Tilastokeskuksen sivuista löytyy tilastollinen tieto Suomessa kuolleista henkilöistä. Tiedon kuolleista henkilöistä esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen Osoitepalvelupuhelimesta puh. 0600 0 1000. Tieto voidaan saada myös ottamalla yhteys maistraattiin (yhteystiedot osoitteesta maistraatti.fi). Listaa kuolleista helsinkiläisistä henkilöistä ei anneta.
Tilastokeskus:
http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/kuol.html
Väestörekisteri:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx
Espoossa (sekä Kauniaisissa ja Vantaalla) luokan perässä olevat kirjaimet ovat yleensä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Eli yleensä tekijän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta.
Kirjan kielen voi varmistaa klikkaamalla Helmet-haun vasemmasta palkista hakurajoitteeksi suomi tai katsomalla kirjan tietoja niteiden alla.
Tervetuloa seikkailemaan Espooseen.
Keskisuomalainen on luettavissa Helsingissä Pasilan, Kallion, Itäkeskuksen, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vuosaaren kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain. Pisimpään (kolme kuukautta) lehden vanhoja numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa.
Espoossa Keskisuomalaista voi lukea Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Vantaalla lehti tulee Martinlaakson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoihin.
Säilytysajat voi tarkistaa Helmet-luettelosta.
Keskisuomalaista voi lukea Helmet-kirjastoissa myös ePress-palvelun kautta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.epress.fi/
http://www....
Muinaisuutemme jäljet on tuore yleisesitys esihistoriastamme ja keskiajasta. Se painottuu arkeologiseen tutkimukseen mutta sivuaa myös uusinta kielitieteellistä tutkimusta. Teos on julkaistu 2015.Kielitieteellinen yleisesitys Suomen esihistoriasta on jo 20 vuotta vanha Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vuodelta 1996.Arkeologian tutkimusmenelmiin voi tutustua vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa Johdatus arkeologiaan.
Kolme muistojen kapsäkkiä on valmiina ja on niitä enemmänkin tulossa. Eli nämä kolme ovat ihan normaalisti lainattavissa. Ne ovat: vanhan tawaran kapsäkki, "kun minä olin pieni" -kapsäkki sekä pula-ajan kapsäkki. Löytyvät ihan Kyydistä hakemalla. Jos tarvitset tarkempaa tietoa sisällöistä ota yhteyttä kirjastonhoitaja Raija Hasuun puh.0206155786 tai raija.hasu@kouvola.fi
Kirjastokimpalla viitataan kunnan- ja kaupunginkirjastojen väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on hyödyttää alueen kirjastoja ja asiakkaita. Yleensä kaikki kirjastokimppaan kuuluvat kirjastot käyttävät samaa kirjastojärjestelmää ja samalla kirjastokortilla voi lainata teoksia kaikista kimppaan kuuluvista kirjastoista. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 30 kirjastokimppaa. Kirjastokimppoja ovat esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella sijaitseva Vaski-kirjastot sekä pääkaupunkiseudulla sijaitseva HelMet-kirjastot. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan kuulu kirjastokimppoihin. Esimerkiksi Someron, Kirkkonummen ja Sotkamon kirjastot eivät kuulu mihinkään kirjastokimppaan.
Ajankohtaisin tieto kirjastoista ja kirjastokimpoista löytyy kirjastot....
Tommy Tabermannin runoudesta ei löytynyt tutkimuksia. Mainitsemasi pro gradu -työ koski hänen romaaniaan Suudelma (Sinikka Heikkinen: Luokkaankuulumispoikkeamat Tommy Tabermannin romaanissa Suudelma, Tampereen yliopisto, 1984). Lyhyt Ritva Haavikon esittely hänen runoudestaan löytyy teoksesta "Miten kirjani ovat syntyneet 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet" (2000), samoin Helena Saariston toimittamasta kirjasta "Suomalaisia nykylyyrikoita" (1986).
Lehtiartikkeleita hänestä löytyy jonkin verran, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston kirjailijalehtileikkeistä sekä myös CD-ROM-artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati.
Internetistä löytyy myös henkilötietoja ja haastatteluita Tabermannista, esim. http://www.tommytabermann.net/ ja...
Valitettavasti tätä Matti Mikkolan ja Eppu Kososen säveltämää ja Paula Vesalan sanoittamaa laulua Sydän vähän kallellaan ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, joten ainoa keino voi olla yrittää kysellä sitä suoraan tekijöiltä tai kustantajalta (Warner).
Heikki Poroila
Voisit soveltaa kirjastojen luokitusta yksinkertaistaen. Luokituskaaviot ovat verkossa käytettävissä, esim. yleisten kirjastojen luokitus http://finto.fi/ykl/fi/. Minusta näyttäisi siltä, että sinulla on jo hyvä järjestys tuossa kysymyksessäsi valmiiksi ajateltuna: runot, proosa, elämäkerrat, uskonnollinen kirjallisuus, dekkarit, matkakertomukset, valokuvateokset. Kotikirjastosi sinun kannattaa järjestää oman näkemyksesi mukaan, aihepiirit jaoteltuna niin, että ne ovat mielestäsi loogiset ja hyvin valitut, niin, että löydät kirjat helposti. Aiheen mukaisesti järjestät sitten vielä tekijän mukaan aakkosiin.
Ainakin parilla verkossa toimivalla antikvariaattisivustolla on myynnissä lautapelejä. Alla linkit näihin:
https://www.antikvaari.fi/tuotteet_uusimmat.asp?tryhma=59
https://www.antikvariaatti.net/kerailyesineet/pelit?q.type=7&q.category=658&q.seller=&q.language=&q=&sort=newest
Sivujen kautta löytyvät tiedot peliä myyvästä antikvariaatista, jonne voi pelin myynnistä ottaa yhteyttä.
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka on kuultavissa Yrjö Jyrinkosken lausumana ainoastaan äänilevyllä Oivalluksia : Oiva Paloheimon runoja kokoelmista "Vaeltava laulaja", "Elopeltojen yli" ja "Pan kuuntelee virttä" ; esittää Yrjö Jyrinkoski (1980). CD-tallenteilla Jyrinkosken tulkintaa Auttamattomasta Pekasta ei valitettavasti ole..
https://finna.fi/Record/vaari.2133512
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/vaari.2133512
https://finna.fi/
Alueenne kirjastoissa kyseistä äänitettä ei ole lainattavissa, mutta voitte tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta omaan lähikirjastoonne. Kaukolainapyynnön voitte tehdä kirjastossa tai verkkokirjastossa.
https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kappale oli "If Home Was Here" vuonna 1984. Kappale julkaistiin singlenä vuonna 1985 ja albumilla I Have Played Rock 'n Roll vuonna 1986.
http://wiki.pomus.net/wiki/If_home_was_here
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/luontevuus-biisinteossa-tarkeinta/
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=international&culture=fi&ID=…
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=if+home+was+here&culture=fi&…
Sarah J. Maasilta, eli Throne of Glass sarjan tekijältä, on myös toinen sarja; Valtakunta. Kirjasarjan ensimmäinen osa on Okaruusujen valtakunta ja tällä hetkellä sarjasta on suomennettu kolme kirjaa.
Muita samantapaisia:
Victoria Aveyard: Hopea-sarja. Punainen kuningatar on neliosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa.
Leigh Bardugo: Grishauniversumi sarja, trilogian ensimmäinen osa on Varjo ja riipus.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset, sekä jatko-osa Koston ja kunnian lapset.
Laini Taylor: Karou, savun tytär sekä toinen osa Aika taistelun & tähtivalon. Ikävä kyllä sarjan kolmatta osaa ei ole suomennettu.
Kristin Cashoren Syntymälahja on myös samantapainen mutta jatko-...
Selasin kirjaston slangisanakirjat, murresanakirjat ja etymologiset sanakirjat, mutta tietoa sanan mälsä alkuperästä ei löytynyt, vain sen merkitys. Verkon lähteistä sitä ei myöskään löytynyt, Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main, slangi https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-k-m/.
Asiassa kannattaa kääntyä kotimaisten kielten asiantuntijoiden puoleen, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Kielikellon artikkelissa Puhekielen luonteesta kuvaa puhekielen luontaisia ominaisuuksia, https://www.kielikello.fi/-/puhekielen-luonteesta.
(Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari
Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa.
Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen:
"Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi...
Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarja
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -sarja
Gravel, Elise: Olga-sarja
Griffiths, Andy: Maailman paras puumaja -sarja
Lee, Bacon: Viimeinen ihminen
Parvela, Timo: Melkein mahdoton tehtävä -sarja
Taylor, Thomas: Aaveranta -sarja
