Guy de Maupassantin suomennetuista novelleista ei taida olla olemassa kattavaa listaa. Niitä on ilmestynyt lukuisissa novellikokoelmissa mutta myös runsaasti jo 1800-luvun lopulta alkaen sanoma- ja aikakauslehdissä. Laitan alle listan, jossa on suomeksi ilmestyneitä novelleja eri kokoelmista. Valitettavasti vain harvoista novelleista löytyivät alkuteosten nimet. Kaikkien kokoelmien novellien nimiä en myöskään löytänyt. Listausta ei siis kannatta pitää millään muotoa kattavana. Erityisesti lehdissä ilmestyneistä novelleista mukana on varmasti vain pieni osa.
Onko aivan välttämätöntä, että käännät suomeksi ilmestymättömän novellin? Saatetaanhan joistakin novelleista tehdä useita eri suomennoksia, etenkin sellaisista menneiden aikojen...
Taiderikollisuuteen kuuluvat taidevarkaudet, väärennökset, petokset, salakuljetukset ja tekijänoikeusrikokset. Aihetta käsittelevää kirjallisuutta voi etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistoluettelosta (http://www.helmet.fi/) esimerkiksi hakusanalla taideväärennökset. Haun tuloksena on, että suomalaista taiderikollisuutta 1990- ja 2000-luvulla käsittelevät seuraavat kirjat:
Rumpunen, Risto: Väärää taidetta. Taiderikollisuus Suomessa (Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus, 2004)
Laitinen-Laiho, Pauliina: Taideväärennökset (WSOY, 2004)
Vanhempi aihetta käsittelevä kirja on Taideväärennöksiä Suomessa (Turun rikospoliisien yhdistys, 1995).
Helmet-aineistoluettelosta voit tarkastaa kirjojen saatavuustiedot.
Alibi-lehteä ei voi...
Vaasassa ilmestyvät maakuntalehti Pohjalainen, sen paikallislehti Vaasan ikkuna, Uusi Vaasalainen sekä ruotsinkielinen Vasabladet.
Lehtien yhteystiedot löydät Vaasan Kaupungin internet-sivulta (os.http://www.vaasa.fi/ ->Linkit ->Lehdet).
Aisla on espanjaa ja tarkoittaa pientä kukkulaa. Näin kertoo Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirja Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2005).
Internetistä Aisla-nimestä ei juuri tietoa löydy, mutta Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta (http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) voi tutkia nimen yleisyyttä Suomessa.
Kyseinen katkelma on Väinö Hannikaisen laulusta Marja-Liisa, jonka sanat ovat L. Onervan runoilemat. Laulun nuotti ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 3 (s. 23).
Runo Marja-Liisa sisältyy kokonaisuudessaan L. Onervan runokokoelmaan Helkkyvät hetket (1922) ja se on luettavissa esimerkiki L. Ornervan runojen antologiasta Liekkisydän : valitut runot 1904-1964 (Tammi, 2010).
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Hei,
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista.
Opetushallituksen sivuilta kohdasta Opetushallituksen päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta löytyy tietoa aiheesta, http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/opetu… .
Lisätietoja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta
Opetushallitus
PL 380, 00531 Helsinki
Itse arvelisin tuon high scool diploman vastaavan noin pääsääntöisesti Suomen ylioppilastutkintoa tai ainakin lukion oppimäärää.
Kiltin tytön syndrooma on oireyhtymä, johon lisävalaistusta löytyy Googlesta hakemalla sanoilla "kiltin tytön syndrooma". - Tiedepolitiikka -lehden numero 3/2002:n pääkirjoituksesta on suluissa oleva siteeraus: "Kiltin tytön syndrooma on työyhteisödynamiikkaan kuuluva oireyhtymä, josta myös miehet voivat kärsiä." Usein se kuitenkin yhdistetään enemmän naiseuteen ja naisellisuuteen.
Aihetta käsittelee hyvin Ute Ehrhardtin saksankielisen teoksen Gute Mädchen kommen in den Himmel, böse überall hin suomennos Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt mihin vain. - Nykyisen naistutkimuksen tuloksia on esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Sari Näreen Kokonainen nainen, joka käsittelee naista "odotusten ja roolien ristipaineessa". Kirjojen...
Runon kirjoittaja on Aaro Hellaakoski. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä, se löytyy Hellaakosken Runot-teoksesta (4.p. WS 1977) otsikon Lyhyesti alta ja on seuraava: "Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki."
Lätkä-laulun sanat ja nuotit löytyvät v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Musiikin maailma : Musica 5-6 : Oppilaan kirja (peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikin oppikirja), uusi laitos. Kirjan tekijöinä ovat olleet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen. Aulis Sallinen on sekä säveltänyt että sanoittanut Lätkä-laulun, joka liittyy SM-liigaan 1978-1979.
Lätkä-laulu on julkaistu kasetilla Musiikin maailma 1 (Fazer finnlevy fack 8015) Tapiolan yhteiskoulun kuoron esittämänä. Kasetti löytyy Frank-monihaun mukaan Joensuun ja Hämeenlinnan kirjastoista eli kaukolainausmahdollisuus on olemassa.
Vaikuttaa siltä, että joko kysymääsi sarjaa ei ole julkaistu lainkaan DVD:nä tai ainakaan siihen ei ole myönnetty lainausoikeuksia, sillä kirjastot eivät ole sitä hankkineet.
Samasta Agatha Christien alkuteoksesta (Kymmenen pientä neekeripoikaa (julkaistu myös nimillä "Kymmenen intiaania" ja "Eikä yksikään pelastunut") on tehty myös elokuvia. Vaski -kirjastojen kokoelmassa on DVD:nä Peter Collisonin ohjaama elokuva And then there were none / Kymmenen pientä neekeripoikaa. DVD on julkaistu vuonna 2011, alkuperäinen elokuva on vuodelta 1974.
Kappaleen nimi ja itse kappalekin on käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tietää kertoa, että nuottikirjasta ”Songs Finland Sings” (2000) löytyy englanninnos nimellä ”Storm-skaer’s Maja”. Alkuperäinen teksti on Benedict Zilliacuksen, suomennos Jukka Virtasen ja englannin kieliset sanat Martha Gaber-Abrahamsenin. Se löytyy laulettuna samannimisen CD-levyjulkaisun levyltä 2.
P.J. Hannikaisen "Ahkera puro" -niminen laulu alkaa säkeellä
Sä metsäpuro iloinen,
mi riennät yhä vain!
Nyt seisahdapas hetkinen
ja leiki kerallain!
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi teoksista
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Kirjastoammattilaiset toimivat useilla eri nimikkeillä riippuen koulutuksesta ja työstä. Informaatikko, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja ovat korkeakouluopinnot suorittaneita, kirjastovirkailija, erikoiskirjastovirkailija opistotason koulutuksen tai ammattitutkinnon suorittaneita. Lisäksi käytössä saattaa olla vielä muitakin nimikkeitä (esim. tietopalveluvirkailija).
Kirjastoalan koulutuksesta on tietoa Kirjastot.fi:n kirjastoammattilaisten kanavalla, kohdassa Koulutus ja opiskelu, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Stakesin epämuodostumarekisteriin on kerätty vuodesta 1963 lähtien tietoja syntyneillä lapsilla todetuista epämuodostumista (ml. Downin oireyhtymä), http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Lisaantyminen/epamuodostuma…
Tilastokeskus kerää tilastotietoa kuolemansyistä. Tilastosta löytyy mm. synnynnäiseen epämuodostumaan kuolleet vuosittain. Mikäli nämä luvut kiinnostavat, ks. http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/index.html. Varsinaiset lukumäärät löytyvät näytön vasemman reunan palkista kohdasta taulukot.
Kirjallisuutta:
Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja lasten epämuodostumista
Julkaisutiedot Helsinki : Stakes, 1996
Sarja Terveys, ISSN 0784-8412 ; 1996:2
Suomen virallinen tilasto
ISBN...
Todennäköisesti aiheuttaja on koivunpunanukkapunkki, joka aiheuttaa koivun lehdille punaista nukkaa (lähde: Uotila, Antti: Metsätuhojen tunnistus ja torjunta).
Internetistä Metlan sivulta löytyy myös hyvä kuvaus kyseisestä taudinaiheuttajasta http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/erlong-n.htm
Kiinalaisen helmitaulun käyttöohjeet ovat niin ikään luettavissa lehtori Lauri Kahanpään sivuilla, http://users.jyu.fi/~laurikah/abacus.pdf
Wikipedia-artikkeli helmitauluista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Kirjastossa ei tällaista listaa ole ja ohjelman 1000 vuotta - 100 kirjaa-kampanjan nettisivut ovat poistuneet verkosta. Yleisten kirjastojen kirjallisuuspalvelu, Kirjasampo, josta voi etsiä kaunokirjallisuutta kuvausten perusteella julkaistaan vasta myöhemmin tänä vuonna tai vuonna 2011. Löysin muutamia listauksia, joista toinen oli Iltasanomien Suomen oloihin suomentama ja toinen oli kerätty lukijoiden vinkkien perusteella,
1. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1660386
2 . http://plaza.fi/ellit/muoti-ja-kauneus/anna/kulttuuri/lukupiiri-tassa-n…
Englanninkielisiä listoja tässä pari:
BBC http://www.bbc.co.uk/arts/bigread/top100.shtml
Oklahoman yliopisto http://www.bookspot.com/lists/oklahoma.htm
Mika Waltarin Kristus-pää –runo löytyy kahdesta runokokoelmasta: Runon rippi: Valikoima Suomen uskonnollista lyriikkaa (toimittanut Haavio) ja Kimalteleva tomu: valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (koonnut Mirjami Lähteenkorva).
Teokset sijaitsevat Hämeenlinnan pääkirjaston aikuisten osaston varastossa. Varaston teokset ovat lainattavia. Kirjastossamme varastohaut ovat aina tasatunnein alkaen klo 11. Voitte soittaa esimerkiksi etukäteen, tulla käymään tai lähettää sähköpostia. Puhelinnumero on 03 – 6212598 ja sähköpostiosoite tietopalvelu@hameenlinna.fi.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään mistään tietoa Martti Servon syntymäajasta. On hyvin mahdollista että hän ei ole antanut tätä tietoa julkisuuteen.
