Parkanon kaupunginkirjaston sivuilla osoitteessa http://www.parkano.fi/palvelut/kirjasto/palvelut/laitteet.html kerrotaan, että kirjastossa on käytettävissä langaton verkko. Tarkempia tietoja ei anneta, mutta tuolta löytyy pulinennumero, josta voi tarvittaessa kysyä tarkempia tietoja.
Mistään lähteistä ei löydy suomenkieleen vakiintunutta vastinetta ruotsin sanalle "tvillingbok". Suomessa tällaisia teoksia, joissa on rinnakkaisteksti vierekkäisillä sivuilla kutsutaan yksinkertaisesti kaksikielisiksi kirjoiksi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu eikä Richard Burnsin runoja muutenkaan. Ainakaan Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei tunne ainoatakaan Richard Burnsin runoa, eikä niistä löytynyt mainintaa muistakaan tutkimistani tietokannoista.
Aina on toki mahdollista, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin julkaisussa, jota ei ole luetteloitu käännösrunotietokantaan tai muihinkaan tietokantoihin. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tuosta runosta ole suomennosta.
Hei! Laitteelle löytyy monta nimeä. Tässä muutama. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen Punomo-sivuilta löytyy nimi viipsinpuut (http://teeitse.punomo.fi/home/savonlinna/KEHRAYSSIVUT/index.html). Finnassa (Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistojen hakupalvelu), käytetään nimiä kerin- ja vyyhdinpuut (https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kerinpuut%22&type=Subject).
Voisiko kyseessä olla sitaatti Paavo Haavikon Rauta-ajasta (s.41) "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä."
Kirjojen epäiltiin levittävän mm. tulirokkoa ja lavantautia, mutta ennen kaikkea pelättiin keuhkotuberkuloosia. Ensisijaisena ohjeena oli
-Kirjat asetetaan avattuina seisomaan auringonpaisteeseen esim. avonaiseen akkunaan. Valo ja ilma ovat aina tartunta-aineiden vihollisia ja tappavat ne nopeasti.
-Kirjoja myös kaasutettiin form-aldehylillä. Ns. form-alnitabletit normaalissa huoneenlämmössä kaasuuntuivat ja desinfiovat kirjan.
-Kirjojen desinfiomista varten suositeltiin pienempiin kirjastoihin tehtäväksi tiivis puulaatikkoa, missä formalehydiidi puhdisti kirjat.
-Viheriäsuopavesi oli tehokas keino puhdistaa kirjan kansia ja selkää, jos ne kestävät materiaaliltaan nestettä.
Nämä ohjeet löytyivät tästä lehdestä :
Kansanvalistus ja...
Laulu on julkaistu seuraavissa nuottikokoelmissa, jotka löytynevät myös Turun suunnalta:
(1) Merikanto: Kauneimmat yksinlaulut 3 (Fazer 1985)
(2) Merikanto: Kootut yksinlaulut 1 (Bells 2009, kolmelle eri äänialalle)
Heikki Poroila
M. I. McAllisterin kirjasarjassa on tosiaan ilmestynyt viisi osaa. Alkuperäiset nimet ja ilmestymisvuodet ovat nämä:
1 Urchin of the Riding Stars (2005)
2 Urchin and the Heartstone (2006)
3 The Heir of Mistmantle (2007)
4 Urchin and the Raven War (2008)
5 Urchin and the Rage Tide (2010)
Suomennokset on julkaissut Tammi. Ehkä heillä on tietoa suunnitelmista julkaista viidennenkin osan suomennos:
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...
Moksausta käsitellään esimerkiksi sellaisissa teoksissa kuin Katja Peiposen Elinvoimaa : vaihtoehtoisen lääketieteen terapioita, Marja Hiltusen Kiinalainen lääketiede : terveyttä ja tasapainoa, Stephen Gascoignen Kiinalainen tie terveyteen ja Suuri vaihtoehtoisten hoitojen kirja.
Moksibustio eli moksakäsittely on ikivanha kiinalainen hoitomuoto. Se on lämpöärsytysmenetelmä, jossa moksaa (kiinalaisen pujon kuivattuja lehtiä) poltetaan iholla, sen lähellä tai akupunktioneulojen päässä. Moksalla on lämmittäviä ja energisoivia ominaisuuksia ja sitä käytetään tietyissä pisteissä nostamaan energiaa ja lievittämään kipua. Moksakäsittelyn uskotaan stimuloivan tiettyjä elimistön toimintoja, mm. verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Se myös laajentaa...
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että äidinmaidonkorvikkeen tulisi jäljitellä äidinmaidon ravintoainekoostumusta mahdollisimman tarkasti. Näin ollen äidinmaidossa ja äidinmaidonkorvikkeessa ei pitäisi ravitsemuksellisesti olla suuria eroja. Äidinmaidonkorvikkeiden koostumuksesta on myös säädetty laissa.
Äidinmaidon koostumukseen vaikuttaa äidin ruokavalio. Terveyskirjastossa julkaistun artikkelin mukaan äidinmaidossa on kuitenkin luonnostaan monia, lapsen vastustuskykyä tukevia aineita, jotka voivat suojata esimerkiksi tulehdussairauksilta. Lisäksi artikkelissa mainitaan, että imetyksellä on paitsi ravitsemuksellisia myös psykologisia etuja, kuten äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittyminen.
Lähteet:
https://...
Isän laulama laulu on Fredin (Matti Siitonen) säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Jouluaatto huomenna on. Fredi levytti kappaleen tyttärensä Hanna-Riikan kanssa vuonna 1977 levylleen Joulu, joulu on taas.
https://www.youtube.com/watch?v=qZg1CDOPRX4
Kaikki Helsingin kaupungin kesätyöpaikat haetaan helsinkirekry.fi-sivuston kautta. Haussa on kesäksi kirjastoapulaisen paikkoja 16-17-vuotiaille. Valitse ammattialaksi Kirjasto-, nuoriso-, liikunta ja kulttuurialan tehtävät:
https://www.hel.fi/rekry/fi/
Sävelsiskot ja Olavi Virta levyttivät laulun Kodin kynttilät vuonna 1950. Sävelsiskot oli saman tyylinen laulutrio kuin Harmony Sisters, joka oli levyttänyt tämän kappaleen kahdeksan vuotta aiemmin. Sävelsiskot levytti kaksi muutakin laulua Virran kanssa.
Kodin kynttilöissä Virta liittyy lauluun vasta kolmannesta säkeistöstä alkaen (noin kohdasta 1 min 50 s) eikä hän ei pyri erottumaan solistisesti vaan sulautuu kuoroon neljäntenä äänenä. Tuore uusintapainos laulusta löytyy mm. cd-levyltä Olavi Virta: 50 suosituinta. Omaa soololevytystä tästä laulusta Virta ei tehnyt.
Lähteet:
Fenno - Suomen musiikkiarkisto
Musiikkiarkiston luettelo savikiekkolevyistä
Sävelsiskot - Wikipedia-artikkeli
Global Mobile-julkaisua ei löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston lehtiluettelosta, Akateemisesta Kirjakaupasta eikä Yliopistojen kirjastojen yhteisluettelosta. Yahoon lehtihausta
http://dir.yahoo.com/Computers_and_Internet/News_and_Media/Magazines/
löyti seuraava julkaisu, olisiko kysymys tästä.
http://www.disciplineglobalmobile.com/
Cerocissa ei nähtävästi ole määrättyjä askelkuvioita ollenkaan, vaan tiettyjä liikkeitä. Internetistä löytyy cerocista paljon tietoa, katso vaikka osoitteesta http://gordon.mullan.com, jossa mm. kerrotaan: "It is a partner dance, a cross between rock and roll and jive. The man leads, i.e. signals the moves to the lady. No footwork is specifically taught, its just from the waist up. Ceroc music is your average disco/rock & pop track, anything reasonably fast with a distinct beat".
”Virallinen” ceroc-sivu on osoitteessa http://www.ceroccentral.com.
HelMet-kokoelmassa on toistaiseksi erittäin vähän blu-ray eli BD-levyjä, joissa olisi musiikkia. Tämän linkin kautta pääsee selaamaan kokoelmassa nyt olevia 20 nimekettä http://www.helmet.fi/search~S8*fin/?searchtype=X&searcharg=BDLEVY&searc…
Lars Roosin Örongodis-nimistä ei näyttäisi olevan HelMet-kirjastoissa, meillä on vain vanhempi Cocktailgodis, joka löytyy Sellon kirjastosta. Tutkin saatavuutta myös muista maakuntakirjastoista, mutta en löytänyt näitä muistakaan kirjastoista. Wikipedian ja Lars Roosin omien kotisivujen http://www.larsroos.com/798.php mukaan näitä Örongodis-nimisiä levyjä on ilmestynyt 9 erilaista, mutta uusinkin niistä on vuodelta 1996.
