Villu Jürjon runo Oi Jumala, kuuntele sisältyy runoantologioihin Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (toim. Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1982) ja Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998).
Mika Waltarin runo Salaisuus julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Sinä kirkkain (1929). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979).
Edellä mainitut teokset lukuun ottamatta Waltarin Sinä kirkkain -teosta kuuluvat alueenne kirjastoverkon kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979)
Hei,
kirjasto huolehtii vanhojen paristojen kierrätyksestä ja uusien hankinnasta. Koska kuvatut ääniä päästävät kirjat ovat kovassa käytössä, käy tosiaan välillä niin, että asiakasa saa "hiljaisen" kirjan.
Olemme käyneet läpi Jyväskylän historiaa käsitteleviä kuvateoksia, mutta kuvaa kyseisestä rakennuksesta ei valitettavasti ole löytynyt. Pahoittelen! Suosittelisin kysymään seuraavaksi Keski-Suomen museon kuva-arkistosta (sähköposti ksmuseo.arkistot@jkl.fi, puhelin 014 266 4256).
Jos käytät Facebookia, kannattaa liittyä ryhmään Valokuvien vanha Jyväskylä (https://www.facebook.com/groups/valokuvienvanhajyvaskyla/). Ehkäpä jollain paikallishistoriasta kiinnostuneella ryhmäläisellä olisi omissa arkistoissaan kuva tästä rakennuksesta.
Haku ilman venäjän kieltä on hieman haasteellista.
Käytin hakusanoina: russian, persons address fnder erilaisina yhdistelminä tai kaikkia yhddessä.
Löysin muutaman englanninkielisen hakusivuston:
http://russia-detective.narod.ru/find.htm
ja http://english.spravkaru.net/
Kenties voisi koettee myös sivustoa, jolla etsitään näköpiiristä kadonneita. http://www.losttrekkers.com/type.asp?iType=158
Postinumeroita löytää paikoille löytää linkistä: https://postalcode.globefeed.com/Russia_Postal_Code.asp
Luultavasti venäjänkieliselllä haulla löytäisi lisää tuloksia.
Du kan själv söka böckerna på Plussa mediedatabas. Addressen är:
http://www.libplussa.fi/#se
Sök med författaren Pascal, Francine och välj svenska eller med serienamnet tvillingarna.
Kirsti Mannisesta löytyy tietoja Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp). Kirjoita hakuriville manninen kirsti ja saat esille kysymyksen. Kun näpäytät kysymystä saat vastauksen luettavaksesi. Mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm kirjailijaesittelyissä kerrotaan Kirsti Mannisesta. Muiden tuossa vastauksessa mainittujen tiedonlähteiden lisäksi Joensuun kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä myös tästä kirjailijasta. Niitä voi lainata käsikirjastosta tai lehtisalista viikon laina-ajalla. Myös kaukolainaksi niitä voi pyytää lähimmän kirjaston kautta.
Kyllä löytyy. Tästä linkistä näet HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät keinutuolien työpiirustukset: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeinutuoli__Ff%3Afacetmediatype%3Ac%3Ac%3ATy%C3%B6piirustus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt.
Voit varata haluamasi työpiirustukset itse. Varauksen voi tehdä myös minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa.
Kirjastojen mahdollisesta sulkemisesta korona-viruksen vuoksi päättää se kunta, jonka kirjastosta on kyse. Valtioneuvosto voi päättää sulkea kirjastot, jos valmiuslaki otetaan käyttöön, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552.
Omassa kirjastossamme olemme lisänneet tiedotusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Näitä ovat mm. ohjeet oikein suoritetusta käsien pesusta. Olemme myös peruneet yleisötapahtumat kirjastoissa.
Kirjastot seuraavat tarkasti taudin leviämistä. Kirjaston henkilökunta on vastaajan tiedossa olevissa kirjastoissa myös desinfioinut kirjaston ovenkahvoja, kaiteita, tietokoneiden hiiriä ja näppäimistöjä sekä pintoja, joita todennköisesti kosketaan usein.
Kirjastolla ei ole mahdollisuutta...
TE-toimisto koettaa työllistää ja aktivoida asiakasta kunnes saa tiedon tämän kuolemasta.
Joskun tieto ei tavoita toimistoa ja omaiset saattavat saada edesmenneen postia. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201711152200534052
Ikäviltä yllätyksiltä voi välttyä, jos ilmoittaa tiedon kuolemasta pikaisesti Väestötietojärjestelmään. https://stm.fi/-/tieto-kuolemasta-ilmoitettava-viipymatta-vaestotietojarjestelmaan
Satakirjastoista löytyy pari opusta, joihin kannattaa tutustua:
Korpela, Leena: Kirjankorjaajan opas
Tainio, Kalevi: Sidoskorjausopas
Kirjojen saatavuuden näkee täältä: https://satakirjastot.finna.fi/
Koivukylän kirjastossa on otettu käyttöön uusi tulostusjärjestelmä. Väritulosteita on mahdollista tulostaa 2 kappaletta päivässä. Muissa Vantaan kirjastoissa on vielä käytössä vanha järjestelmä, jossa väritulostusmahdollisuutta ei ole.
Väritulosteita on mahdollista tulostaa myös Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjastot, joissa on on väritulostusmahdollisuus tästä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitse palvelu -laatikosta voit valita tulostimet (väri).
Hei,
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Eedla ja Edla tulevat muinaissaksalaisesta sanasta adal, edel (=jalo). Samasta on peräisin mm. nimet Edel, Edle, Adele jne.
Tiukasti määriteltynä ainoastaan lampaista saatava kuitu on villaa. Kuitenkin myös joistain muista pitkäkarvaisista eläimistä saatavia tekstiilikuituja kutsutaan villaksi.
Näitä ovat alpakka, angorakani, angoravuohi, biisoni, kameli, kashmirvuohi, laama, myskihärkä ja vikunja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa
https://fi.wiktionary.org/wiki/villa
https://www.stjm.fi/uutiset/mohair-merino-vai-kashmir-tunnetko-villalaa…
https://agronomag.com/11-things-to-know-about-wool-types-of-wool/
https://en.wikipedia.org/wiki/Animal_fiber
Aivan kuvan kaltaisen liivin ohjetta en onnistunut löytämään. Tässä muutama muu:
Novita: https://www.novitaknits.com/fi/naisen-virkattu-liivi-novita-pikkusisko-…
Drops Design: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4232&cid=11
Kokonaisista paloista liivin voi sommitella itse. Isoäidinneliön perusohje löytyy esim. Novitalta: https://1588670.167.directo.fi/@Bin/1265741446aee17f8c63c52ab97e30e5/16…
Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen...
Aihe on varsin haastava äkkiseltään hahmottaa. Hyvältä väylältä perehtyä oppisopimukseen ylipäätään vaikuttaisi oppisopimus.fi-sivusto, jonka ylläpitäjä on ilmeisesti Suomen Oppisopimusosaajat ry. Sivuilla todetaan seuraavasti:"Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin ammattiopisto tai lukio sekä saman pätevyyden kuin ammattiopisto." Kuulostaa siis vahvasti siltä, että oppisopimuksella ei voi opiskella kirjastonhoitajaksi, johon edellytetään korkeakoulututkinto. Kirjastovirkailijaksi pätevöityy sitten toisen asteen tutkinnolla. Helsingin kaupunginkirjaston osalta löytyy seuraava tieto keskustakirjasto Oodin sivuilta...
Oulun kaupungin kirjastosta löytyy teos "In-line-skating, the skills for fun and fitness on wheels" (Mark Powell ja John Svensson). Teoksessa neuvotaan mm. käännöksiä, liukumista jne ja ainakin kappaleessa 10 käsitellään aiheita "tricks and dance".
Oulusta löytyy myös teos "1st in-line" (Mark Heeley), jossa on kappale "specialist skating". Mikäli olet jo nämä vaihtoehdot tarkastanut, kannattaisi varmaankin etsiä internetin eri hakupalveluista (Alta Vista, Lycos, Excite, Infoseek) tietoa hakusanoilla blading, rollerskating, roller blading, tricks, artistic roller skating. Varsinaisen temppuiluun erikoistunutta teosta en löytänyt ainakaan pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta.
Jorma Kurvisesta (1931-2002) löytyy nettisivuja, joista saat perustiedot kirjailijasta, esim.: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t…
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://lyyra.kempele.fi/pv//kurvinen/kurvinen.html
Muutaman sivun teksti löytyy myös kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 s. 142-146. (Kirja on julkaistu ennen kirjailijan kuolemaa)
Keski-Suomen kirjailijat ry:ltä kannattaa tiedustella, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjailijatalo.org/keski-suomen-kirjailijat/
Kirjasammosta löytyy Keski-Suomen kirjailijat ry:n luettelo kirjailijoista,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242645297225
