Aihe on varsin haastava äkkiseltään hahmottaa. Hyvältä väylältä perehtyä oppisopimukseen ylipäätään vaikuttaisi oppisopimus.fi-sivusto, jonka ylläpitäjä on ilmeisesti Suomen Oppisopimusosaajat ry. Sivuilla todetaan seuraavasti:"Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin ammattiopisto tai lukio sekä saman pätevyyden kuin ammattiopisto." Kuulostaa siis vahvasti siltä, että oppisopimuksella ei voi opiskella kirjastonhoitajaksi, johon edellytetään korkeakoulututkinto. Kirjastovirkailijaksi pätevöityy sitten toisen asteen tutkinnolla. Helsingin kaupunginkirjaston osalta löytyy seuraava tieto keskustakirjasto Oodin sivuilta...
'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Oulun kaupungin kirjastosta löytyy teos "In-line-skating, the skills for fun and fitness on wheels" (Mark Powell ja John Svensson). Teoksessa neuvotaan mm. käännöksiä, liukumista jne ja ainakin kappaleessa 10 käsitellään aiheita "tricks and dance".
Oulusta löytyy myös teos "1st in-line" (Mark Heeley), jossa on kappale "specialist skating". Mikäli olet jo nämä vaihtoehdot tarkastanut, kannattaisi varmaankin etsiä internetin eri hakupalveluista (Alta Vista, Lycos, Excite, Infoseek) tietoa hakusanoilla blading, rollerskating, roller blading, tricks, artistic roller skating. Varsinaisen temppuiluun erikoistunutta teosta en löytänyt ainakaan pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta.
Jorma Kurvisesta (1931-2002) löytyy nettisivuja, joista saat perustiedot kirjailijasta, esim.: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t…
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://lyyra.kempele.fi/pv//kurvinen/kurvinen.html
Muutaman sivun teksti löytyy myös kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 s. 142-146. (Kirja on julkaistu ennen kirjailijan kuolemaa)
Keski-Suomen kirjailijat ry:ltä kannattaa tiedustella, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjailijatalo.org/keski-suomen-kirjailijat/
Kirjasammosta löytyy Keski-Suomen kirjailijat ry:n luettelo kirjailijoista,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242645297225
Ann Wigleyn kirjoittamista hevoskirjoista on suomennettu kolme: Kartanontyttären haamu (1998), Sähäkkä poni (1999) ja Varjorautias (1999) Tieto on peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta: http://finna.fi . Kirjat on julkaissut Suomessakin toimiva Pollux-hevoskerho. Kirjailijasta itsestään ei löydy tietoa.
Yliopistojen valintaopas 2009 on jo Koulutusnetissä ja yleensä painettu versio tulee kirjastoihin melko pian verkkoversion ilmestyttyä. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, sillä julkaisija eli Opetushallitus vastaa jakelusta.
Koulutusnetin koulutusoppaat:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Runon ja laulun nimi on "Mies jota rakastan", sen on espanjan kielestä (Lo que mas quiero) kääntänyt Pentti Saaritsa ja levyttänyt Arja Saijonmaa. Valitettavasti Parran tekstejä ei oikein tunnu löytyvän painettuna,levyltähän voi kyllä poimia tiedustelemasi laulun sanat.
Tällä sivustolla on Elämälle kiitos-laulun sanat ja hieman kerrottu Parran elämästä :http://runo.oskareita.googlepages.com/violetaparrael%C3%A4m%C3%A4llekii…
Voit maksaa myöhästymismaksun HelMet-kirjaston yhteiselle tilille 800017-71355386.
Tällöin viestikentässä on ehdottomasti oltava asiakkaan nimi ja syntymäaika.
HUOM: Perintätoimistolle siirtynyttä aineistokorvausta ei voi maksaa tämän menettelyn mukaisesti.
Kirjasto 10:n studiossa voit tehdä esimerkiksi puhe-, laulu- ja instrumenttiäänityksiä, räpätä, kirjoittaa biisejä, säveltää, sovittaa ja editoida sekä miksata ja masteroida omia tuotoksiasi. Studion ikäraja on 15 vuotta ja käyttäjien tulee hallita studiotekniikan ja -ohjelmien perusteet. Kirjasto 10:stä voit varata myös ajan musiikkiteknologille, joka opastaa käyttämään studion laitteita ja ohjelmistoja. Ota yhteyttä Kirjasto 10:een ja kysy lisää p. (09) 310 85000.
Lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
http://www.lib.hel.fi/kirjasto10/
Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat on kyllä tilattu Kouvolan kirjastoihin mutta sen tarkkaa tuloa kirjastoon en osaa sanoa. Siihen voi jättää kyllä jo nyt varauksen, joko henkilökohtaisesti kirjastossa tai netissä kyyti.fi:n sivulla http://www.kyyti.fi/
Kivenlahden kirjastossa ei ole palautusluukkua. Lähimmät palautusluukut löytyvät Soukan ja Nöykkiön kirjastoista.
Soukan kirjaston osoite on Soukantie 4 ja Nöykkiön kirjasto löytyy osoitteesta Oxfotintie 4.
Kyseisestä onnettomuudesta löytyy tarkka selostus Jaakko Hyvösen teoksesta "Kohtalokkaat lennot 1918-1939 - ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet ja laskuvarjolla pelastautuneet" (1987), jonka sivuilla 154-156 tapauksesta kerrotaan.
Lisäksi onnettomuudesta mainitaan muun muassa Pertti J. Halisen teoksessa "Kaakkois-Suomen Kotkanpojat" (1999) sivulla 19.
Hyvösen teos on saatavissa esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Molemmat teokset löytyvät myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kadonneesta aineistosta peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva teoksen hinta. Milla Ollikaisen Veripailakat – teoksen hinta on 34 euroa 50 senttiä. Korvaushinnan voi maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakkaan_vastuu…
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Suomessa oli vuonna 2013 kaikenkaikkiaan 291 yleisten kirjastojen pääkirjastoa. Näistä yksikielisiä suomenkielisiä oli 259 ja yksikielisiä ruotsinkielisiä 3. Kaksikielisiä, joissa enemmistön kieli on suomi oli 17 ja niitä, joissa enemmistön kieli on ruotsi oli 12. Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Pasilan kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Kaupunkivertaalla on asiakkaiden käytössä VHS-DVD-digitointilaite. Samoin sellainen on Espoon Entressen, Sellon, Nöykkiön ja Tapiolan kirjastoissa, Vantaalla Tikkurilassa ja Kauniaisten kirjastossa. Tällä laitteella voi siis siirtää VHS-kasetilla nauhoittansa DVD-levylle. Opastusta alkuun pääsemiseksi saa kirjastosta. Alla vielä tiedot kirjastoista:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-dig…
Uskallan väittää, että oli tällainen väite esitetty missä tahansa, siihen on syytä suhtautua epäillen. Jotta tällaisen väitteen totuudellisen voisi selvittää, täytyisi olla ensinnäkin käytettävissä yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "huippumalli". Pitäisi siis olla kansainvälinen yksimielisyys siitä, milloin mallintöitä tekevä henkilö muuttuu "huippumalliksi" ja milloin tai millä ehdoilla hänestä sitten taas tulee tavallinen tai entinen malli.
Toiseksi tarvittaisiin vertailukelpoinen tilastotieto jokaisen vertailussa mukana olevan maan "huippumallien" lukumäärästä jonain tiettynä hetkenä. Tällaisen tilastotiedon saatavilla olo kuulostaa epätodennäköiseltä, kun kysymyksessä on niinkin paljon makuasioihin nojautuva ilmiö kuin muoti ja...
Lapsille suunnattu kirjaston opastusvideoita tuntuu olevan heikosti. Tutkimistani tietokannoista ei tullut vastaan muuta kuin tuo mainitsemasi ”Matti löytää kirjaston”.
Kirjastojen sivuillakin olevat opastusvideot näyttävät olevan suunnattu enemmänkin aikusille kuin lapsille. Osoittain ongelmana voi olla sekin, että eri kirjastoissa esimerkiksi lainausautomaatit saattavat olla erilaisia, ja kirjastojen käyttösäännötkin vaihtelevat sen verran paljon, ettei niistä voi kovin yksityiskohtaista yleisohjetta tehdä.
Kirjastokaistalla osoitteessa http://www.kirjastokaista.fi/kurkistuskulisseihin-lastenohjelmat/ on yleisiä videoita kirjaston käytöstä lapsille sopivassa muodossa. Tapiolan kirjasto on julkaissut YouTubessa lasten ja nuorten tekemiä...
Rautatieasema-nimityksestä on luovuttu, ja nykyinen termi on rautatieliikennepaikka. Luettelo nykyisistä ja lakkautetuista rautatieliikennepaikoista löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_rautatieliikennepaikoista
Artikkelista löytyvät myös avaamis- ja mahdolliset lakkauttamispäivämäärät. Luettelo perustuu Jussi Iltasen kirjaan Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat, josta saa myös paljon lisätietoa aiheesta. Kirja on ilmestynyt 2009, joten kirjan osalta tilanne tuskin on täysin ennallaan.
Liikennevirasto julkaisee luetteloa rautatieliikennepaikoista. Uusin on tältä vuodelta (1/2016), eli luettelo kertoo senhetkisen tilanteen:
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2016-...
