Yrttitarha-sivusto löytyy nyt osoitteesta http://www.yrttitarha.fi .
Samojen tekijöiden kokoamaa tietoa erikoisluonnontuotteista löytyy myös sivustosta http://www.luontoyrittaja.net/213.html . Kokonaisuudessa on myös yrttitietoa. Hyviä yrttisivustoja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta hakusanalla yrtit, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/luokat.aspx?linkLibraryKey… . Tässä pari poimintaa:
Arktiset Aromit : Yrtit,
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/
Kasvikortisto
http://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjahaku.asp
Luonnonyrtit hyötykäyttöön
http://www.jyu.fi/tdk/museo/Yrtit/index.html
Olet ilmeisesti varaamassa Lucy Maud Montgomeryn kirjoja Ellibs-kirjaston kautta. Valitettavasti jouduit törmämään järjestelmän pieneen pieneen virheeseen. Lucy Maud Montgomeryn kirjat ovat PDF-muotoisia ja teknisistä syistä johtuen näiden kirjojen varaaminen ei onnistu. Jos kirja on vapaana, sen voi suoraan ladata koneelleen. Jos taas kirja on lainassa, näet suoraan kirjan tiedoista, milloin se on taas saatavilla ja kirjan vapauduttua lainata sen heti itsellesi. Virhe on hämmentävä, mutta toistaiseksi virhettä ei ole vielä saatu korjattua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Kirjaudu_ekirjapalveluihin(…
Ikävä kyllä en löytänyt tämän nimistä tekijää tai tuon nimisiä runoja. Mikäli ne ovat ilmestyneet jossain laajemmassa antologiassa, kaikkia tekijätietoja ei tosin ole välttämättä pystytty kirjaamaan.
Katsoin myös Runotietokannan, mutta Tarja Vuorista ei ollut listattuna sielläkään.
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Loimaan lehti löytyy mikrofilminä Turun kaupunginkirjastosta. Voit saada mikrofilmin kaukolainaan tai kopiot lehdestä. Ota yhteyttä Keravan kaupunginkirjastoon ja kysy tarkempia tietoja. Yhteystiedot ja tietoa kaukopalvelusta löydät alla olevista linkeistä:
http://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-järjestäjät-ja-tuottajat/…
http://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lain…
Etsitty kirja lienee Joan Walsh Anglundin Satukirja (Taikajousi, 1979). Tarinassa Tähtiä taivaan tähti katselee syvää tummaa merta ja meritähti taivaasta alhaalta, kumpikin omassa sinessään varmana siitä, että kaikki tähdet kuuluvat sinne missä ne itsekin ovat. Kissanpoikanen ja hivenen rakkautta lämmittää kylmintäkin sydäntä tarinassa Mamma Vilunen. Kirjan muut tarinat ovat Uskollinen Nalle-karhu, Viisi pientä ankanpoikaa, Iso ruskea pussi, Jouni Pipari, Uteliaan pikku kalan seikkailu, Valtava vihreä aalto, Tarina meloonista, Kaukopuhelu ukille, Paksu valkoinen lumi, Joulutähti ja Tuutulaulu.
Raahen kaupunginkirjaston pääkirjastossa on lainattavissa
17 unkarinkielistä kirjaa. Kirjastoilla on myös mahdollisuus hyödyntää monikielisen kirjaston kokoelmaa erikoisempien kielten osalta.
Hei!
DVD:tä en löytänyt kirjastoista, mutta CD-rom nimeltä R-terapia : Robert ärrän etsinnässä on kokoelmissa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1088824__Spuheh%C3%A4iri%C…
W. Mainowin vuonna 1886 julkaistusta vihkosesta, "heidän keisarillisten majesteettiensä käynti Suomessa", löytyy tarkka kuvaus vierailusta. Peränpitäjänä oli Emilia de Bont. Soutajina olivat Hanna Andersin, Ida Aalberg, Ellen Troil, Helmi Stenbäd, Emmi Kandelin, Anna Juttila, Alma Anger ja Lydia Haaranen (s. 36).
Ruoka ja nälkä ovat keskeisiä teema Chapella, kuten kulkurihahmolle kuuluukin
On useita vaihtoehtoja, mutta ei ehkä yhtään täysin täsmäävää.
Läheltä liippaavat Siirtolainen (rahattomana ravintolaan) ja Kaupungin valot (ihmiset ilkkuvat ja paheksuvat).
Elokuvassa Charlie siirtolaisena (Immigrant, 1917)Charlie katselee jossakin kohtaa ravintolan ikkunan läpi, jatkaa matkaa ja löytää kolikon, palaa ravintolaan ja tilaa mitä sillä saa, lautasellisen papuja.
Lähteitä:
https://www.youtube.com/watch?v=9kebar7T2bM
Robinson, David
Chaplin : elämä ja elokuvat / David Robinson, suom. Reijo Lehtonen
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 1988
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Ainakin Helmet-kirjaston kokoelmassa näyttää olevan DVD-levy "Karaokekeskus.com : Koti vol. 2", joka sisältää tämän Jorma Kyrön sävellyksen oletettavasti karaokeversiona. Julkaisun pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1980560~S9*fin Sen voi tilata omaan kirjastoon kaukolainana.
Heikki Poroila
Vironkielinen kirjallisuus kehittyi kansallisen heräämisen myötä 1800-luvun toisella puoliskolla. Sivistyneistöhän oli Virossa perinteisesti saksankielistä. Ensiksi alettiin kerätä Suomen mallin mukaisesti kansanrunoutta, kansantarinoita ja satuja. Merkittävä kirjallinen tapaus oli Virossa Friedrich Reinhold Kreutzwaldin kokoaman Kalevipoeg-eepoksen julkaiseminen 1857. Tämän ajan kirjallisuus oli lähinnä tarkoitettu sivistämään kansaa eikä varsinaista vironkielistä romaanikirjallisuutta vielä ollut olemassa. Viron kirjallisuuden nousu alkoi runoudesta ja proosaa alettiin julkaista enemmän 1870-luvulla. Tähän vaikutti viron kirjakielen kehitys kun virn kielen tieteellinen kielioppi ilmestyi 1875. Lilli (Caroline) Suburg julkaisi 1877...
Salon Seudun Sanomien vanhat numerot säilytetään Kansalliskirjastossa mikrofilmattuina. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon. Alla olevasta linkistä löydätte Kansalliskirjaston neuvonnan yhteystiedot.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta#neuvonta
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://finna.fi
Carlo Collodin satu Le avventure di Pinocchio on suomennettu (suomentaja Elli Sihvo) nimellä Pitkänenän seikkailut vuonna 1927. Sama suomennos julkaistiin vuonna 1954 Meidän lasten kirjasto -sarjassa. Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica:
https://finna.fi
Pinokkio- ja Pinocchion seikkailut nimisinä siitä on monia painoksia ja suomentajia.
Pitkänenän seikkailussa seikkailevat ainakin Pitkänenä, mestari Kirsikka, Jeppe, puhuva Sirkka, ilveilijät Pelle ja Kasper, nukkemestari Tulennielijä, Kettu ja Kissa, Sinitukkainen Tyttö, Haltiatar, Musti, Kyyhkynen, Penu, Etana, Kynttilänsydän, Pieni mies, Simppu, Haikala ja Jantunen. Ja varmasti muutama nimi puuttuukin...
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjaston varastosta Pasilan kirjastosta...
Luettelen tässä muutamia nykykirjailijoita, joiden teoksia on käännetty englanniksi. Siihen en osaa ottaa kantaa onko saatavilla sikäläisissä kirjakaupoissa, mutta nettikirjakaupoista varmaankin pystyy tilaamaan.
Sofi Oksanen: Purge, When the doves disappeared
Tuomas Kyrö: Happy days of the Grump
Leena Lehtolainen: esim. Below the surface, Before I go (dekkareita)
Minna Lindgren: Death in Sunset Grove, Escape from Sunset Grove
Jussi Valtonen: They know not what they do (2014 Finlandia-palkittu teos)
Antti Tuomainen: Dark as my heart
Emmi Itäranta: The city of woven streets (fantasia)
Pekka Hiltunen: Black noise (jännitys)
Rosa Liksom: Compartment no. 6 (2011 Finlandia-palkittu teos)
Turun kaupunginkirjastosta löytyi tietoa merikapteeni O. A. Barckista vain pääkirjaston käsikirjastossa (2. krs.) olevasta "Suomen laivanpäällystöliiton jäsenmatrikkelista" (1993), jota ei lainata, mutta jota voi käydä paikan päällä tutkimassa.
Siitä, että eri lähteet antavat erilaisia vastauksia, voi päätellä, ettei asiasta vallitse harrastajien keskenkään yksimielisyyttä. Tämä on varsin tavallista näissä genremäärittelyissä, koska niissä pelataan käsitteillä, joita kuka tahansa voi rakentaa ja määritellä. Ei myöskään ole olemassa mitään yksiselitteistä auktoriteettia, jolla olisi valta määrätä, että määritelmä X on pätevä ja määritelmä Y ei ole.
Suomenkielisen Wikipedian määritelmät (https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkea_fantasia) kuulostavat ainakin omissa korvissani ns. järkeviltä, mutta muunkielisillä sivuilla tulee heti eroja. Englanninkielinen Wikipedian artikkeli rinnastaa korkean ja eeppisen fantasian ja mainitsee termin "high fantasy" olevan niinkin nuori kuin vuodelta...
Tänä vuonna (2019) suomeksi ilmestynyttä Elizabeth Acevedon runoromaania Runoilija X kuvataan näin: "Harlemin kaduille sijoittuva Runoilija X on suorasukainen ja uskalias säeromaani oman äänen löytämisestä ja omien mielipiteiden puolustamisesta. Sävähdyttävä New York Times -bestseller nostaa esiin ajankohtaisia teemoja, kuten rasismin, feminismin ja uskonnon." Löytyisikö tästä kirjasta sopiva runo? Alla linkki Kirjasammon esittelyyn:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6921399
Muita sopivia voisi löytyä näistä:
- Riina Katajavuori: Maailma tuulenkaatama:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513199159&qtype=b
- Yahya Hassan : runot
http://armas....
Uusia nuorille suunnattuja tieteis- ja fantasiakirjoja on saatavilla paljon. Tässä vain osa saatavana viime vuosina ilmestyneisstä:
Fantasiaa:
Tomi Adeyemi: Orïshan perintö -sarja
Anniina Mikama: Taikuri ja Taskuvaras -trilogia
Neil Patrick Harris: Taikajengi -sarja
Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä
Sini Helminen: Väkiveriset-sarja (neljä osaa)
Henrik Fexius: Viimeinen illuusio -trilogia
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika -sarja
Scifimpää:
Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Sensored reality -trilogia
Salla Simukka: Lukitut
I. I. Davidson: The Ghost Network -sarja
Kauhumpaa:
Mikko Toiviainen: Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita
Kristina Ohlsson: Hirviö-trilogia
Magdalena Hai...
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen nettisivuilla kerrotaan magnesiumin merkityksestä (sokerijuurikkaalle, mutta sama koskenee muitakin kasveja) mm. seuraavaa:"Magnesiumilla on tärkeä tehtävä yhteyttämisessä, sillä se on klorofyllin eli lehtivihreämolekyylin keskusatomi. Lehtivihreä sitoo auringon valoenergian. Magnesiumilla on keskeinen tehtävä myös entsyymitoiminnan aktivaattorina ja energiansiirrossa. Magnesium säätelee kaliumin ja kalsiumin ohella kasvin vesitaloutta säätelemällä solujen osmoottista painetta."
Helsingin Sanomien tiedeartikkeli (HS 15.5.2007) rinnastaa vahvasti lehtivihreän magnesiumin ja hemoglobiinin raudan:"Lehtivihreä eli klorofylli on hemoglobiinin ja myoglobiinin kaltainen molekyyli. Ne taas...
