Veteraaniliittojen sivuston mukaan sotaveteraaneja oli elossa 2985 vuonna 2022. Sivulta näkyy myös ennuste tästä vuodesta eteenpäin. Ilkka-Pohjalaisen artikkelin Veteraanityö siirtymässä perinneyhdistyksille (19.9.2022) mukaan sotaveteraaneja oli Etelä-Pohjanmaalla elossa runsas 100.
Kauppalehden artikkelissa Lotta Svärd pisti strategiansa uusiksi ja suuntaa nyt miljoonaomaisuutensa tuotot kolmeen kanavaan (30.3.2022) kerrotaan, että Lottia oli viime vuonna elossa n. 1200. Olin yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Lottien määrästä Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:hyn, mutta heillä ei ollut tällaista tilastotietoa. He vinkkasivat, että Lotta Svärd Säätiöllä voisi olla tietoa. Halutessasi voit olla yhteydessä sinne info...
Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Kyseistä kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi/. Saman alan kirjoja voi hakea esim. asiasanoilla: muisti, kehittäminen. Läheltä aihetta löytyi kirja: LORAYNE, Harry : How to develop a super power memory, kirja on Helsingin pääkirjastossa. Kannattaa myös käydä lähikirjastossa tarkastamassa löytyykö kirjaa muista yleisistä kirjastoista, jolloin siitä tehdään kaukolainavaraus. Samalla tarkastetaan olisiko se mahdollisesti yliopistojen tai korkeakoulujen kirjastojen kokoelmassa. Tervetuloa kirjastoon.
Mustekaloista eli meritursaista pitäisi löytyä tietoja seuraavista kirjoista:
Maailman eläimet. Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. Tammi 1988
Erich Hoyt: Creatures of the deep : in search of the sea “monsters” and the world they live in. Firefly 2002
Suomenkielellä netistä löytyy tietoa Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Meritursas .
Latinankielisellä nimellä Octopus vulgaris Google löytää mm. sivut http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Octopus…
http://www.thebigzoo.com/Animals/Common_Octopus.asp
Tanskankielisellä nettisivulla on ehkä parhaiten tietoa (ruotsin avulla siitä saa kyllä selvän): http://www.norden.org/faktaof/text/09blaek.htm
Asiasta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Piki-verkkokirjaston kautta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Asiasanaksi kannattaa laittaa kuumailmapallot, aineiston kohdalle ruksi "ei lasten aineistoa" ja vielä kirjallisuudenlajin kohdalle "vain tietokirjallisuus";
näin saa 10 teosta, jotka löytyvät jostakin Piki-kirjastosta, näytöltä voi tarkastella myös kunkin teoksen saatavuutta.
Kirjastojen työasemilla on lisäksi käytössä artikkelitietokannat Aleksi ja Arto, niissä on lehti- ja kausijulkaisuartikkeleita. Aleksi antaa asiasanalla kuumailmapallot peräti 43 artikkelia ja Arto taas 26 artikkelia.
Suomen kansalliskirjastossa, eli Helsingin Yliopston kirjastossa löytyy mikrofilmattu kopio tästä lehdestä. Kotilainaan aineistoa ei valitettavasti anneta.
http://www.lib.helsinki.fi/
Kansallispuku-kysymyksiä on ollut usein Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Esimerkkejä kirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004.
Kaukonen, Toini: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985.
Netissä olevia sivustoja:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm,
http://www.vuorelma.net/index2.htm
Nivalan kirjastohan kuuluu Tiekkö-kirjastoihin. Heidän sivustonsa oli valitettavasti suljettu ajalla 20.10.-2.11.
Apuvälineeksi suosittelisin Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston sivuja http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ ja http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php. Molemmissa voi edetä valitsemalla kielivalikosta (käännöksen kieli tai käännöskieli) LIETTUA ja klikkaamalla HAE.
Aikuiskasvatusalan kirjallisuutta julkaistaan vieraillakin kielillä, esim. alan väitöskirjat ovat usein englanninkielisiä. Jonkinlaisen yleiskatsauksen aiheesta saa käyttämällä kansallisbibliografiaamme https://finna.fi Polku esim. HAKU > valitse hakutyyppi ASIASANA > kohtaan HAKUSANA(T) aikuiskasvatus (tai joku muu sana, esim. aikuiskoulutus, aikuiskouluttajat, aikuisopiskelu). Tarkempia ohjeita löytyy aloitussivulta.
Ensimmäiset suomalaiset äänilevyt tehtiin Pietarissa 1901, kun Mooses Putron johtama suomalainen kuoro tallensi lauluja mm. Sibeliuksen Isänmaa. Seuraavana vuonna Aino Ackte levytti Pariisissa. Ensimmäinen levytys Helsingissä oli 1904, kun Will Gaisberg levytti Adolf Lindforsin lausumia otteita Molieren Luulosairaasta. Samana vuonna Yleisradion toimittaman sivuston Kansallinen äänigalleria http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto mukaan ensimmäisen äänilevyn Helsingissä teki Pasi Jääskeläinen ja levy oli Tammerkosken sillalla.
lähteet: Pekka Gronow: Äänilevyn historia (WSOY 1990)
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 5 (1979)
Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot:
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LEHTIPUU, Unna: Ruusuritari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan, 2006
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
MINUUS ja...
Lähettämästäsi linkistä ei käy ilmi, minkä vuoden lehdestä on kyse. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Rikhardinkadun kirjastossa lehteä säilytetään kuluva ja kolme edellistä vuosikertaa, muissa kirjastoissa lyhyempiä aikoja. Vanhempia lainattavia lehtiä on ainakin Kuopion Varastokirjastossa.
Yle-veroa, joka tämän vuoden (2013) alusta korvaa televisiolupamaksun, maksetaan 0,68 % (enintään 140 euroa vuodessa) ansio- ja pääomatuloista. Lisää tietoa Verohallinnon sivuilta:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Maksaminen/Ylevero
Kirjastoautossa saat uuden kirjastokortin aivan kuten tavallisessa kirjastossakin. Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen ja noutaa korttisi kirjastoautosta. Halutessasi voit tulostaa hakemuslomakkeen ja täyttää sen valmiiksi, kun tulet kirjastoon. Tulostettava hakemuslomake löytyy alla olevasta linkistä avautuvalta sivulta. Mikäli olet yli 15-vuotias, et tarvitse lomaketta, mutta varaa mukaasi henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/…
Helsingin kaupunginkirjastoissa tulostimet lienevät kaikki ihan perustasoa. Oman kokemukseni perusteella kenties hiukan tulostusta parempaa jälkeä voi saada kopiokoneella. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on mahdollista tulostaa kopiokoneella muistitikulla olevia tiedostoja. Pasilan kirjastossa on kahden kopiokoneen lisäksi myös kaksi tulostinta, joten luultavasti ainakin osa niistä tekee kelvollista jälkeä. On vaikea kuitenkaan sanoa, onko laatu riittävä sinun tarkoituksiisi, mutta voit tulla toki kokeilemaan.
Jos kirjaston tulostimien laatu ei riitä, suosittelisin kääntymään paino- tai tulostuspalvelua tarjoavien tai valokuvaliikkeiden puoleen.
Katrinan synnyttämät hyökyaallot yhdessä poikkeuksellisen syvän matalapaineen kanssa synnyttivät muurinmurtajamaisen nousuveden, jota kova aallokko pahensi. Tämä hengenvaarallinen vesiseinä teki suurimman osan tuhosta. Kun se osui matalaan rantaan, se nousi maalle ja murskasi kaiken tieltään. Koska rannikko on niin tasainen ja jokien ja kanavien halkoma, aalto työntyi syvälle sisämaahan.
Jopa 7,6 metriä korkea hyökyaalto nousi rantavallien yli, jotka on rakennettu suojelemaan matalalla sijaitsevaa kaupunkia. Samaan aikaan 4,6 metriä korkea hyöky eteni laivaliikenteen käyttämää rannikon sisävesireittiä pitkin. Sieltä se eteni suoraan New Orleansin sydämeen kaupunkia halkovia juoksutuskanavia myöten. Vyöryessään pengerrysten yli vesi alkoi...
Joseph Brodskyn essee Flight from Byzantium on julkaistu englanniksi teoksessa Less Than One (1986), jota on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista. Esseetä ei ole kuitenkaan suomennettu.
Brodskyn esseitä on julkaistu suomeksi teoksissa: Ei oikein ihminenkään (1987), Katastrofeja ilmassa (1988) ja Veden peili (Watermark, 1992, suom. 1994). Näistä ei löydy Pako Bysantista -esseetä.
Johannes Salmisen kirjassa Bagdadin ihme ei ole lähdeviitteitä. Näiden tietojen perusteella Salminen on oletettavasti lukenut esseen jollain muulla kuin suomen kiellellä.
Vanamo-kirjastoissa ei valitettavasti ole matkaoppaita pelkästään Malagasta. Laitan asiasta tiedon hankintaosastollemme, yritämme hankkia vaikkapa englanninkielisiä. Hakusanaksi kannattaa kirjoittaa ihan se kaupunki tai alue, josta haluaa kirjallisuutta. Tuoreimmissa kirjastoon hankituissa matkaoppaissa on asiasanoiksi varsin kattavasti laitettu ne alueet, joita kukin kirja käsittelee. Paikannimet voi kirjoittaa niiden suomalaisessa muodossa, esim. sanalla Andalusia löytyvät myös englanninkieliset Andalucia -oppaat.
Arizona on yksi Yhdysvaltain osavaltioista. Se sijaitsee Kalifornian ja Meksikon naapurissa, joten ilmasto on varmaan suomalaisesta kuuma ja kuiva. esimerkiksi lännen-elokuvista tuttu Monument Valley sijaitsee Arizonassa.
Puhuttuja kieliä ovat englanti, espanja ja navajo.
Lisää tietoa löydät suomeksi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arizona
https://www.tripadvisor.fi/Attractions-g60834-Activities-Page_Arizona.h…
ja englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Arizona
