Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Osmo Rinta-Tassin kirjassa Kropsua eväsnä : wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä sutikka on pukeille rakennettu jalkaisin kuljettava kapea silta joen ylitse.
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa sana sutikka on ruotsin kielellä brygga, liten bro eli pieni silta.
Äkkiseltään netistä vilkaisemalla sutikkaa on käytetty paikannimenä ainakin Laihialla, Seinäjoella ja Tampereella. JP-kunnallissanomalehdessä kirjoitetussa artikkelissa sutikalla tarkoitetaan Peräseinäjoen Kihniänkylän kunnostettua siltaa. https://www.porstuakirjastot.fi/items/show/66584
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä...
Hahmon esittäjän Allu Tuppuraisen mukaan Rölli ei ole peikko vaan edustaa röllien lajia. Rölliä voi siis käyttää sekä erisnimenä että lajinnimenä. Muodossa "rölli" sana tarkoittaa lajia, kun taas "Rölli" on erään tietyn röllin nimi.
Lisäksi "röllit" on eräs kasvisuku.
Pielisjärven kunta on ollut olemassa vuoteen 1973 asti, joilloin se yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa muodostaen Lieksan kaupungin. Pielisjärven historia alkaa ainakin jo 1600-luvulta: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=397&TYPE=HTML&LANG=FI
Pielisjärvi sijaitsi Pohjois-Karjalassa nykyisen Lieksan alueella, Pielinen-nimisen järven ympäristössä - kunnan käsittämä alue vaihteli vuosisatojen saatossa.
Pielisjärven historiaan ja aluekehitykseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten avulla:
A.S. Kilpeläinen, A.L. Hintikka, V.A. Saloheimo: Pielisjärven historia 1
Saimi Hirvonen: Pielisjärven pitäjän historia. 2, 1721-1810
Elli Oinonen-Edén: Pielisjärven historia. 3, Pielisjärven ja Juuan historia 1811-...
Valitettavasti en tutkimistani lähteistä löytänyt kotimaista aivokalvontulehdukseen liittyvää rokotetutkimusta, jossa olisi ollut mukana vuonna 1989 syntyneitä lapsia. Ajallisesti lähimmäs osuu vuosina 1986 ja 1987 ns. Hib-tautia (Haemophilus influenzae tyyppi b) vastaan annettavan rokotuksen tehoa kartoittanut tutkimus. Vuosina 1986 ja 1987 Hib-rokotuksen tehoa tutkittiin siten, että puolet lapsista sai rokotteen imeväisiässä ja puolet kaksivuotiaina. Imeväisten suoja nousi 90 prosenttiin, minkä vuoksi vuodesta 1988 rokotus on annettu kaikille jo imeväisinä.
Vuonna 1973 Suomessa riehui meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdusepidemia. Yhdysvalloissa oli kehitetty rokote, joka oli osoitettu turvalliseksi ja tehokkaaksi aikuisilla....
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kytömäkeä ei ole paljoa käännetty muille kielille. Margarita on käännetty viroksi vuonna 2021, mutta muita käännöksiä Kytömäen kirjoista ei ole julkaistu.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Vironkielisen käännöksen julkaisutiedot:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=18117&order=author&asc=1&l…
Kirjailija Leena Krohnin yhteystietoja ei löydy hänen kotisiuiltaan eikä WSOY:n kirjailijasivuilta. Kannattaa ottaa yhteyttä Suomen Kirjailijaliittoon, suomen.kirjailijaliitto@cultnet.fi tai kustantajaan ja kysyä, onko kirjailija antanut luvan yhteystietojensa välittämiseen.
Kyseessä voisi olla Simon Sebag-Montefioren kirja Stalin: Punaisen tsaarin hovissa (Helsinki: WSOY 2004, suomentaja Kari Klemelä, 740 sivua). Siitä on ollut arvostelu Helsingin Sanomissa 30.10.04. Kirja kertoo neuvostojohtajan ja hänen lähipiirinsä elämästä 1930 -50 -luvuilla. Kirja perustuu arkistoaineistoon ja aikalaishaastatteluihin. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että kirjassa kuvataan muunmuassa Kremlin näkökulmasta Suomen talvisotaa edeltäviä neuvotteluja. Kirjan sisällöstä löytyy lisätietoja osoitteesta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-29502-7
Kokeilin hakea Googlella seuraavasti: "Jari Tervo" +myyrä ja sain hakutulokseksi muutaman hyvän esittelyn/arvostelun kirjasta. Jotkut linkit veivät lehtien verkkosivuille (esim. Satakunnan Kansa)ja esim. osoitteessa http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=869 oli hyvä esittely kirjasta.
Helsingin Sanomien (www.helsinginsanomat.fi) arkistostakin voi hakea, mutta heidän artikkelinsa ovat maksullisia, tosin maksettavissa Internetin kautta pankkikortilla (5 euroa-).
Kirjastot käyttävät Suomessa useita tietokantoja, joista voi etsiä tietoja lehtiartikkeleista. Tietokannoissa ei ole kuitenkaan kokotekstiartikkeleita, ainoastaan viitetiedot artikkeleista.
Kirjastot myös keräävät lehtileikekokoelmia kirjailijoista. Myös näistä on mahdollista...
Alakoulun lukudiplomilista on nähtävillä pääkirjaston lasten ja nuorten osaston neuvonnassa sekä kaikissa lähi-
kirjastoissa. Uusitut lukudiplomilistat ovat tulossa lähi-
aikoina myös Oulun kaupunginkirjaston ja Oulun opetustoimen
www-sivuille.
Värähtelyllä tarkoitetaan hiukkasen tai kappaleen liikettä tasapainoasemansa ympärillä. Värähtelystä kerrotaan havainnollisesti seuraavalla internet -sivustolla:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi3/aaltoliike/…
Värähdysliikkeestä löytyy tietoa myös esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Lehto, Heikki: Fysiikka 2: fysiikka yhteiskunnassa; aaltoliike (Tammi, 2000) siv. 123 - 136.
Atomista avaruuteen: Aallot fysiikassa/ Timo Kärkkäinen et al., lukion fysiikka (Otava, 1995) siv. 8 - 23.
Kirjastosta löytyy paljon kirjoja ja lehtiä, joissa on lastenvaatteiden kaavoja. Pääkaupunkiseuden HelMet-tietokannasta löytyi useita Muotimuksu-lehden numeroita, joissa on pelkästään lastenvaatteiden kaavoja ja muita vinkkejä:
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaavat+lastenvaatteet&searchscope=…
Internetistä kannattaa etsiä englanniksi hakusanoilla: 'baby clothes patterns', 'childrens clothes patterns' tai 'kids clothes patters'.
Toisessa maailmansodassa, osana Italian armeijaa palveli kaksi libyalaista jalkaväkidivisioonaa. Nämä osallistuivat Pohjois-Afrikan taisteluihin liittoutuneita vastaan. Myös pienempiä, erillisiä yksiköitä on saattanut olla olemassa. Libyalaissotilaiden määrä Italian armeijassa on ollut ainakin 30 000 henkeä.
Lisätietoja muun muassa seuraavista englanninkielisistä artikkeleista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_history_of_Libya
http://en.wikipedia.org/wiki/Italian_Libya
Lisätietoja muun muassa seuraavista teoksista:
Jowett, Philip: The Italian Army 1940-45: Africa 1940-43 (2001)
Paoletti, Ciro: A Military History of Italy (2008)
Kysyin asiaa musiikkiosastomme mediaohjaajalta ja hän kertoi, että Soundcloud (https://soundcloud.com/) on paljon käytetty ja hyväksi todettu palvelu omien nauhoitusten jakamiseen. Se on englanninkielinen, mutta on toiminnoiltaan hyvin kattava.
Helmet-sivustolla on toiminto, jonka avulla voi valita uuden pin-koodin kadonneen tilalle. Kirjoittamalla kirjastokortin numeron sivun https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin -lomakkeeseen, asiakas saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee vaihtamaan salasanan. Toiminnon käyttö tietysti edellyttää sitä, että asiakas on ilmoittamut sähköpostiosoitteensa kirjastolle. Sinä et voi käyttää tätä toimintoa siksi, että et ilmeisesti ole käyttänyt kirjastokorttiasi pitkään aikaan ja tietosi ovat siksi pudonneet rekisteristämme. Saat tietenkin uuden pin-koodin ja halutessasi uuden kirjastokortinkin heti, kun tulet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa johonkin Helmet-kirjastoon. Uusi kortti ja uusi pin-koodi ovat maksuttomia.
Erno Paasilinnan ajatelmakokoelmista ei tätä lausetta löytynyt. Kirjastonhoitajien keskustelupalstalla käydyssä keskustelussa nousi esiin että ajatus voisi olla aikaisempaa perua kuin Erno Paasilinnan esittämä, mutta todistetta tähän ei löytynyt.
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
