Itse tiedustelisin asiaa valokuvausalan liikkeistä, jutun kirjoittajalta tai jutussakin olleesta osoitteesta http://www.lomofinland.com
Lehden (Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt numero 23/2000) jutussa mainittiin internetin kautta kauppaa tekevä Lomografinen yhdistys. Yhdistyksen www-osoite on http://www.lomo.com/new/society/contact.html Sivun lopusta
löytyy linkki I want my lomo!, jossa on ohjeet kameran tilaamisesta.
Etsitty kirja saattaisi olla Scoular Andersonin Pulmallinen päivä (Otava, 1994).
"Kun Essi ja Jussi saapuvat vierailulle Yli-Pelikaanien sukulinnaan, he eivät arvaa miten jännittävä ja kiireinen päivä heillä on edessään. Oskar-setä lähettää lapset ensi töikseen aarteenetsintään, jonka kuluessa he tutkivat linnan läpikotaisin niin sisältä kuin ulkoakin. Pitkin päivää ilmaantuu yhä uusia pulmia ratkaistavaksi: esineitä on kadoksissa, monet laitteet ovat epäkunnossa, isosetä narraa minkä ehtii (vai narraako?) ja kaiken huipuksi linnassa liikkuu ovela varas. Tule auttamaan Essiä ja Jussia selviämään päivän pulmista. Saa nähdä ovatko sinun silmäsi yhtä tarkat ja hoksottimesi yhtä terävässä kunnossa kuin heillä!"
Kyse on ilmeisesti laulusta, jonka alkusanat ovat "Saisinko, saisinko rinnallasi astua".
Melodianuotti sanoineen tähän lauluun löytyy laulukirjasta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Toim. Ahti Sonninen, 1978, ISBN 951-9363-11-4 ).
Teosta on useissa kirjastoissa, myös Lastu-kirjastojen kokoelmissa
Valitettavasti Pertti Haverisen säveltämä ja sanoittama kappale Tuulen suuntaan ei sisälly mihinkään nuottijulkaisuun eikä sitä ole myöskään julkaistu erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Ammattikorkeakouluissa voi hyväksilukea aikaisempia opintoja, mutta alemman tason opintoja ei välttämättä sellaisenaan voi hyväksilukea. Aikaisempien opintojen hyväksiluvut ovat aina tapauskohtaisia, joten yleispätevää ohjetta niistä on vaikea antaa. Opiskelusta on kuitenkin aina hyötyä, ja perusopinnot voivat antaa paljon pohjatietoja, joita voi hyödyntää myöhemmissä opinnoissa.
Kirjastoalalla on työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen mukaan ylitarjontaa kirjastotyöntekijöistä. Vuonna 2019 kirjastotyöntekijät nousivat ylitarjonnasta kärsivien ammattibarometri-listalle. Alueellisesti ja tehtäväkohtaisesti voi kuitenkin olla puutetta pätevistä työnhakijoista. Suurissa kaupungeissa ja kirjasto-opetusta tarjoavilla paikkakunnilla...
Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita.
Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura.
Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131...
Puiden vedenkuljetusjärjestelmän tukkiintumisesta epäpuhtauksien takia emme löytäneet tietoa, mutta Lauri Lindforsin väitöstutkimuksen (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunta "Low apoplastic water potential in trees - dehydration stress on living cells and embolism in xylem", 2017) tiedottoon mukaan ainakin kuivuus voi aiheuttaa tukoksia puun vedenkuljetuskykyyn. Puulla on tähän selviytymiskeinoja, joista voi lukea alla olevan linkin kautta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/puu-on-mestari-selviytymaan-aarimmaisessa-kuivuudessa
Hei,
Tässä muutamia Kyyti-kirjastoista löytyviä tietokirjoja aiheesta.
1. Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen : nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä / Tarja Juvonen. (2015, 243 s.)
2. Etsivän katse : etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen - näkökulmia käytännön työstä / Anne Puuronen. (2014, 124 s.)
3. Etsivässä työssä / Jaakko Kaartinen-Koutaniemi (toim.) ; [julkaisija:] Nuorten keskus. (2012, 104 s.)
4. Tappelusta jutteluun : nuoren kohtaamisen taito / toimittaneet Timo Purjo, Jani Kuusela. (2009, 239 s.)
5. Hengailua, kohtaamisia ja yhdessä olemista : nuoruuden elementtejä ja työmuotoja julkisissa ja puolijulkisissa...
Hyviä, vaativia ja kotimaisia kirjoja lopputyöhön voisivat olla esimerkiksi seuraavat teokset:
Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut (1967)
Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (1978)
Pirkko Saisio: Kainin tytär (1984)
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani (2004)
Sofi Oksanen: Puhdistus (2008)
Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (2015)
Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta (2015)
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (2016)
Saara Turunen: Sivuhenkilö (2018)
Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (2018)
Pontus Purokuru: Römaani (2019)
Lisää lukuideoita voi saada esimerkiksi selaamalla Kirjasammosta Kalevi Jäntin palkinnon voittaneita teoksia (linkki) tai kurkistamalla Ylen Kirjojen Suomen valitsemaa...
Voisiko olla kyseessä virsi 319 Sä kuljet seurassa Jeesuksen, https://virsikirja.fi/virsi-319-sa-kuljet-seurassa-jeesuksen/? Siinä on aalto- ja helmi -teemaa, vaikkei aivan noilla sanoin. Adalminan helmessä lähteeseen putosi helmi Adalminan kruunusta, ei kyynel, ja lopulta se juuri koitui hänen onnekseen, https://iltasatu.org/satu/adalminan-helmi/
Tai Topeliuksen Sylvian laulua? Siinä on säkeet "-- mi hiljaa tuulessa kuiskailet / ja aallon kuohuissa pauhailet / ja lohdun rintaani saatat". Sanatapailu voisi olla peräisin tästä kappaleesta. Sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta (nro 7) ja osoitteesta http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/koululauluja3.htm (123: Sylvian laulu).
Helmet-kirjastoista maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa saa Töölön kirjaston lisäksi Itäkeskuksen ja Ison Omenan kirjastoissa, sekä Vantaan Myyrmäkitalossa. Päivystystä on myös joillakin muilla paikkakunnilla eri puolella Suomea. Paikat ja ajat löytyvät Asianajajaliiton sivuilta:
https://asianajajaliitto.fi/tapahtumakalenteri/asianajajapaivystys/
.
Huikari nimeä on alunperin esiintynyt Haapavedellä, Konginkankaalla ja Pihtiputaalla. Myöhemmin nimeä on esiintynyt myös aivan vastakkaisella puolella Suomea. Huikarilla voidaan tarkoittaa vähäpätöistä viitatessa ihmiseen - vähäpätöinen mies - huikari. Todennäköisesti Huikarilla on tarkoitettu myös talon nimeä. Legendan mukaan Haapavedellä talo oli saanut nimekseen Huikari, kun joessa talon kohdalla kävellyt hiisi oli kastellut housunsa ja huutanut hui hui!
Argillander-nimi viittaa tapaan, jolla Euroopassa alettiin 1500-luvun alussa nimetä henkilöitä. Tuolloin ihailtiin Antiikin aikoja ja oman kielen sanoista tehtiin latinanmukaisia käännöksiä. Suomessa alettiin 1600-luvulla, yliopiston tullessa Turkuun, nimetä oppilaita. Myös...
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan Aavan nimipäivä on 25.3. Nimipäivähaku löytyy Almanakkatoimiston sivuilta Nimipäivät-osiosta osoitteesta helsinki.fhttps://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/.
KAJ-yhtyeen Axel Åhman on kertonut Ylen haastattelussa 28.11.2024, että osallistuminen Melodifestivalen-kilpailuun lähti liikkeelle kutsusta: "Karin Gunnarsson, kilpailun tuottaja, oli löytänyt meidät ja pyysi meitä hakemaan mukaan. Kirjoitimme biisin ja lähetimme sen, ja se valittiin kilpailuun." Ruotsalainen Expressen-lehti kysyi yhtyeeltä 22.2.2025 miksi he osallistuvat juuri Ruotsin Melodifestivaleniin. Yhtye vastasi, että he ovat aina kirjoittaneet kappaleensa ruotsiksi. Melodifestivalen on Pohjoismaiden suurin viihdeohjelma, joten kun sieltä soitetaan, kutsu otetaan vastaan. Suomen Uuden musiikin kilpailun (UMK) 2025 biisihakuun lähetettiin yhteensä 485 kappaletta, joista seitsemän kappaletta valittiin UMK:n finaaliin. Yle...
Kyllä, norsut pystyvät hengittämään sekä kärsän että suun kautta. Tämä mahdollistaa sen, että norsun ei tarvitse pidättää hengitystään silloinkaan kun sillä on suu täynnä, koska se voi tällöin käyttää kärsäänsä hengittämiseen. Toisaalta sen on mahdollista vastaavasti hengittää suun kautta, kun se esimerkiksi imee kärsällään vettä.
Lähteet:
Mammal anatomy - An Illustrated guide. 2010. Marshall Cavendish Corporation (toim.) (Cavendish Square)
http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/Internal_Systems/Th…
Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta löytyy tietoa suosituimmista nimistä. Etunimitilasto on ladattavissa vuodelta 2023.
Etunimiaineisto on jaettu miesten ja naisten nimiksi sen mukaisesti, miten nimet esiintyvät väestötietojärjestelmässä eri sukupuolta olevilla henkilöillä. Etunimistä on muodostettu erilliset miesten ja naisten nimiä koskevat luettelot, joissa on erikseen nimien lukumäärät yhteensä kaikkina etuniminä, ensimmäisenä etunimenä tai muuna kuin ensimmäisenä etunimenä.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Miehet, vain ensimmäiset etunimet: Jouko sijalla 54.
Kysymyksestä ei ilmene, mistä näkökulmasta haluatte näitä rakennuksia käsiteltävän, esim. historian, rakennustekniikan, korjaamisen tms. kannalta. Niinpä ehdottaisin, että teette Plussa-tietokantaan
( http://www.libplussa.fi/ ) haun, jossa kirjoitatte kohtaan "asiasana tai luokka" sanan puurakennukset. Tällöin saatte hakutulokseksi noin 70 viitettä, joista voitte poimia itsellenne sopivat. Lisäksi tässä vielä pari suomalaisia "villoja" käsittelevää teosta, jotka eivät löydy edellä mainitulla hakutavalla:
Narinkka |
1990--[toimitus = redaktion = editing: Sinikka Vainio ja Kaisu Tikkala (lay out)
JULK/UTG: Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki, 1990, 180 s., kuv., nid. (asiasanana mm....
Normaaliflooran häiriöistä löytyy tietoa kirjasta Infektiosairaudet, toimittajat: Juhani Eskola, Pentti Huovinen, Ville Valtonen, Duodecim 1998. Näin spesifissä kysymyksessä kannattaisi kuitenkin kääntyä Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, puoleen, joka löytyy osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi .
