Saara tulee heprean sanasta sarai ’ruhtinatar’. Se on yli 4000 vuotta vanha nimi. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1709. Ida on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1864 ja muodossa Iida vuodesta 1893. Vilkunan mukaan Iida on muinaissaksalainen nimi, joka on johdettu kantasanasta id-, mikä tarkoittaa työtä ja toimintaa. Samaa alkuperää on myös muinaisskandinaavinen ikuisen nuoruuden jumalattaren nimi Idun. Ida on myös pyhimyksen nimi. Jenna on muuntuma Johannasta. Suomen almanakassa Jenna on ollut vuodesta 1995. Johanna taas on Johanneksen sisarnimi ja tarkoittaa hepreassa ’Jumala on armollinen’ Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
"Totta kai" lienee esimerkki kielen elämisestä. Puhekielestä löytyy paljon esimerkkejä siitä etteivät kaikki tietyn sanonnan osaset ole loogisesti sopivia asiayhteyteensä, esim. "ei vaineskaan" sanonnassa vaineskaan juontaa sanaan vain. Sanan kaikki merkitykset eivät sopine kiistatta loogisesti asiayhteyteen.
Itse asiassa sana totta ilmaisee usein myös arvelua, epäröintiä esim. sanonnassa Tottapahan tiedät mitä teet. Eikä siinä kaikki; myös kai -sanalla ilmaistaan mahdollisuutta t. arvelua, (Tulee kai sade / pitää kai lähteä), eikä ainoastaan ivaa t. epäuskoisuutta (Kyllä kai!)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto,...
Obliikvi-sanaa käytetään yleensä kieliopillisessa termissä obliikivsija. Termi tulee latinasta (casus obliiquus, lat. obliquus=vino). Obliikvisija on alisteinen sija, ts. kaikki muut sijat paitsi nominatiivi ja vokatiivi.
Kielitieteessä puhutaan myös obliikvilauseenjäsenistä. Subjekti ja objekti ovat tärkeimpiä semanttisia rooleja ilmaisevia ydinlauseenjäseniä ja niitä ilmaisevat sanat kuuluvat yleensä verbin pakollisiin seuralaisiin. Muita rooleja, joiden ilmaisut ovat tyypillisemmin lauseessa valinnaisia, ilmaistaan verbiin vähemmän tiukasti kiinnittyneillä niin sanotuilla obliikvilauseenjäsenillä.
Lähteet:
Uusi sivistyssanakirja (Otava, 1975)
Nykysuomen käsikirja (Weilin + Göös, 1979)
Johdatus kielitieteeseen (Ojutkangas et al., WSOY,...
Kysymykseen, joka liittyy tähän kirjasarjaan on vastattu vuonna 2010 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalla seuraavasti:
"Sarjan nimi on ”Suomen rintamamiehet 1939-45”. Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan tuota Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemaa sarjaa on ilmestynyt vuosina 1972–80 yhteensä 21 osaa, joista viimeinen on täydennysosa. Vuosina 1983–91 sellaiset kustantajat kuin Eita, Teospiste ja Kirjaveteraanit julkaisivat sarjaan vielä kymmenen täydennysosaa. (Osien divisioonat löytyvät myös Fennicasta..)
Luulisin, että varmaan täydennysosissa on hyödynnetty samaa aineistoa kuin Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemissa osissa, vaikka tarkempaa tietoa en aiheesta löytänytkään. Muutenkaan noista...
Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 - teos mainitsee Oulun tuomiokirkon pinta-alaksi 1.100 m2, kun taas Helsingin tuomikirkon pa on 1074m2 + parvet 374m2 (lisäksi on mm. tilava krypta). Helsingin tuomiokirkon kokonaispinta-ala muodostuu näinollen suuremmaksi (esim. kirkkosali parvineen 1.448 m2) Sensijaan eri lähteet antavat istumapaikkojen lukumäärästä erilaisia numerotietoja. Edellä mainittu teos mainitsee kirkkokansaa mahtuvan Oulun tuomiokirkkoon 1.500 henkeä; Helsingissä istumapaikkoja on 2.500. Mutta "Uudenmaan läänin kirkot" puhuu 1.575 paikasta ja "Suomalainen tietosanakirja" taas 1.700 paikasta. Vaikuttaa siltä, että istumapaikkojen määrä on aika lailla vaihdellut eri aikoina (korjaukset, restauroinnit jne)
Erik Lindströmin säveltämä ja Hillevin sanoittama kappale löytyy esim. Joensuun kaupunginkirjaston web-kirjastosta http://webkirjasto.jns.fi/ kirjoittamalla teoksen nimi -kohtaan Ranskalaiset korot. Näin hakemalla löytyvät musiikkiosastolta mm. seuraavat kirjat ja nuotit, jotka sisältävät kyseisen sävellyksen sanoineen:
Kultainen laulukirja, 1989 ja Lindström, Erik: Ranskalaiset korot, Fazer 1958 sekä Suuri toivelaulukirja 7, 1988.
Suuren toivelaulukirjan mukaan sanat alkavat näin:
Näin sävel soi askelten, ja ikkunassaan poika jo on,
taas katoaa neitonen, on poika yksin ja rauhaton.
Niin tuttu on ääni tuo...
Hei!
Mukava kuulla, että kirjasto tuo hyviä muistoja mieleen.
Laitan sinulle linkin palvelun vastaukseen, jossa esitellään erilaisia mahdollisuuksia työskentelyyn kirjastossa. Vastaus on viime marraskuulta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a4fce41a-dbcc-4e3…. Vastauksessa on selvitetty työllistymismahdollisuuksia kirjastoon laveasti.
Kirjastoissa on mahdollista suorittaa myös erilaisia ja eri pituisia harjoittelujaksoja. Kirjastoalan opintoharjoittelun lisäksi, harjoittelijaksi kirjastoon voi päästä Työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Jos olet kiinnostunut tutustumaan kirjastotyöhön harjoittelun kautta, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon, jolloin selviää sen hetkinen harjoittelijatarve.
Tässä muutama kirja Helmet-hausta joissa ainakin nimikkeessä lukee mökki tai huvila.
Ruu ja tipu mökillä / Antti-Jussi Valkama
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2297827?lang=fin
Unohduksen huvilat : runoja / Matti Paavilainen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1443249?lang=fin
Lainatut kumisaappaat lonksuvat jalassa : kesämökkirunoutta ja valaistumisen luonnoksia 2001-2012 / Juho Nieminen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2167878?lang=fin
Lisäksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy joitain lastenrunoja kun kirjoittaa sanahakuun asiasanat huvilat, kesämökit, mökit jokaisen sanan yksitellen ja vaihtaa Tekijä-valikosta Luokan ja laittaa siihen runoluokan 82.2
Onnet-tietokanta...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokanta HelMetistä löytyy useampia suomenkielisiä huuliharpunsoiton oppaita. Niitä voi hakea tietokannasta http://www.helmet.fi käyttämällä hakutyyppiä sanahaku. Hakusanoiksi voi antaa huuliharppu soitonoppaat ja hakulaatikosta kieli voi valita kieleksi suomen. Näin löytyy kahdeksan viitettä, esim. Reinikainen, Kaarlo: Joka pojan huuliharppukoulu, McKelvy, David: Huuliharppuopas (kasetti tai cd) ja Therapy, Jim: Harp Clinic: Huuliharpun comppi- ja soolosoiton oppikirja. Kutakin alleviivattua viitettä klikkaamalla saa näkyviin tarkemmat tiedot kustakin, myös saatavuustiedot, eli onko kyseinen teos lainassa vai hyllyssä jossakin kirjastossa.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjassa (v. 2000) kerrotaan näin:
Nimi LAVI (156) esiintyy Suomen keskiajan lähteissä usein, mm. 1419 Olaus Laweson Kokemäellä, 1424 katsastusmies Lafwe Karjaalla, 1418 Lawe Puthahalta Vehmaalla. Sukunimenä Lavi esiintyy ainakin Lappeella (1664 Jören Lawj) ja Vehkalahdella. Eurajoella sen pohjalta on saatu talonnimi: 1550 Mons Lauila, 1552 Gres, Mons ja Thomas Lauilan. Sukunimijohdin -nen on liittynyt siihen Oulunsuussa: 1651 Thomas Lavinen. Lave lienee muinaistanskalainen muoto skandinaavisesta Laghe-nimestä. Sitä on pidetty myös lyhentymänä jostain skandinaavisesta -laf-loppuisesta henkilönnimestä. Sekä C.-E. Thors että Viljo Nissilä ovat olettaneet sen olevan skandinaavisen Olav, Olaver -nimen muunnos. Etelä-...
Maanmittauslaitokselta on saatavissa tarkinta tietoa tilojen historiasta. Etelä-suomen maanmittaustoimisto ilmoitti, että ainakin Hämeenlinnan toimipisteessä on mikrofilmejä maanmittaustoimituksista, tilojen erottamisista ja niihin liittyvistä tapahtumista Lammilla. Mahdollisesti mikrofilmejä on myös Helsingin toimipisteessä Pasilassa. Hämeenlinnasta mikrofilmien mustavalkoisia kopioita lähetetään postissa 2 euroa kpl. Tarkempia tietoja voi kysellä allamainituista osoitteista:
Hämeenlinna
Customer service:
020 690 639
Fax:
020 631 4200
Email:
kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.fi
info.esuomi@maanmittauslaitos.fiHelsinki/Pasila
Customer service:
020 690 631
Fax:
020 631 4200
Email:
kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.fi
info.esuomi@...
Ossi on lyhentymä Ossian-nimestä. Ossianin pohjana on luultavasti gaelin kielen sana 'oisin' tai 'ossin', joka merkitsee pientä hirveä tai kuusipeuraa. Iiriläisen kansanperinteen mukaan Ossin oli 200-luvulla Irlannissa elänyt taruhenkilö. Laajemmin nimen teki tunnetuksi skotlantilaisen James Macphersonin kolme runoelmaa sisältänyt teos Ossianin laulut (1760-63), joita hän aluksi väitti kääntäneensä kansan keskuudessa perimätietona säilyneistä kelttiläis-iiriläisistä lauluista, mutta jotka paljastuivat kirjoittajan omiksi tuotoksiksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan viittaa Ossin ja Ossianin kohdalla Joosef-nimeen.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Irmelin nimipäivää vietetään 31.3, Rakelin 17.12 ja Sirkan 16.10.
Lisää nimipäiviä aakkosjärjestyksessä löydät esim. seuraavista teoksista:
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi. (Tammi, 1992)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. (Otava 2005)
Kokonaisia nimipäiväluetteloita ei saa julkaista verkossa ilman Helsingin yliopiston erityistä lupaa. Verkossa on kuitenkin hakupalveluita, joista voit hakea nimiä ja nimipäiviä.
Stingerweb on yksi nimihakukone: http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php
Myös Wikipediassa on listoja nimistä aakkosjärjestyksessä osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_etunimiluetteloista
Kirjasto ei tarkista asiakkaiden luottotietoja mistään luottorekistereistä, mutta jos asiakkaalla on aiempia maksuja kirjastolle hoitamatta tai palauttamatonta aineistoa kirjaston omassa perinnässä, hän saa lainausoikeuden vasta hoidettuaan nämä asiat kuntoon.
Kyse on Lauri Pohjanpään runosta Jänikset. Runo löytyy 1917 julkaistusta kokoelmasta Uusi kevät ja muita runoja sekä antologiasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Laulu on nimeltään "Minun ystäväni" (säv. ja san. Petri Virtanen) ja se löytyy seuraavilta cd-levyiltä: "Musiikin mestarit. 3-4 : CD 1 : Laulu-ja kuunteluäänite " ja "Kirahvi Kultakurkku ja muita lauluja".
Kamee on koru, jossa korukiveen tai simpukankuoreen kaiverrettu kuvio on koholla reliefinä. Kamee -koruja on tehty jo Egyptissä ja Babyloniassa.
Korujen kuviot voivat olla erilaisia. Myös naisfiguurit ovat erilaisia. Käsin kaiverretussa kameessa voi olla muotokuva.
Aitoja kamee -koruja kannattaa kysellä kultasepänliikkeistä ja antiikkiliikkeistä.
Kirjastojen käsikirjastoissa on useitakin englanninkielisiä sitaattisanakirjoja, joissa on sitaatti myös alkukielellä. Esimerkiksi "The Oxford Dictionary of Quotations" on tällainen. Voit soittaa vaikka pääkirjastoon puh. 31085331 ja tiedustella löytyykö haluamasi sitaatti näitä teoksista.
Voit myös käännättää haluamasi fraasin Altavistan "koneellisella kielenkääntäjällä" http://babelfish.altavista.digital.com . Näin saatu käännös ei tietenkään ole mikään virallinen eikä aina edes oikea. Muitakin käännöspalveluja löydät osoitteesta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm#kääntäjät
Joitakin ranskalaisia sanontoja englanniksi löytyy osoitteesta
http://french.about.com/homework/french/library/express/blex_proverb.ht…;
Kävin pikaisesti läpi Edith Södergranin runokokoelmia, mutta en löytänyt runoa valkoisesta hevosesta. Ajattelin että voisit kuitenkin tutustua seuraaviin teoksiin:
Eeva-Liisa Mannerin hevosaiheiset runot on koottu teokseen Hevonen minun veljeni (Tammi 1988). Nopeasti katsoen runojen hevoset olivat kyllä enimmäkseen mustia.
Helvi Hämäläisen kokoelmassa Punainen surupuku (Wsoy 1958) on osasto Valkea hevonen, jonka ensimmäisessä runossa, Pilvenpyydystäjä, esiintyy valkea hevonen.
Ritva Haavikko on julkaissut teoksen Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (WSOY 2003).
Toivottavasti nämä auttavat sinua eteenpäin.
Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'.
Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä).
Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta.
Lähde:
"Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
