi vuodeksi 1 eKr. Vuosi 0 jäi siis kokonaan pois ajanlaskustamme.
Jeesuksen...
Yksittäisiä lauluja ei pysty etsimään laulun aiheen mukaan kirjastojen tietokannoista. Yleisradion Fono-tietokannasta (fono.fi) aihehaku on mahdollista, mutta tietokannassa on tietoja vain Yleisradion äänitteistä. Oletan, että tarvitset nuotin. Esimerkiksi asiasanalla isyys en löydä nuotteja ja asiasanalla isät löydän nuotin "Lauluja isälle : kokoelma isänpäivälauluja : SSAA" (Sulasol, 1998).
Monet aihepiiriin liittyvät laulut ovat selvästi lastenlauluja tai hengellisiä lauluja tai kertovat isästä jotain negatiivista. Tässä kuitenkin muutama mahdollinen laulu, joka voisi soveltua myös aikuisten lasten esitettäväksi:
Kuusisto, Ilkka: Laulu isälle (sanat Anne Lindeberg-Piiroinen; alkusanat: Isä, isä isä! Tämä laulu on isälle...
Kyseessä lienee Aili Runnen laulu Laps olen Karjalan. Laulu alkaa sanoilla "Laps olen köyhän, kauniin Karjalan...". Haku onnistuu monien kirjastojen tietokannoissa ihan laulun nimelläkin, ja laulu löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Pohjanpalolla tarkoitetaan nimenomaan revontulia. Sana ota puolestaan tarkoittaa ohutta piikkiä (Suomen kielen perussanakirja). Ilmeisesti runoilija on käyttänyt sanaa loppusointuna sanalle "kota". Revontulissahan voi nähdä monenlaisia kuvioita - myös ohuita valojuovia, piikkejä.
