ISBN-tunnus annetaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ju...la/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Hotelliluokituksesta löytyy tietoa kirjasta
Hotellivaraukset : majoitusala tutuksi / Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1977325__Shotellivaraukset…
Lisää tietoa kansaivälisistä hotellien luokitusjärjestelmistä löytyy esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.hotelstars.eu/en/ - HOTELSTARS.EU
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/Criteria_2010-201… - Luokitus, PDF
http://www.hotelstars.org/ - HOTREC
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/21_HOTREC_princip… - 21 HOTREC principles, PDF
Tein kirjasta Helsingin Pasilan kirjastolle hankintaehdotuksen 24.7. Lisäkappaleet ovat ilman muuta perusteltua, mutta hankinta-aika voi venyä kesän vuoksi, varsinkin jos kirja joudutaan tilaamaan ulkomailta. Uskon, että pystymme lyhentämään varausjonoa syksyyn mennessä.
Pääkaupunkiseudun tieteellisissä kirjastoissa kirjaa on lisäksi kolme kappaletta Aalto-yliopiston kirjastossa ja yksi kappale Helsingin yliopiston kirjastossa. Myös niistä kannattaa tiedustella. Suomen tieteelliset kirjastot ovat yleensä kaikkien käytettävissä ja niistä voi lainata valokuvallisella henkilöllisyystodistuksella.
Riku Räihä
Erikoiskirjastonhoitaja
Pasilan kirjasto
Satakirjastojen Web-Origo-tietokannasta löytyy seuraavat kirjat, joissa käsitellään elokuvaleikkausta:
Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bernstein, Steven: The technique of film production; Bordwell, David: Film art; Gartz, Juho: Leikkaaja; Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito sekä Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni Toinen osa: leikkaus. Web-Origon osoite: http://www.satakirjastot.fi/
Voit mennä kannettavan kanssa Helsingin kaupunkirjaston Kohtaamispaikkaan, joka on tietokoneiden käytön neuvonnassa paras paikka. Voit ottaa yhteyttä myös netin kautta: http://www.hel.fi/hki.Kirjasto/fi/Etusivu.
Kohtaamispaikan osoite: Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2 krs.
Viimeisin suomennettu aakkosdekkari on T niin kuin tappaja vuodelta 2008.
Sue Graftonilta on ilmestynyt enemmänkin aakkosdekkareita englanniksi:
U is for U is for undertow,
V is for vengeance ja
W is for wasted.
Nämä ovat ilmestyneet vuosina 2009 - 2011, mutta niitä ei ole vielä suomennettu.
Linda Howardin viimeisimpiä suomennettuja teoksia ovat:
Yön huntu, 2012
Vieressä ja vaarassa , 2011.
Liian kaunis kuolemaan, 2010.
Kirjailijalla on myös muita vielä suomentamattomia teoksia.
Uusimpia suomentamattomia ovat Prey ja Shadow woman.
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
Nykyisin lainat voi HelMet-kirjastoissa uusia viisi kertaa. Uusimiskertojen määrä on mainittu kirjaston käyttösäännöissä (ks. linkki alla).
Välitän edelleen toiveesi siitä, että uusimiskertojen määrä voisi olla mainittuna samassa kohdassa, jossa kerrotaan laina-ajoista ja maksuista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Kirjastot valitsevat ja hankkivat aineistonsa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta, eivät siis kustantajilta suoraan. Joissakin tapauksissa jokin pieni yksittäinen kustantamo saattaa tarjota aineistoaan myös ohi tämän tavan, mutta ainakaan isoimpien kuntien kohdalla tämä ei ole tavallista.
Kirjasta on hyvin vaikea saada pois tupakasta tai muusta tunkkaisuudesta aiheutunutta hajua. Pelkkä tuulettaminen tuskin paljon auttaa. Yksi keino on asettaa etikkavedellä täytetty laakea astia kirjan viereen. Näin neuvoo mm. Kotiliesi-lehti hyödyntämään etikkaa hajujen poistajana:
http://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/etikka-puhdistaa
Helmet-palvelusivustolla on jatkuvasti päivitettävät listat kirjastoon hankituista uutuuskirjoista. Linkki uutuusluetteloihin löytyy palvelusivuston etusivun alalaidasta. Vironkielisestä kirjallisuudesta on oma listansa. Listan saa auki klikkaamalla.
Luetteloita voi myös tilata RSS-syötteenä. Ohjeet syötteen tilaamiseen löytyvät klikkaamalla RSS-painiketta listasta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Hei! Pave Maijasen Elämän nälkä löytyy oppilaan kirjasta, mutta kirjaa ei valitettavasti löydy Heinolan kokoelmista. Kirjaa on kuitenkin hyllyssä Lahdessa, josta sitä on mahdollista saada Heinolaan.
Tuntemattomasta sotilaasta on useita painoksia ruotsiksi, mutta vaikuttaa siltä, että käännöstä ei ole tehty uudelleen, ainakin kääntäjä on kaikissa sama, eikä mainintoja käännöksen tarkistuksista löydy. Kansallisbibiliografia Fennicassa vanhin käännös on vuodelta 1955 ja uusin vuodelta 2006, kaikissa on kääntäjäksi mainittu N.-B. Storbom. Fennican tietoja pääset tutkimaan täältä: goo.gl/7977yN
Uusimman painoksen nimiölehdellä on lisäksi maininta "Oavkortad faximilupplaga av första upplagan 1955", sama maininta löytyy myös vuoden 2000 ruotsinnoksesta, mikä myös antaa syytä epäillä, että käännöksiä saattaa olla vain tämä yksi.
Aivan kaikkia painoksia meillä Turun kaupunginkirjastossa ei ole, joten en päässyt niitä tarkistamaan. Turun...
Riippuu vähän siitä, millaista tietoa haluaisit saada. ”Urjalan sanomat” voisi olla yksi lähde, sillä se on alkanut ilmestyä joulukuussa 1917. Lehti on tosin ilmestynyt vain kerran viikossa. ”Urjalan sanomia” voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä tai digitoituna.
Jos tuona päivänä on tapahtunut historian kannalta jotakin merkittävää, voi asiasta olla tietoa Kirsti Arajärven teoksessa ”Urjalan historia. II : Kunnalliselämän alkamisesta nykyaikaan” (Urjalan historiatoimikunta, 1975). Toinen, hiukan toisesta näkökulmasta kirjoitettu historiikki on Eeva Ojasen kirjoittama ”Urjalan seurakunnan historia” (Urjalan seurakunta, 1989).
Rautatieasema-nimityksestä on luovuttu, ja nykyinen termi on rautatieliikennepaikka. Luettelo nykyisistä ja lakkautetuista rautatieliikennepaikoista löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_rautatieliikennepaikoista
Artikkelista löytyvät myös avaamis- ja mahdolliset lakkauttamispäivämäärät. Luettelo perustuu Jussi Iltasen kirjaan Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat, josta saa myös paljon lisätietoa aiheesta. Kirja on ilmestynyt 2009, joten kirjan osalta tilanne tuskin on täysin ennallaan.
Liikennevirasto julkaisee luetteloa rautatieliikennepaikoista. Uusin on tältä vuodelta (1/2016), eli luettelo kertoo senhetkisen tilanteen:
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2016-...
Kyseessä voisi olla Brittiläinen Hammer Films –firman tuottaman Journey to the Unknown –sarjan osa. Sarjan useita episodeja muokattiion televisiolle kaksiosaiseksi tv-elokuviksi. Episodin nimi oli ’Matatakin is coming’, suomenkielisestä nimestä ei valitettavasti ole tietoa. June (Vera Miles) huomaa olevansa on loukossa yön yli kirjastossa. Matakitas-demoni on siirtänyt kirjaston ajassa 1920-luvulle. Pyskopaatti on murhannut nuoria naisia 1920-luvulla, demoni tarvii vielä yhden uhrin. Kalenterin päivä on sama kuin 1920-luvun viimeisen murhan päivä.
Matakitas Is Coming = Journey to the Unknown (Part 9)
Ohjaus: Michael Lindsay-Hogg
Näyttelijät : Vera Miles; Gay Hamilton; Leon Lissek; Lyn Pinkney; Dermot Walsh; John Junkin; Donald Eccles;...
Kovin monia norjalaisia naisdekkaristeja ei ole suomennettu.
Norjalainen rikosromaani, joka eniten viittaisi antamiisi vinkkeihin, on Karin Fossumin Mustat sekunnit. Trondheim ei kuitenkaan tässä kirjassa ole tapahtumapaikka. Saman kirjoittajan Toisenlainen rakkaus -kirja voisi sopia myös, koska siinä on Huseby-niminen kaupunginosa, joka on Trondheimissa sekä kaapattu poika ja yksinäinen pedofiili. Takaa-ajoa veneellä siinä ei kuitenkaan ole.
Espoon kirjakokoelma on lahjoitettu Kulturkontakt Nordsille https://www.kulturkontaktnord.org/fi/kirjasto . Hakemalla kirjaston luettelosta löytyy paljon norjankielisiä dekkaristeja, myös suomentamattomia (hae: deckare JA norge).
Myös Dekkarinetti-sivustoa ylläpidetään. Siellä on kirjailijoiden ja...
Perinteisistä saduista turhamaisuuden vaaroista varoittavat ainakin H. C. Andersenin Keisarin uudet vaatteet ja Grimmin veljesten Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Kumpaakin löytyy kirjastosta useista eri kokoelmista.
Uudemmista saduista sopisi ainakin Päivi Alasalmen Turhamainen aasi ja kymmenen kultakenkää (kokoelmassa Turhamainen aasi, Gummerus 2009). Magdalena Hain satukertomuksessa Kurnivamahainen kissa (Karisto 2017) ahneus saattaa vaaraan koko maailman.
Lasten- ja nuortenromaanien puolelta löytyy Serena Valentinon Hirviön sydän (Sanoma 2016), joka kertoo, miten Kaunotar ja hirviö -tarinasta tuttu hirviö päätyi turhamaisesta ja itsekäästä nuoresta prinssistä kirouksen vangiksi. Timothée de Fombellen fantasiakirja Tobi Lolness (Tammi...
