Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä...
Emme löytäneet Turun kaupunginkirjastosta muita tietoja Ann Landersista kuin lukuisia internet-sivuja. Altavista (http://www.altavista.com/) tuotti vain yhden sivun, mutta Yahoo (http://www.yahoo.com/) ja Northern light (http://www.northernlight.com/) sitä vastoin lukuisia. Ann Landers näyttää olevan ahkera "nettihenkilö", joka vastaa ihmisille heitä askarttuvissa elämänongelmissa.
Tässä muutama kirjavihje:
Sjöblom, Simo: Armas J. Pulla -bibliografia 1927-1999 (Helsinki,Seaflower,2000) Pulla, Armas J.: Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii (Helsingissä Otava, 1980)
KIRJAILIJAT PUHUVAT : TULENKANTAJAT (Hki, 1976)
Netistä löytyi sivu: http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/pulla.html ,jonka olet ilmeisesti jo katsonutkin.
Lehtiartikkeleita löytyi muutama Aleksi-artikkelitietokannasta:
Iloinen kulttuuritarhuri, julkaisussa Pellervo 1997 ; (82) ; 7 ; 62-64,
Armas J. Pullan ihana aika, julkaisussa Nuori voima 1982 ; 1 ; 22-23.
Et mainitse kotikuntaasi, joten neuvon osoitteen mihin on listattu kaikki kirjastojen aineistotietokannat, niin voit tarkistaa saatavuustiedot: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/...
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy koirakirjoja, joissa kerrotaan eri koiraroduista. Voit tulla tutustumaan niihin. Kirjastonhoitajalta voi kysyä neuvoa. Mutta internetistäkin löydät mukavasti tietoa mopseista vaikkapa osoitteesta http://www.mopsikerho.sci.fi/
tai Maijan mopsisivuilta osoitteesta http://www.mopsit.cjb.net/
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät kirjat:
Miettinen, Marketta: Pajutyöt, painokset vuosilta 1984 ja 1995.
Simonsen, Gie: Pileflet i haven, 1999.
Burns, Hilary: Cane, rush and willow, 1998.
Luontoäidin lähikauppa, 1996.
Kosonen, Markku: Paju/willow, 1991.
Lisäksi pajutöitä löytyy punontatöitä käsittelevistä kirjoista asiasanoilla korityöt ja punontatyöt Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll Samasta osoitteesta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita, viitteitä voi hakea kirjaston internettyöasemilta Aleksi-tietokannasta. Listausta viitteistä voi pyytää myös tietopalvelusta.
Kayelta ei ole suomennettu Replica-sarjan lisäksi muita teoksia.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan löytyy mm. tämän palvelun arkistosta asiasanalla Kaye Marilyn.
Kirjailijan kotisivun osoite on http://www.marilynkaye.com
Caranx melampygus on suomenkieliseltä nimeltään täpläpiikkimakrilli ( Luonnon tutkija 1981/ lisänide - kalannimiluettelo. Suomen biologian seura Vanamo. s. 29).
Yleensä kadonneen kirjan tms. kirjastoaineiston tilalle voi tarjota vain samanlaista. Neuvottele kuitenkin vielä kyseisen kirjaston henkilökunnan kanssa, josko sinun tapauksessa voisi tehdä poikkeuksen.
Jangtze-joen patohankkeesta löytyy runsaasti kuvia. Ohessa muutama osoite, joista löydät kuvia. Sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.wcsscience.com/giant/dam.html
http://pic.templetons.com/brad/photo/china/dam/
http://www.guardian.co.uk/gall/0,8542,835373,00.html
http://www.tuat.ac.jp/~sabo/sanxia/thedam.htm
http://www.esa.int/SPECIALS/Proba_web_site/SEM4PFYO4HD_0.html
http://www.asahi-net.or.jp/~cu4w-kwsm/chin9601/fwb806.htm
Tässä myös kaksi suomenkielistä sivua, joilla pohditaan hankkeen ympäristövaikutuksia:
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,3,0,0,171870,2004-07-15
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2003/022003/ollivari.pdf
Thomas Brezinan kirjasarjassa Seitsemän tassua ja Penny on ilmestynyt kevääseen 2006 mennessä 18 osaa, yksi on tulossa eli yht. 19. Osien nimet ovat:
16. Salaperäinen ihailija 2004
17. Outoja sattumia 2005
18. Uusi ihastus 2005
19. Susimetsän salaisuus 2006
Brezina on kirjoittanut sarjaan 35 osaa.
Hesarin numerot ovat Hesarin asiakaspalvelun mukaan seuraavat:
18.2 nro 48 (juokseva nro 38832)
14.1 nro 13 (38797)
3.10. 2006 nro 270 (38698)
19.8. 2006 nro 225 (38653)
21.6. 2006 nro 168 (38596)
Voit vielä tarkistaa asian jos sinulla on Hesarin digilehden tunnukset.
Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Voi lukea. Tarvitset sitä varten Bluefire Reader -lukuohjelman. Tietoa ohjelmasta ja sen lataamisesta löytyy Ellibsin verkkosivuilta http://www.ellibs.com/fi/node/103632.
Tarkoittanet teosta Sosiaalityön käsikirja, josta ensimmäinen painos on ilmestynyt vuonna 2007.
Toinen uudistettu painos on vuodelta 2010. Korttitiedon mukaan siinä on luettelo sosiaalityön väitöskirjoista vuoteen 2009 asti. Sivumäärä on 470 sivua.
Kolmas uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2011 ja sisältää väitöskirjat vuoteen 2011. Sivuja 496.
Usein kirjan esipuheessa kerrotaan, mitkä tiedot uudessa painoksessa ovat muuttuneet. Jospa siitä selviäisi, onko muuta muutosta kuin vuosien 2010-2011 väitöskirjat.
Käyt lähimmässä kirjastossa, esität lainauskortin ja kerrot, millaisen aliaksen haluat. Yksisanaiset ovat parempia kuin kaksiosaiset, siis mielummin "Lukutoukka" kuin "Aleksis Kivi". Edellytys on, että alias (eli nimimerkki) ei ole kenenkään käytössä ennestään, tämä tarkastetaan kirjastossa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Makupalat-hakemiston kategoriaosuus on rakennettu vanhan Makupalat-hakemiston pohjalta, se perustuu soveltaen kirjastojen kymmenluokitusjärjestelmään, mutta on siis kahden toteuttajan, Ulla Karilan Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ja Nina Granlundin Kirjastot.fi:stä luoma. Kategoriat sinänsä on linkitetty Ykl:n mukaisiin luokkiin ja jokainen kuvattu linkki on luokiteltu Ykl:n mukaan. Ykl on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä, http://Ykl.kirjastot.fi .
Toinen sanasto, jota Makupalojen kuvailussa on käytetty, on YSO - yleinen suomalainen ontologia, joka löytyy Finto-palvelusta, http://finto.fi . YSO-käsitteitä on käytetty kunkin linkin asiasanoituksessa.
