Hei!
Uuden kirjastokortin saa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteistä kahdella eurolla. Alle 15-vuotias tarvitsee vanhemman suostumuksen. Tässä linkki kirjastokorttihakemukseen: http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Korttisi on nyt lainauskiellossa, ettei kukaan muu pääse lainaamaan sillä.
Terveisin
Leena Kruuti
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Meillä käy tällä hetkellä kaksi lukukoiraa täällä pääkirjastolla, yksi Nurmossa ja yksi Peräseinäjoella. Meillä käyvät lukukoirat ovat käyneet joko Kennelliiton tai Suomen Karva-Kaverit ry:n lukukoirakoulutuksen. Lukukoiratoiminta on vapaaehtoistyötä eikä siitä makseta palkkaa.
Juuri nyt meillä ei ole tarvetta uudelle lukukoiralle, mutta voimme ottaa yhteystietosi talteen vastaisuuden varalle.
Jos toimiminen lukukoiravapaaehtoisena kiinnostaa, kannattaa olla yhteyksissä juurikin Kennelliittoon ja Karva-Kavereihin. Heillä voi olla laajempi kuva alueen muiden kirjastojen tarpeista. Yhteystiedot löytyvät sivuilta https://www.kennelpiiri.fi/etela-pohjanmaa ja http://suomenkarvakaverit.fi/.
Lyhenteen pitäisi olla "vuln. sclop." Latinan sana vulnus tarkoittaa haavaa, sclopetum taas kiväärin tai haulikon kaltaista ampuma-asetta. Sclopetum-sanasta johdettu adjektiivi on sclopetarius, joten lyhenne olisi avattuna vuln(us) sclop(etarium). Kyseessä on siis ampumahaava.
Eve Hietamiehestä on aiemminkin kysytty. Voit etsiä vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta.
Kirja-arvosteluja löytyy Aleksi artikkelitietokannasta sekä juttu Kodin kuvalehti 1999:2 "Armotonta menoa: Eve ja Heikki Hietamies".
Kyllä maanpuolustuskorkeakoulun kandidaatin/maisterin tutkinto vastaa Suomen muissa yliopistoissa suoritettuja kand/maisterin tutkintoja. Kyseessä on ylempi korkeakoulututkinto.
Franz Kafkan päiväkirjoja ei ole suomennettu. Päiväkirjoja on saatavilla ainakin saksan- ja englanninkielisinä suomalaisista yliopistokirjastoista. Lahden kirjastoissa päiväkirjoja ei ole millään kielellä. Franz Kafkan kirjeitä sen sijaan on suomennettu ja niitä löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Nämä ovat Kirjeitä Felicelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä perheelle 1922-1924.
Auton modifiointia ja tuunausta käsitteleviä kirjoja löydät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi Esimerkiksi Mauno, Esko: Tuning : auton modifiointi. Voit hakea sanalla tuning joko Helmetistä tai internetistä.
Sitaatti on Meyerin englanninkielisestä teoksesta ”Twilight”, joka on suomennettu nimellä ”Houkutus” (WSOY, 2005). Suomennoksessa sitaatti löytyy sivulta 264, ja suomentaja Tiina Ohinmaa on kääntänyt sen seuraavasti: ”Minulla ei kerta kaikkiaan ole varaa menettää itsehillintääni sinun seurassasi.” Kohta tulee vähän ennen luvun 15 alkua.
Ko. lehteä tai kirjallisuutta aiheesta en löytänyt, mutta Google-haulla ja Makupaloista löytyi muutama nettilinkki, joista voi olla apua: www.germany-tourism.de, hiddentrails.com, www.cycletourer.co.uk ja www.ahr-radweg.de.Saksan suurlähetystön ja Goethe-instituutin sivuilla on yleistietoa pyörämatkailusta Saksassa,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Yksi englanninkielinen trampoliinivoimistelun kirja ainakin on: Trampolining (written in association with British Gymnastics). Voimisteluseura Bouncesta kerrottiin, että suomenkielisiä kirjoja ei ole. Seurasta kerrottiin myös, että turvallisuuden takia harrastusta ei pidä aloittaa kirjasta opettelemalla. Paras tapa aloittaa trampoliinivoimistelu on liittyä seuraan, jossa on koulutetut ohjaajat. Tietoa seuroista löytyy Suomen voimisteluliiton sivujen kautta:
http://www.voimistelu.fi/voimistelutoiminta/lajit/trampoliinivoimistelu/
Kaivattu kirja lienee saksalaisen naturismin merkkihenkilöihin kuuluvan Richard Ungewitterin Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa.
Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
Opastettuja norpparetkiä tehdään pääasiassa touko- ja kesäkuussa, jolloin on suurin todennäköisyys nähdä saimaannorppa.
Norppamatkat järjestää yön yli kestäviä retkiä esitteensä mukaan myös heinäkuussa.:
http://koti.suursaimaa.com/juhata/norppamatkat/matkaindex.htm
Myös muun muassa nämä yritykset järjestävät opastettuja norpparetkiä:
http://www.oravivillage.com/fi/Aktiviteetit/Kesa/Safarit-ja-norpparetket
http://www.goexperience.fi/aktiviteetit/Norpparetki.php
http://www.lakelandgte.fi/norpparetket/
Helsingin kaupungin katuosastolla tunnetaan Helsingin katujen nousut ja laskut. Sieltä vastattiin, että Porthaninkadun kaltevuusprosentti vaihtelee 5,5 % – 6,3% välillä. Kaupunkikaduissa on hyvin harvoin yli 10 % nousuja.
Kysytkö rahan arvoa? Vanhojen rahojen arvoon vaikuttavat niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirja arvioi tämän kolikon hinnaksi 2-400 euroa sen kunnon mukaan.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löydät mm. Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietopankista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Tilastokeskuksen sivuista löytyy tilastollinen tieto Suomessa kuolleista henkilöistä. Tiedon kuolleista henkilöistä esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen Osoitepalvelupuhelimesta puh. 0600 0 1000. Tieto voidaan saada myös ottamalla yhteys maistraattiin (yhteystiedot osoitteesta maistraatti.fi). Listaa kuolleista helsinkiläisistä henkilöistä ei anneta.
Tilastokeskus:
http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/kuol.html
Väestörekisteri:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx
Keskisuomalainen on luettavissa Helsingissä Pasilan, Kallion, Itäkeskuksen, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vuosaaren kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain. Pisimpään (kolme kuukautta) lehden vanhoja numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa.
Espoossa Keskisuomalaista voi lukea Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Vantaalla lehti tulee Martinlaakson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoihin.
Säilytysajat voi tarkistaa Helmet-luettelosta.
Keskisuomalaista voi lukea Helmet-kirjastoissa myös ePress-palvelun kautta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.epress.fi/
http://www....
Muinaisuutemme jäljet on tuore yleisesitys esihistoriastamme ja keskiajasta. Se painottuu arkeologiseen tutkimukseen mutta sivuaa myös uusinta kielitieteellistä tutkimusta. Teos on julkaistu 2015.Kielitieteellinen yleisesitys Suomen esihistoriasta on jo 20 vuotta vanha Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vuodelta 1996.Arkeologian tutkimusmenelmiin voi tutustua vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa Johdatus arkeologiaan.