Kävin pikaisesti läpi Edith Södergranin runokokoelmia, mutta en löytänyt runoa valkoisesta hevosesta. Ajattelin että voisit kuitenkin tutustua seuraaviin teoksiin:
Eeva-Liisa Mannerin hevosaiheiset runot on koottu teokseen Hevonen minun veljeni (Tammi 1988). Nopeasti katsoen runojen hevoset olivat kyllä enimmäkseen mustia.
Helvi Hämäläisen kokoelmassa Punainen surupuku (Wsoy 1958) on osasto Valkea hevonen, jonka ensimmäisessä runossa, Pilvenpyydystäjä, esiintyy valkea hevonen.
Ritva Haavikko on julkaissut teoksen Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (WSOY 2003).
Toivottavasti nämä auttavat sinua eteenpäin.
Heinäsuola on auringossa kuivattua merisuolaa, joten se ei liene puhdistettua merisuolaa terveellisempää.
http://www.kysy.fi/kysymys/kumpi-puhtaampaa-vuorisuola-vaiko-merisuola-…
Suolan rakenteesta tietää Wikipedia seuraavaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola
ja Merisuolasta taasen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisuola
Uusi sivistyssanakirja (1998) kertoo karisma-sanasta seuraavaa: "karisma (kreik. kharisma=sulo, suosio), UT:ssa armolahja, jonka kristitty voi Pyhän Hengen vaikutuksesta saada omakseen".
Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kaksi merkitystä:" 1. (usk.)armolahja. 2. poliittisen tm. johtohenkilön persoonallinen vaikutus-, vetovoima."
Uusi suomen kielen sanakirja (1998) antaa myös kaksi merkitystä: "1 Pyhän Hengen antama armolahja, esim. ihmeparantajan kyky. 2 yksilön vaikuttava esiintymiskyky, vetovoima, tenho, lumo"
Lisäksi Nykysuomen sanavarat -kirjassa (1989) kerrotaan, että "karisma on 70- ja 80-luvun kulutetuimpia muotisanoja. Merkitys 'armolahja' on englannin mallin mukaisesti laventunut vetovoimaksi, vaikuttavuudeksi'."
Eri lähteiden mukaan Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla, Ludmila sekä Emilia. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila taas on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Suomalaisen ja ruotsalaisen kalenterin Emilia-nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä. Emilia on Emilin sisarnimi.
Lisää etunimistä löytyy mm. kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsti Koivula "Iloista irrottelua: sketsikirja"
"Hauskaa joulua: joulu- ja joulun kertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta, sisältää esimerkiksi F.E. Sillanpään "Taatan joulu".
Erkki Tanttu "Joulu: Erkki Tantun sananparsikuvituksia".
Tilli: "Puhu siä, miä pitelen hevosta"
Jos järjestäjät niin harkitsevat ja hyväksi havaitsevat, löytyy uskonnon hyllystä jouluevankeliumi murteellisena versiona: "Ilosanoma: älkää peljätkö: jouluevankeliumi murteilla".
Kirjastojen voi selaamalla käydä etsimässä inspiraatiota, luokassa 79.84 leikkejä ja tietokilpauluja, esim. Kannattaa selata myös huumorihyllyä sekä sananparsia ja sananlaskuja.
Verkossa kannattaa tutkailla SKS:n Tietävän jouluperinnetekstejä, https://tietava....
Hei!
Kyseessä on Sirkka Turkan runo, joka löytyy ainakin kokoelmista Maailma katettu pöytä ja Suomalaisia naisrunoilijoita, myös Turkan omasta kokoelmasta Mies joka rakasti vaimoaan liikaa runo löytyy.
Suurimmalla osalla kirjastojen työntekijöitä on jokin kirjastoalan koulutus tai muun alan tutkinto, jota on täydennetty kirjastoalan opinnoilla. Kirjastoalaa voi opiskella niin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa kuin opistoasteellakin. Kirjastossa työskentelevät voivat olla ammatiltaan esimerkiksi kirjastonhoitajia, informaatikkoja, pedagogisia informaatikkoja, kirjastovirkailijoita, kirjastoautonkuljettajia, erikoiskirjastonhoitajia, erikoiskirjastovirkailijoita tai kirjastosihteerejä. Kirjastojen johtotehtävissä on kirjastotoimenjohtajia tai kirjastonjohtajia, apulaiskirjastotoimenjohtajia, apulaiskirjastonjohtajia tai palvelupäälliköitä. Erilaisia ammattinimikkeitä on paljon.Tieteellisissä...
Bachin jouluoratorion suomenkielinen teksti löytyy Internetistä osoitteesta esim. Cantores Minores -käsiohjelmasta. Jouluoratorion tekstiä painetussa muodossa on esim. Turun kaupunginkirjastosta pitäisi löytyä parikin versiota jotka on mahdollista tilata kaukolainana: BACH, Johann Sebastian : Jouluoratorio=Juloratorium. (Suom. Sirkka Anttila-Markkanen). 1982. BACH, Johann Sebastian : Johann Sebastian Bachin jouluoratorio. ( suom. Veikko Mäki-Luopa). 2000.
Siltojen korkeuksista on olemassa avointa dataa, mutta sen käyttö on ehkä jonkin verran hankalaa, https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/siltojen-korkeudet. Väyläviraston sivulta löytyy kartta, jossa on siltarajoitukset, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/painorajoitetut-sillat. Siellä on myös tietoja siltojen korkeusrajoituksia, joista voi päätellä siltojen korkeuksia.
Kirjastoapuraha on todellakin sama kuin ns. kirjastokorvaus. Apurahaa myönnetään vain hakemusten perusteella eikä se ole missään suhteessa lainausmääriin tai kirjastojen aineistomäärärahohin.
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla sanotaan mm. seuraavaa:
http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/
”Apurahat myönnetään kirjailijoille ja kääntäjille luovaan kirjalliseen työhön. Apurahat ovat harkinnanvaraisia.
Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjil-le. Niitä myönnetään sekä kaunokirjallisuuteen että tietokirjallisuuteen kuuluvien teosten tekijöille ja kääntäjille, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa ja joiden kirjallinen työ rikastuttaa kulttuurielämää...
Pantsar-nimen arvellaan kehittyneen sukunimeksi esimerkiksi sotilaalle tai asesepälle annetusta lisänimestä. Esimerkiksi Käkisalmen linnassa on maininta knekt Peer Pantzarista vuodelta 1618. 1700-luvulla esiintyy Pantzar tai Pantsar sotilasnimenä esimerkiksi Pohjanmaan, Turun läänin ja Kymenkartanon läänin rykmenteissä.
Lisää tietoa löydät esimerkiksi Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000).
Leonalla ei ole virallista nimipäivää. Joissakin lähteissä ehdtotetaan, että Leona voi viettää epävirallisesti nimipäiväänsä Leonoran nimipäivänä, joka on 11.7
Leona on miehennimen Leo sisarnimi. Leo tulee latinan leijonaa tarkoittavasta sanasta.
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat.html
Paikalla olevista estetiikan kirjoista ei nyt apua löytynyt. Netistä löytyi alla oleva englanninkielinen artikkeli, jossa puhutaan asymmetriasta estetiikan ja taiteen kannalta. Asymmetria tarkoittaa epäsymmetriaa myös estetiikassa. Symmetrian ja kauneuden välille laitetaan helposti yhtäläisyysmerkit, mutta toisaalta symmetria voidaan nähdä myös steriilinä ja jäykkänä kun taas kohtuullinen määrä asymmetriaa tarjoaa ennalta-arvaamattomampaa ja dynaamisempaa kauneutta. Kannattaa kuitenkin tutustua yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksen kirjastoon, josta varmasti löytyy relevantteja teoksia ja apua määrittelyyn.
http://www.acadeuro.org/fileadmin/user_upload/publications/ER_Symmetry_…
http://www.helsinki.fi/taitu/estetiikka/esittely.htm
Kyllä laulu on tämänhetkisen tietämyksen mukaan todellakin Modest Tabatšnikovin (1913-1977)käsialaa. Laulun alkuperäinen nimi on sen sijaan hiukan epävarma. Monissa venäjänkielisissä lähteissä nimenä on Ах, Одесса, жемчужина у моря eli Ah, Odessa, žemtšužina u morja (suunnilleen Oi Odessa, meren helmi), mutta myös muotoa ilman tuota Ah-alkua näkee (siis pelkästään Žemtšužina u morja). Ilmeisesti Martti Jäppilän suomenkielinen versio (Dallapén ja A. Aimon levytys vuodelta 1962 lienee varhaisin suomenkielinen tulkinta) näyttäisi olevan melko suora käännös alkukielisistä sanoista. - On toki mahdollista, että Tabatšnikov on laulua tehdessään hyödyntänyt jotain perinteistä melodiaa, mutta siitä ei ole tarkempia tietoja.
Sanaristikoissa usein esiintyvä 'onea' on adjektiivi, joka Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa kolkkoa, kaameaa, synkkää. Esim. Onean näköinen
mies. Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa merkitykset ohut, hento (esim. nahka, lanka, ihminen); hyvin pieni ja laiha ; huono, vaivainen ; sairaan, surkastuneen, kummallisen, kolkon näköinen ; kamala, kammottava (olo).
Ensimmäisiä merkintöjä kynsilakan käytöstä on jo muinaisessa Kiinassa ja Egyptissä, mutta Euroopassa se tuli tunnetuksi vasta 1800-luvun lopulla. Kynsilakan käyttö yleistyi vasta 1920-luvulla, ensin Ranskassa ja vuonna 1932 Revlon toi markkinoille useamman värisiä lakkoja.
Terve.fi sivustolla kynsilakan kerrotaan säilyvän vuoden, jonka jälkeen sen koostumuksessa saattaa huomata muutoksia. Wikipedia kertoo kynsilakan koostuvan nitroselluloosasta, joka on liuotettu liuottimeen ja värjätty pigmenteillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935897__Stoselli%20leigh_…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kynsilakka
http://tinynaildesign.blogspot.fi/2012/10/kynsien-historiaa-osa-2.html
Yleisradion toimittaja Aune Haarla on sanoittanut Metsäkukkia-valssin (silloin tosin Aune Ala-Tuuhonen -nimisenä). Valssi (ei siis tango) on alunperin kansansävelmä, ja sen ovat esittäneet ja levyttäneet useat laulajat, tunnetuimpana varmaankin Olavi Virta. Olavi Virran esityksen voi kuunnella vaikkapa Youtube-versiona:
http://www.youtube.com/watch?v=OwagHwI0jJo
Aune Haarlan sanoituksia ei ole painettu kirjaksi, mutta nuottikokoelmasta "Suomipopin helmiä 10: Rakkauslauluja romanssista kolmeen pieneen sanaan" löytyvät mm. Metsäkukkia-kappaleen sanat. Kokoelma löytyy Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083698__Ssuomipopin%20hel…
Tietoa Aune Haarlasta löytyy esimerkiksi suomalaisen populaarimusiikin...
Kyseessä voisi olla tsekkiläinen vaha-animaatiosarja Hupsis. Hupsis-Ukot Pat ja Mat ovat varsinaisia tee-se-itse miehiä, joille ei mene sormi suuhun olipa kyse sitten asioiden tekemisestä tai korjaamisesta. Mikään ei ole heille mahdotonta, vaikka asiat eivät aina menekään aivan heidän suunnitelmiensa mukaan.
Sarjaa on esitetty TV:ssä.
Lisätietoa sarjan osista:
http://www.fs-film.fi/showPage.php?page_id=1133&catId=2
Hupsis-sarjaa on saatavissa Helmet-kirjastoista dvd- ja videotallenteina: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hupsis&searchscope=9
Toisistaan riippumattomia Ståhlberg-sukuja on runsaasti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Mahdollista on, että kyseessä on ns. sotilasnimi, joka annettiin alkuaan merkittäessä miehiä sotaväen luetteloihin. Tähän viittaa nimen loppu -berg 'vuori'. On myös helppo ajatella, että nimen alku ståhl- (nykyruotsin oikeinkirjoituksessa stål-) 'teräs' viittaa sotilasmaailmassa arvostettuihin ominaisuuksiin.
Stål/stål on yhteistä germaanista sanastoa, esim. nykysaksan kielessä Stahl, nykyenglannissa steel. Lainana sana on siirtynyt myös germaanisen kieliperheen ulkopuolelle, esim. venäjän samaa merkitsevä сталь/stal'.
Berg on samoin yleinen germaaninen sana, esim. saksan Berg 'vuori', englannin barrow 'hautakumpu'. Sana voidaan palauttaa edelleen...
Jos tarkastellaan yksinomaan pellehyppyjä, kukaan ei liene hypännyt korkeammalta kuin suomalainen Matti Myllymäki, joka vuonna 2001 hyppäsi Tamperella epäonnistuneen pellehypyn Ratinan suvantoon 50 metristä. Ennen tätä pellehyppyjen Suomen korkeusennätys oli 32 metriä.
Kovin paljon Myllymäkeä korkeammalta ei ole veteen hypätty ilman pelleilytarkoitustakaan. Tämänhetkinen luotettavasti dokumentoitu ennätys lienee brasilialaisen Laso Schallerin vuonna 2015 hyppy 58,8 metristä. Tätä edeltävä ennätys oli vuonna 1983 hypätty 52,4 metriä.
https://thetouchback.com/the-world-record-high-dive-a-bone-breaking-history-part-1/
https://thetouchback.com/the-high-dive-world-record-a-bone-breaking-history-part-2/
https://thetouchback.com/the-high-...
