Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Oriana Fallaci ei koskaan ollut naimisissa.
Cristina de Stefanon teoksen ”Oriana Fallaci : nainen ristitulessa” (Gummerus, 2014) takakansitekstissä todellakin mainitaan, että Fallaci ”oli naimisissa kreikkalaisen vallankumousaktivistin kanssa”. Tässä viitataan kaiketikin kreikkalaiseen Alexandros (Alekos) Panagoulisiin (1939 – 1976), jonka kanssa Fallacilla oli kolmisen vuotta kestänyt suhde. Fallaci on ikuistanut Panagoulisin romaanissaan ”Mies” (Kirjayhtymä, 1981).
Women Writers of Great Britain and Europe: An Encyclopedia (Katharina M. Wilson, Paul Schlueter, June Schlueter, Routledge, 2013)
https://books.google.fi/books?id=oeFcAgAAQBAJ&pg=PT164&lpg=PT164&dq=ori…
http://www....
HelMet hausta ei löytynyt kovinkaan paljon tästä aiheesta.
Oikeastaan vain teos In Paul Klee's Enchanted garden täytti hakuehdot jos asiasanoina ovat kuvataitelijat + kasvit.
Frank monihaku löysi lukuisia viitteitä jo pelkästaan Aalto yliopiston taidepuolelta.
Haulla: avainsana kasvit, rajaus kirjat löytyvät
esim. Sari Savikko: kasvien taide
Teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys botaanisten kuvien historiasta. Samalla se on ensimmäinen yhteiskuva suomalaisista tekijöistä puupiirtäjä Daniel Medelplanista von Wright -veljeksiin ja Ebba Masaliniin. Kirjan yli 400 kasvitaulua ja kukkamaalausta havainnollistavat, kuinka kasveja on eri aikoina kuvattu. Teksti kertoo, ketkä ja miksi kasveja kuvasivat ja millaisia haasteita botaanisen...
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyy suomeksi julkaistu kirjallisuus https://finna.fi .
Tämän mukaan ensimmäinen käännös on vuodelta 1969 Saatana saapuu Moskovaan, suomentanut Ulla-Liisa Heino.
Vuonna 1990 ilmestyneessä novellihakemistossa on mainittu Bulgakovilta novellikokoelma Kohtalokkaat munat, 1975(ei sisällä novellia Kohtauksia Moskovasta) ja teoksessa Neuvostoproosaa 1, vuodelta 1969 on novelli Tsitsikovin seikkailut (toim. ja suom. Esa Adrian).
Tätä asiaa kysellään meiltä aika ajoin. Tärkein syy siihen, miksi kirjat näyttävät olevan "pitkään hankinnassa" on se, että suuri osa uutuusaineistosta tilataan jo ennen kuin ne ovat edes ilmestyneet.
Asiaa on selitetty Helmet-kirjastojen näkökulmasta esimerkiksi Kysy.fi-palvelun vastauksessa viime vuodelta
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-kirjastoissa-toimitaan-kun-sinne-on-ha…
Kyllä balalaikalla soitettua musiikkia löytyy edelleen ja myös tulevaisuudessa. Sitä voi kirjastojen hakujärjestelmistä etsiä yksinkertaisesti hakusanalla "balalaikka" tai yhdistämällä siihen muita hakusanoja kuten "balalaikka - perinnemusiikki - Venäjä".
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy 96 CD-levyä, joissa balalaikka on mukana. Ei tietenkään aina soolosoittimena tai ainoana, mutta tästä ryhmästä varmaan löytyy sellaista musiikkia, jota kysyjä tarkoittaa. Balalaikkaa on käytetty perinteisen venäläisen kansanmusiikin lisäksi myös taidemusiikin piirissä, vaikka vähemmän. Jonkin verran löytyy myös levytyksiä balalaikkayhtyeellä tai -orkesterilla, jossa on erikokoisia balalaikkoja.
Rohkeasti vaan omaan kirjastoon...
Lainahöyhenissä DVD:tä ei Kyydistä löydy. Sen niminen Tom ja Jerry DVD löytyy ainakin Tampereelta, mutta olettaisin, että tarkoitat Lainahöyhenissä (The Birdcage) nimistä elokuvaa ja sen DVD-versiota ei kirjastoista tunnu löytyvän.
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
Teoksesta Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja (ISBN: 9519717005) löytyy artikkeli triathlonista. Artikkelin mukaan ratkaisevaa on vain aika, jona kilpailija ehtii lähtöpaikasta maaliin. Muunlaisesta pistelaskusta ei artikkelista puhuta. Teos on lainattavissa ja/tai luettavissa useissa Helsingin kirjastoissa (ks. http://www.libplussa.fi/).
Moi,
Lahden kaupunginkirjaston media- ja musiikkipalveluista löytyy sekä äänitysstudio että editointihuone. Editointihuoneeseen on mahdollista lainata videokamera, josta videon voi siirtää PC:lle tai iMacille editointia varten. Äänitysstudiossa on käytännössä mahdollista äänittää ja editoida vain ääntä.
Huoneen voi varata puhelimitse numerosta 044-4163517. Palvelun käyttöön tarvitaan jonkin Lastu-kirjaston kirjastokortti.
Lisätietoja äänitysstudiosta: http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-studio
Lisätietoja editointihuoneesta: http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa
Irina Milanin esittämä Missä olit silloin on Ahmet Ertegunin (1923-2006) sävellys Dawn in Ankara. Valitettavasti Suomen kirjastoista ei kappaleesta löydy nuottia, eikä sitä näytä olevan saatavissa myöskään netin kautta.
Jorma Panulan säveltämän Keskiyöllä-kappaleen ainoa nuotti näyttää olevan Kansalliskirjaston musiikkiarkistossa. Nuotin tarkempia saatavuustietoja ei ole kuitenkaan mainittu Kansallisdiskografia Violassa, joten voisitte ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Tällaista runoa emme onnistuneet löytämään, mutta voisiko muistamasi olla Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig. Runo alkaa Laura Virkin suomennoksena näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Runo löytyy Hannele Koivusen ja Laura Virkin toimittamasta antologiasta Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Valitettavasti tätä Kassu Halosen säveltämää laulua Mielenrauhaa ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa keino taitaa olla yrittää saada yhteys säveltäjään itseensä ja kysyä suoraan. Yhteystietoja meillä ei ole antaa, mutta kenties Haloselle menisi viesti Vaalan Manamansalossa olevan Kassu Halosen Taidetalon kautta. 040-7096157 ja Taidetalo@hotmail.fi
Heikki Poroila
Suomenkieliset sanat Edvard Griegin lauluun, joka alkaa sanoin "Vieläkin on kevät voittanut jään" ("Enno ein gong fekk eg vintren") on tehnyt Sauvo Puhtila. Sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 10 (toimittanut Heikki Uusitalo, 4. painos). Laulun nimi on Kevät.
Suuren toivelaulukirjan 10 saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Helpointa kirjastoalalle on opiskella ammttiopistossa (esimerkiksi Keuda Keravalla), ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Oppisopimuksen tai koulutussopimuksen kautta tehtävät koulutukset ovat mahdollisia, mutta harvinaisia työelämälähtöisiä tapoja opiskella. Oppisopimusopiskelu tarjoittaa sitä, etä opiskelija, työnantaja ja opiskelija sopivat opinnoista ja opiskelija solmii oppisopimuksen ajaksi työsopimuksen. Oppisopimusopiskelija on siis määräaikaisessa työsuhteessa. Opinnot eivät välttämättä takaa työsuhteen vakinaistamisa opintojen jälkeen. Myös koulutussopimuksessa opiskeleva sopii tutkinnon osien suorittamisesta työnantajan ja oppilaitoksen kanssa, mutta hän ei saa työskentelynsa aikana palkkaa eikä ole työsosiaalisten etujen...
Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas...
Iltalaulu-nimisiä kappaleita on tehty useita. Tämä kyseinen Iltalaulu on tosiaan norjalainen kansansävelmä. Kansanlaulujen tekijöitä ei tavallisesti tunneta, eikä esimerkiksi Laulun mahti -laulukirjasta tarkistettu Iltalaulun nuotinnos sisällä tietoja suomalaisen sanoituksen tekijästäkään.
Sanoitus ja nuotinnos löytyy useastakin eri laulu- ja nuottikirjasta.
https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Jo+l%C3%A4nnen+rann…
Laulun mahti (SOK, 1966)
Kyllä Seitti-kortti käy edelleen. Jos korttia ei ole käytetty useisiin vuosiin, on asiakastiedot voitu siivota pois rekisteristä. Silloin tiedot pitää viedä sinne takaisin. Voit käydä kirjastossa tarkistamassa, että kortti on yhä aktiivinen ja yhteystiedot ajan tasalla. Ota varmuuden vuoksi kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan (esimerkiksi ajokortti).
Sanalla perä on suomen kielessä useitakin merkityksiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/per%C3%A4?searchMode=all
Perä-sana taipuu idiomina antaa periksi https://fi.wiktionary.org/wiki/per%C3%A4 Adjektiivina periksiantamaton
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla perä on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Näitä ovat esim. karjalan ja vatjan perä, vepsän pera, viron pära, liivin pierā, ersämordvan pŕa 'pää, huippu, latva', udmurtin ber, komin bõr, mansin pär 'takaisin' ja hantin pärta, 'takaisin, vasen, nurja'. Suomalais-ugrilaisen sanavartalon alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu perä ja alkuperäiseksi merkitykseksi 'takana oleva tila, takaosa'. Suomen kirjakielessä perä on...
Voisit lähteä perkaamaan isolta listalta, jossa on hyvin laaja kirjo kirjallisuudenlajeja ja tekijöitä. Sen kirjailijan kriteerit ovat erilaiset kuin vaikkapa olisi Suomen kirjailijaliiton jäsenluettelossa. Mutta tietämättä kysymyksen yhteyttä tästä listasta voi kuitenkin lähteä liikkeelle.
http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset…
Myös Kirjasampo.fi:ssä on paljon vaasalaisia kirjailijoita 1800-luvulta nykypäivään. Hae Vaasa ja klikkaile hakutuloksesta lisää kirjailijoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vaasa
