Kyseessä saattaa olla Runebergin runo Joutsen, myös kuorolauluna tunnettu. Runo löytyy monista laulu- ja runokokoelmista sekä tästä linkistä: http://www.runeberg.net/fin/runot2/run_19.html
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kadonneesta aineistosta peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva teoksen hinta. Milla Ollikaisen Veripailakat – teoksen hinta on 34 euroa 50 senttiä. Korvaushinnan voi maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakkaan_vastuu…
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi) Onnet-tietokannasta löytyy suuri määrä kuvakirja-aapisia. Kansikuvatuntomerkkeihin tuntuisi sopivan ainakin Sari Jeussosen kirjoittama ja kuvittama Pikkuväen oma aapinen vuodelta 1987. Tietokannan kuvaus kertoo siitä näin: "Jokaisella sivulla kirjain, värikuva ja kahden säkeen runo suuraakkosilla ja tavutettuna. Esimerkiksi: 'Aa AKVAARIOKALALLA MUKAVAA ON ALTAASSA" "BANAANI ON HERKKUA KAIKKIEN, LASTEN SEKÄ AIKUISTEN.' Valkoisen kannen kuvassa pöllö kädessään karttakeppi, vieressä kirjoja. Takakannessa ruudukko, jossa aakkoset ja punaisella painettuja kuvia."
Kyseistä aapista ei löydy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastosta kyllä....
Käytössämme ei valitettavasti ole artikkelihakua, joka kattaisi tuon ajankohdan. Vanhoja sanomalehtiä on kuitenkin mahdollista lukea. Kevään 1956 Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa. Kansalliskirjastossa (sisäänkäynti Fabianinkatu 35) on luettavissa mikrofilmiltä kaikki kotimaiset sanomalehdet 1700-luvulta nykypäivään.
Jos tarvitsemaasi aineistoa ei löydy Helmet-kirjastoista tai muista pääkaupunkiseudun (esimerkiksi yliopistojen) kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Tietoa kaukopalvelusta löydät alla olevan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lomakkeen, jolla voit lähettää kaukopalvelupyynnön, löydät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan mukaan ainakin Saarijärven kanteleen työpiirustuksia löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta:
http://finna.fi
CD:tä ei näyttänyt löytyvän muiden kirjaston kuin ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmasta ja Kansalliskirjastohan ei lainaa kokoelmissaan olevia aineistoja. Joten valitettavasti joudutte jatkamaan äänitteen etsintää.
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Wikipedian artikkelista löytyy lista sukulaissuhteista ja nimityksistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulainen
Rahialan kirja kertoo yleensä suvusta ja sukulaisuudesta:
Rahiala, Kari: Meidän suvun voima, 1999.
Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa sanojen merkityksen:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sukulaissanojen alkuperästä ja esiintyvyydestä löytyy tietoa etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja, osat 1-3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2013
Näissä hieman vanhemmissa teoksissa tarkastellaan sukulaisnimistöä, molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Hei,
Kyse on todennäköisesti Kiyoshi Kurosawan elokuvasta 'Tokyo Sonata' vuodelta 2008. Elokuva on voittanut parhaan elokuvan palkinnon Asian Film Awardsissa ja saanut Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -palkinnon vuonna 2008. YLe Teemalla elokuva on esitetty kahdesti vuonna 2011 (19.5. ja 9.11.)
https://www.youtube.com/watch?v=BIzn0QaBzxM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tokyo_Sonata
http://www.imdb.com/title/tt0938341/
Patentti ja rekisterihallituksen kaupparekisterin arkistosta saattaisi löytyä kaivattua tietoa.
https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-199514.KA_VAKKA-1257580.KA
Tunnetummista yrityksistä on tehty myös kirjoja:
esim. Vuokko : Vuokko Nurmesniemi - pukuja ja kankaita / [toimitus: Marianne Aav, Eeva Viljanen] 2007
Marimekko : suuria kuvioita / Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio ; valokuvaajat & kuvatoimitus: Nina Karlsson, Otto Ponto ; taustatoimittajat: Kaisa Läärä, Karoliina Kantola, Päivi Kerola Kirja | Into | 2015
Myös Wikipedia tuntee monia yrityksiä.
Sen tiedot kuitenkin kannattaa varmistaa jostain toisesta lähteestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_vaatetusalan_yritykset
Meillä käy tällä hetkellä kaksi lukukoiraa täällä pääkirjastolla, yksi Nurmossa ja yksi Peräseinäjoella. Meillä käyvät lukukoirat ovat käyneet joko Kennelliiton tai Suomen Karva-Kaverit ry:n lukukoirakoulutuksen. Lukukoiratoiminta on vapaaehtoistyötä eikä siitä makseta palkkaa.
Juuri nyt meillä ei ole tarvetta uudelle lukukoiralle, mutta voimme ottaa yhteystietosi talteen vastaisuuden varalle.
Jos toimiminen lukukoiravapaaehtoisena kiinnostaa, kannattaa olla yhteyksissä juurikin Kennelliittoon ja Karva-Kavereihin. Heillä voi olla laajempi kuva alueen muiden kirjastojen tarpeista. Yhteystiedot löytyvät sivuilta https://www.kennelpiiri.fi/etela-pohjanmaa ja http://suomenkarvakaverit.fi/.
Lyhyitä luonnehdintoja aiheesta Sosiaalinen media tiedonhankinnassa voi lukea mm seuraavilta sivuilta. Sivuilla on esitelty yhteisöllisen tiedonhankinnan keskeiset lähteet.
https://seamk.libguides.com/tiedonhakijanopas/sosiaalinenmedia
https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/sosiaalinen-media-tiedonhankinnassa?language_content_entity=fi
Muita verkkoaineistoja
Sosiaalisen median riskejä ja tiedonhankintaa käsittelee Jari Bundan Laurea-ammattikorkeakoulu opinnäytetyö (2012).
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48632/Jari_Bunda.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pertti Marttila käsittelee Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Sosiaalisen median hyödyntäminen palveluliiketoiminnassa.
http://www.theseus.fi/...
Pääkaupunkiseudulta löytyy useita VHS-digitointia tarjoavia firmoja.
esim.Tietomuuntamo http://www.tietomuuntamo.fi/
Reel One https://www.reelone.fi/digitointi.html
ja Videosiirtola http://videosiirtola.fi/palvelumme
Firmat eivät valitettavasti kerro kovin tarkkaan laitteistaan.
Helmet kirjastoissakin voi digitoida VHS-helmensä talteen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
Kirjastojen laitteet ovat tuskin juuri noita toivottuja.
Huuto-netissä ja Torissa on joskus myynnissä mainitsemiasi tuotteita hyvinkin edullisesti. Tosin niiden kunnosta ei ole takeita.
https://www.huuto.net/osasto/kodin-elektroniikka/televisiot-blu-ray-dvd-ja-videot/...
Kysytyistä kappaleista on nuottina julkaistu varmuudella vain yksi: Jukka Kuoppamäen säveltämä ja Katri Helenan esittämä Sydäntango löytyy ainakin kolmesta Katri Helenan nuottikokoelmasta: Tähtenä taivaalla (2003); Parhaat (1993); Anna mulle tähtitaivas (1992). Näitä on saatavissa Eepos-kirjastoista.
Erik Lindströmin säveltämän ja Keijo Markon esittämän Kotikoivun nuotit löytyvät teoksesta Humppa USA, jota on ainakin Rovaniemen ja Tampereen kirjastoissa. https://finna.fi/Record/piki.137886#componentparts
Mutta on olemassa toinenkin Kotikoivu, joka on Vesa Alaren säveltämä ja esittämä. Sitä ei ole julkaistu nuottina.
Hei,
Tarkoittanet Valittujen palojen Kirjavaliot-sarjaa. Suomen kansallisbibiliografiassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/) on kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus, Kattavasti noiden hakeminen ja hakutulosten selaaminen on aika urakka. Wikiaineistosta löytynee varsin pätevä Kirjavaliot-listaus osoitteessa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Valittujen_Palojen_Kirjavalioiden_biblio….
Tuo näyttäisi silmäillen olevan kattava listaus.
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löytyy kohdasta Haku asiasanalla laatujärjestelmät yhteensä 63 teosta. Erityisesti vaatetusteollisuutta koskevaa kirjallisuutta laatujärjestelmistä en löytänyt.
Raija Orasen sähköpostiosoitetta en löytänyt, mutta hänestä löytyy tietoja Internetin sivulta http://www.gummerus.fi/ . Myöskin kirjasta Kotimaisia naistenviihteen taitajia (v.1999) löytyy tietoja kirjailijasta.
Helsingin kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 2001 uusia kirjoja seuraavasti:
nimekkeitä 14 764 ja niteitä 98 996 kappaletta.
Täydennyshankintoja, kirjoja joista hankittiin lisäkappaleita, tehtiin 4 824 nimekkeestä, yhteensä 21 358 kappaletta.
Kuukausittainen kirjojen hankinta vaihtelee; kesä kuukaudet ovat hiljaisempia ja syksyn uutuuksien ilmestyessä hankinta on vilkkaimmillaan.
Lähde: Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto, Tilastoja- Statistik 2001, Helsinki, 2002.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Alex Haleylta on suomennettu vain kaksi kirjaa: Juuret (Roots)ja yhdessä Malcolm X:n kanssa toimitettu elämäkerta 'Malcolm X' (The autobiography of Malcolm X as told to Alex Haley).
