Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
Löysin MaTaPuPu -lehdestä tällaisen tiedon: Suojeluskunnalla oli ollut noin 300 metrin pituinen ampumarata Victor Långin mailla Lindkullan takana nykyisen Kellaritien vaiheilla. (Tämän kukkulan nimistössä Ampujantie ja Paukkupolku lienevät muistoja niistä ajoista.)
Tässä vielä muutamia linkkejä aiheesta:
(Ylimmäinen on juuri mainitsemaní artikkeli, josta sijainti selviää)
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/SUOJELUS.HTM
http://www.hkr.hel.fi/viher/kuvat/malmisf.pdf
http://www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/uyk/tied99/99-093.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19960729/kaup/960729ka03.ht…
Unicefin Käkimassaa on cover-kappale Screwdriverin kappaleesta "You're so Dumb". Käki on englanniksi cuckoo. Cuckoo voi viitata myös mm. hulluun, seonneeseen, hölmöön.
On siis mahdollista päätellä, että käkimassa on käännös Screwdriverin kappaleesta ja viittaa esim. "sekopäiseen joukkoon".
Stewart Homen kirjan suomentaja kertoo teoksen lopussa julkaistussa selitysosiossa, että käännöksen nimi Käkimassaa on peräisin Unicefin kappaleesta.
Lisätietoa Unicefin Käkimassaa-kappaleesta: http://piparnakkeli.lammaszine.fi/2009/12/04/unicef-kkimassaa-orkku-251/
Aikakauden muodista saa kaikkein parasta ja autenttisinta tietoa ko. ajan naisten- ja muotilehdistä. Helsingin pääkirjastossa Itä-Pasilassa on varastoituina 70-luvun naistenlehdistä ainakin Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista. SoneraPlazan hakuohjelma (joka etsii suomalaisia sivuja) ei löydä kovin kummoisia sivuja hakutermillä +70-luku +muoti, mutta ehkä kannattaa kuitenkin katsoa. Sillä saa sivut http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/4.97/muoti.htm ja http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/11.96/tekstit/muoti.htm ,joissa kerrotaan mitä 70-luvun muodin piirteitä on kertaustyyleinä 90-luvun muodissa. Osoitteessa http://sun3.oulu.fi/~roininen/kostamus/katitau.htm analysoidaan 70-lukua,...
Vanhan kirjan arvo riippuu sen kunnosta ja keräilyarvosta.
Hyväkuntoinen ja suositusta aiheesta kertova kirja voi olla kymmenien eurojen arvoinen.
Kirjan ikä ei kuitenkaan takaa sen arvoa.
Ylen uutisissa on 3.7.2016 selvitelty vanhojen kirjojen hintaa https://yle.fi/uutiset/3-8999662
Uutisessa todetaan:"Vanhojen kirjojen arvo on usein vain muutamia kymppejä, vaikka teos olisi 1800-luvulta. Jos kirja on 1700-luvulta, sen arvo nousee huomattavasti. Kirjan kunto vaikuttaa hintaan. Ullakoilta löytyy usein vanhoja Raamattuja ja virsikirjoja, mutta niillä on arvoa, jos ne ovat 1700-luvulta."
Omien aarteiden arvoa kannattaa kysellä ensin seudun antikvariaateilta. Hintavertailua on hyvä tehdä muutaman yrittäjän kanssa.
Hintoja on...
Mahdollista on suorittaa informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, jos on kirjastoalan työpaikka. Tutkinto toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa suoritettavasta ammattitutkinnosta tietoa sivulla
http://www.slk.fi/opiskelijaksi/opiskelemaan/ammattitutkinnot/
Keravalla suoritettavasta ammattitutkinnosta lisää Kirjastot.fi:n sivulla http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_event4.asp?cid=1442
Helsingin seudun kesäyliopistossa http://www.kesayliopistohki.fi/sivut voi myös suorittaa alan opintoja:
Informaatiotutkimuksen perusopinnot(16 ov) http://www.avoinyliopisto.fi/public/nayta_tiedot.asp?id=85156
Informaatiotutkimuksen perusopintojen täydennysosa / Informaatiotyö II (4 ov) http://www....
Tarkoittanet Toivo Särkän ohjaamaa elokuvaa Onni pyörii vuodelta 1942?
Elokuva kertoo orpokodissa kasvaneesta Kauko Majasta (Tauno Palo) joka lähetetään liikeapulaiseksi Helsinkiin. Kaupungissa elämä ei ole helppoa, mutta vähitellen kauniisti laulavalle ja komealle pojalle alkaa onni hymyillä .
Elokuva pohjautuu Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen Väliaikainen-lauluun. Käsikirjoituksen teki Mika Waltari, joka myös teki lauluun uusia sanoja ajan ja kotirintaman tarpeen mukaan tyyliin: "Sota, köyhyys, nälkä ja ahdistus / se on vain väliaikainen. /Pula, sairaus, puute ja kaipaus / sekin on väliaikainen" Koko tekstiä en Waltarin tuotannosta löytänyt, ja käsikirjoitustakin lienee mahdoton saada.
Kyseinen pätkä löytyy Panu Rajalan Waltari-...
Vastaavaa on kysytty aikaisemmin myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa: http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loydan-vastauksen-taiteilijanimi-kysym…
Kannattaa siis ottaa yhteyttä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun ja kysyä sieltä neuvoa ja tarkempia ohjeita: https://www.prh.fi/fi/index.html
Kiltin tytön syndrooma on oireyhtymä, johon lisävalaistusta löytyy Googlesta hakemalla sanoilla "kiltin tytön syndrooma". - Tiedepolitiikka -lehden numero 3/2002:n pääkirjoituksesta on suluissa oleva siteeraus: "Kiltin tytön syndrooma on työyhteisödynamiikkaan kuuluva oireyhtymä, josta myös miehet voivat kärsiä." Usein se kuitenkin yhdistetään enemmän naiseuteen ja naisellisuuteen.
Aihetta käsittelee hyvin Ute Ehrhardtin saksankielisen teoksen Gute Mädchen kommen in den Himmel, böse überall hin suomennos Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt mihin vain. - Nykyisen naistutkimuksen tuloksia on esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Sari Näreen Kokonainen nainen, joka käsittelee naista "odotusten ja roolien ristipaineessa". Kirjojen...
Jukka Pekkarisen kirjassa Kansantaloustiede tuotantomahdollisuuksien käyrä on selitetty hiukan selkeämmin kuin Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuotantomahdollisuuksien_k%C3%A4yr%C3%A4 ).
Kirjassa sanotaan: "Kullakin hetkellä on käytettävissä tietty määrä tuotannontekijöitä ja tietyt tekniikat. Jos talous käyttää kaikki tuotantomahdollisuutensa, sen sanotaan toimivan tehokkaasti. Jos taas osa tuotannontekijöistä on käyttämättä tai niitä ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla, talous toimii tehottomasti.
Tämän seikan valottamiseen voidaan käyttää tuotantomahdollisuuksien käyrää, joka osoittaa, mitä määriä eri tuotteita talous voisi valmistaa."
Tässä Pikku neiti porvoolaisen sanat (lähde: Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 64. - Hki: Fazer, 1965).
Kohdannut oon BB:n,
tavannut myös CC:n,
tunnen melkein kaikki kauniit naiset maailman.
Sydämet vain ovat
heillä kovin kovat,
siksi kotiin tultuani
pääni pyörälle jo pani
tyttö, joka minusta on kaikkein kaunehin.
Pikku neiti porvoolainen
pisamainen
tämän vuoden missi on!
Miehet lankee hurmioon
ja mä yksi heistä oon.
Pikku neiti porvoolaisen
ihanaisen
tukka kullankeltainen
on kuin laineet rukiin uusimaalaisen.
Hän on niin kuin haltiatar tämän maan
eikä Italiaan sopis ollenkaan.
Hän on suurta rauhaa metsien
ja järvi sininen.
Kun hän hymyilee kuin suvi suloinen
minä tunnen sydämessäin rakkauden.
Häntä palvon vain ja ihannoin
ja sanoa nyt...
16.6.1950 Suomi maksoi takaisin Yhdysvalloille ensimmäisen maailmansodan aikaista lainaansa 159 619 US $. (Vuosisatamme kronikka, s 710 )
Tämä ei ollut sotakorvaus.
Katso myös http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9n78.htm
Kautto on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet goottia merkitsevästä muinaissaksalaisesta henkilönnimiryhmästä Gauta, Gaut, Gaudia, Gaudo, Gauto, Gause, Gauso. Nimiryhmä on levinnyt Suomeen viimeistään varhaiskeskiajalla ja sen eri muodot ovat vakiintuneet sukunimiksi eri seuduilla. Kautto-nimeä on tavattu Karjalassa (Säkkijärvi, Jaakkima, Uukuniemi) ja Keski-Suomessa (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi, Viitasaari, Sumiainen).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Lätkä-laulun sanat ja nuotit löytyvät v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Musiikin maailma : Musica 5-6 : Oppilaan kirja (peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikin oppikirja), uusi laitos. Kirjan tekijöinä ovat olleet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen. Aulis Sallinen on sekä säveltänyt että sanoittanut Lätkä-laulun, joka liittyy SM-liigaan 1978-1979.
Lätkä-laulu on julkaistu kasetilla Musiikin maailma 1 (Fazer finnlevy fack 8015) Tapiolan yhteiskoulun kuoron esittämänä. Kasetti löytyy Frank-monihaun mukaan Joensuun ja Hämeenlinnan kirjastoista eli kaukolainausmahdollisuus on olemassa.
Ilmauksen alkuperästä ei olla varmoja. Ruotsalaisesta Svensk kaffeinformation -sivustosta löytyy osa Språk och Etymologi, jossa on tähän samaiseen kysymykseen vastattu,
http://www.kaffeinformation.se/fos/fos_viewcategory.asp?category=1017&e… .
Siellä sanotaan ilmauksen alunperin merkinneen kaupan päälle annettavaa pientä määrää "nestettä" eli esimerkiksi alkoholiryyppyä. Merkityksessä "toinen kupillinen" ilmaus alkaa esiintyä 1840-luvulta. Sanasta tår sivustossa kerrotaan, että se kyynel-merkityksestä olisi yleistynyt merkitsemään yleisemminkin pientä määrää nestettä.
Samoja tietoja löytyy myös teoksista Nationalencyklopedins ordbok ja Svenska Akademiens ordbok, joka on julkaistu myös Internetissä http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ ja...
Valko-Venäjän (englanniksi Belarus) ajoneuvojen kansallistunnus BY tuli Neuvostoliiton SU-tunnuksen tilalle vähitellen 1990-luvun alusta, virallisesti tosin vasta vuonna 2004. Ilmeisempi vaihtoehto BR oli jo käytössä Brasilialla.
Ilman varmaa tietoa voisi päätellä, että BY tulee maan venäjänkielisestä nimestä (Белоруссия). Nimen ensimmäinen vokaali lausutaan "je". Englanniksi tämä ääntötapa litteroitaisiin "Byelorussia" eli nimen alkukirjaimet ovat siten BY.
https://www.worldstandards.eu/cars/oval-stickers/
https://en.wikipedia.org/wiki/International_vehicle_registration_code
Kiinalaisen helmitaulun käyttöohjeet ovat niin ikään luettavissa lehtori Lauri Kahanpään sivuilla, http://users.jyu.fi/~laurikah/abacus.pdf
Wikipedia-artikkeli helmitauluista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Vuokko on 1880-luvulla käyttöön tullut luontoaiheinen nimi. Eteläisessä Suomessa vuokot ovat kevään symboleja, joten on ymmärrettävää, että kun Vuokko otettiin vuonna 1929 almanakkaan, nimipäiväksi tuli vapunpäivän jälkeinen päivä.
Vuokon englanninkielinen vastine Anemone tulee kreikan kielen sanasta anemos, joka merkitsee tuulta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Mitään yhtenäistä tiedostoa ei näytä olevan olemassa, vaan pitää lähteä etsimään tietoja useasta eri lähteestä. Paikallisista historiikeista voi olla apua, samoin Suuresta maatilakirjasta 1-8 ja sen nettiversiosta, http://sukutilat.sarka.fi/ . Jos lunastus johti tilaksimuodostamiseen,löytyy tietoja entisten läänien pääkaupunkien
maanmittaustoimistojen arkistoista. Tietoja saa myös lähimmästä
maanmittaustoimistosta. Myös verokirjoista ja autioluetteloista voi olla apua. Pääsääntöisesti kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät säilyttävät omissa keskusarkistoissaan niiden toiminnasta kertyneet pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Samoin seurakunnat säilyttävät itse omat asiakirjansa.
Etunimikirjoista (kirjaston luokka 88.29) löytyy tietoa etunimistä. Myös Googlen hakukoneella löytyy esimerkiksi Wikipedian Ti(i)a-sivusto.
Tia ja Tiia ovat yleistyneet 90-luvulla. Ennen 50-lukua tämän nimisiä on ollut vain kymmenkunta. Vuonna 1994 nimi oli jo 18. yleisin Suomessa. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tiia oli annettu 8 969:lle ja Tia 1 372:lle henkilölle. Tioista yksi on mies.
Lähteiden mukaan Tiia-sana tulee sanasta Dorotea samoin kuin Tea ja Teeakin sekä Viron Tiiu. Myös muissa kielissä on muunnelmia Doroteasta (Dora, Doris, Dorothy, Dolly jne).
Itse Dorotea on historiallinen henkilö 300-luvulta. Dorotea kuoli neitsytmarttyyrinä v. 304 Rooman keisari Diocletianuksen vainossa Aasian Kappadokiassa.
Viimeisin legenda, joka...
