Franz Kafkan päiväkirjoja ei ole suomennettu. Päiväkirjoja on saatavilla ainakin saksan- ja englanninkielisinä suomalaisista yliopistokirjastoista. Lahden kirjastoissa päiväkirjoja ei ole millään kielellä. Franz Kafkan kirjeitä sen sijaan on suomennettu ja niitä löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Nämä ovat Kirjeitä Felicelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä perheelle 1922-1924.
Kysymyksesi liittyy tietokonepeleihin ja yksittäisiin peliohjeisiin, joihin kannattaa etsiä neuvoa netistä löytyvistä keskustelufoorumeilta.
Näitä ovat esim. http://www.suomipelit.com/index.php?c=keskusteluaiheet&id=2&s=1, http://www.peliplaneetta.net/keskustelut/, http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=105
Myös Makupalat -linkkikirjastosta löytyy laajalti linkkejä erilaisiin pelisivustoihin, http://www.makupalat.fi/
Valitettavasti Wallace Stevensin runon 'Notes toward a supreme fiction' suomennosta ei löytynyt. Se ei sisälly Jukka Kemppisen suomentamaan kokoelmaan 'Tämän ilmaston runot'. Runoa ei mainita myöskään Lahden kaupunginkirjaston kokoamassa käännösrunojen tietokannassa, jossa on tiedot useista muista Stevensin eri antologioissa tai Parnassossa julkaistuista runoista.
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…)
Ensimmäinen kirjastokortti Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoihin (HelMet-kirjasto) on maksuton. 3-vuotiaalle voi hankkia oman kirjastokortin. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla.
Sitä on yksi kappale pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen (eli HelMet-kirjastojen)kokoelmissa. Kyseinen kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sen voi käydä hakemassa sieltä tai sen voi varata itse www.helmet.fi:n kautta. Myös kirjaston henkilökunta tekee pyydettäessä varauksen. Kirja toimitetaan asiakkaan pyytämään HelMet-kirjastoon.
Kirja on Kirjapajan kustantama.
Katkelma on peräisin Harry Martinsonin Intåget nimisestä esseestä. Lainus on aivan esseen alusta ja lause jatkuu (lika ny:)" den nordiska sommaren kommer till oss, med våren främst på galjonen." Teksti on julkaistu kokoelmassa Midsommardalen, Bonnier, 1938.
Kyseistä esseetä ei löytynyt suomeksi.
Lähteet:
Fennica – Suomen kansallisbibliografia
https://finna.fi
http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1974/martinson-…
http://www.helmet.fi/record=b1396219~S9*fin
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Päiväkodit voisivat ilahtua tällaisesta lahjoituksesta. Helsingin kaupungin päivähoidon yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/P_iv_hoito/Neuvonta+ja+yhteystiedot
Gunnar Wiklund osallistui 1966 Ruotsin Euroviisukarsintoihin Britt Lindeborgin sävellyksellä Vinter-rosor. Odeon-kustantamo julkaisi kappaleesta tuolloin irtonuotin, mutta valitettavasti sitä ei näytä olevan suomalaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kannattaa kysyä lähimmästä maakuntakirjastosta tai Helsingin kaupunginkirjastosta, olisiko nuotti mahdollista saada kaukolainaksi Ruotsin kansalliskirjastosta (Kungliga biblioteket).
Helsingin kaupunginkirjaston yksiköt päättävät omasta kokoelmastaan. Vaikka valinta onkin hajautettu eri kirjastoihin, hankinta on keskitetty. Siksi, jos haluat tarjota kirjastoon aineistoa, sinun kannattaa ottaa yhteyttä Hankinta- ja luettelointitoimistoon, joka esittelee tarjoamaasi aineistoa kirjastoille. Jos kyse on musiikkiäänitteistä, voit ottaa yhteyttä Päivi Uosukaiseen (paivi.uosukainen(at)hel.fi). Jos kyse on muusta AV-aineistosta, voit ottaa yhteyttä Anna-Maija Mäki-Fräntiin (anna-maija.maki-franti(at)hel.fi.
Suomesta löytyvät englanninkieliset Sweet Valley High -sarjan kirjat voit katsoa Frankista http://monihaku.kirjastot.fi/fi . Muutama esimerkki Frank -tietokannasta löytyneistä, Jyväskylän kaupunginkirjaston nuortenosastolla on
Cover girls,The Verdict,"R" for revenge,Elizabeth's rival
Oulun kaupunginkirjastossa kaukolainamaksu toisesta maakuntakirjastosta on euron.
Kaikissa Naxos Video Libraryn videoissa ei ole tekstityksiä. Jos tekstityksiä ei ole, niin subtitles-alasvetovalikossa on vain (None). Joissain opetusvideoissa tekstitys tulee esiin vain kun asiaa halutaan erikseen korostaa.
Kokeile saatko tekstityksen toimimaan esimerkiksi Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperassa. Mikäli et, ota yhteyttä ja kerro tarkemmin tekniikasta, jota käytät - selaimen tiedot, käyttöjärjestelmä, laite.
Espoossa (sekä Kauniaisissa ja Vantaalla) luokan perässä olevat kirjaimet ovat yleensä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Eli yleensä tekijän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta.
Kirjan kielen voi varmistaa klikkaamalla Helmet-haun vasemmasta palkista hakurajoitteeksi suomi tai katsomalla kirjan tietoja niteiden alla.
Tervetuloa seikkailemaan Espooseen.
Pokemon tulee sanoista "poketto monsutā", joka on japanilainen muoto sanoista "pocket monsters" eli taskuhirviöt.
http://pokemondb.net/etymology
http://time.com/4411912/pokemon-go-word-origin/
Kirjaan Sherlock Holmesin seikkailut sisältyvässä Beryllikruunu-tarinassa O. E. Juurikorven uudistettu suomennos vuodelta 1957 (ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1933) kuuluu seuraavasti:
"[Vanha sääntöni on, että] kun asiasta erotetaan pois kaikki se, mikä on sinänsä mahdotonta, on jäljelle jäänyt asianosa totta, tuntuipa se miten uskomattomalta tahansa."
Sherlock Holmes : kootut kertomukset -kirjassa vuonna 2010 julkaistussa Jaakko Anhavan Beryllikruunu-suomennoksessa vastaava kohta on tällainen:
"[Vanha oppilauseeni kuuluu, että] kun kaikki mahdoton on karsittu pois, niin se mitä jää jäljelle, kuinka uskomatonta se lieneekään, on väistämättä totuus."
Lankalasi (wired glass) on lasia, jonka lasimassan sisällä on rautalankaverkko. Sitä on käytetty etenkin turvalasina esimerkiksi ovissa, väliseinissä ja ikkunoissa, sillä lasin rikkoutuessa sirpaleet jäävät kiinni rautalankaverkkoon.
Lankalasin keksijänä pidetään yhdysvaltalaista insinööriä Frank Shumania (1862–1918). Hän patentoi keksintönsä Yhdysvalloissa vuonna 1892 nimellä "Process of embedding wire-netting in glass". Uutta lasia alkoi ensimmäisenä valmistaa Shumanin perustama American Wire Glass Manufacturing Company Philadelphiassa. Shumanin kehittämät lasityypit menestyivät niin hyvin, että hän pystyi pian jättäytymään pois työelämästä ja keskittymään kokopäiväisesti keksintöihinsä. Shumanin nimissä on yhteensä 64 patenttia....
Eivät ole. Tieteen termipankin määritelmän mukaan lääninrovasti on "rovastikunnan kirkkoherroista piispan ja tuomiokapitulin avuksi rovastikunnan toiminnallisen ja hallinnollisen johdon määräaikaiseen sivuvirkaan nimitetty kirkkoherra." Lääninrovasti valitaan vaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:l%c3%a4%c3%a4ninrovasti
Rovasti taas on kirkollinen arvonimi, jonka piispa voi myöntää kirkollisessa työssä erityisesti ansioituneelle papille. Rovastin arvonimi voidaan myöntää lääninrovastille tai kenttärovastille tämän jäädessä pois tehtävästään. Lisää tietoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta:
https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Rovasti
Ainostaan teos Les damnés de la terre on suomennettu nimellä Sorron yöstä. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1970 ja viimeinen painos on vuodelta 2003.
Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai alueen kirjastoautosta esittämällä kirjastokorttisi ja virallisen, kuvallisen henkilötodistuksen. Kun Sinulla on tunnusluku, saat HelMet-kirjastojen palvelut monipuolisesti käyttöösi. Voit mm. lainata automaatilla, tarkastaa omia lainaustietojasi, uusia lainoja internetissä, varata aineistoa, lainata e-kirjoja. Tarvittaessa saat opastusta palveluiden käyttöön kirjastosta.
Silloin kun uusitte lainojanne tai teette varauksen Kyyti-verkkokirjastossa (www.kyyti.fi), omissa tiedoissa näkyy sähköpostiosoite, mutta ei valitettavasti ainakaan tällä hetkellä osoitetta eikä puhelinnumeroa. Verkkokirjasto tulee kuitenkin muuttumaan lähivuosien aikana, toivottavasti seuraavassa versiossa asiakas pääsee näkemään myös muut yhteystietonsa. Tällä hetkellä ainoa keino tarkistaa osoite ja puhelinnumero on siis ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse tai sähköpostitse tai käymällä paikan päällä. Suosittelemme yhteydenottoa suoraan kirjaston omaan sähköpostiosoitteeseen (kirjasto@kotka.fi), silloin kun kysymys koskee omia yhteys- tai lainatietoja.
