Ensimmäiseksi kollegalleni ja minulle tulivat mieleen Indrek Harglan dekkarit. Ne sijoittuvat keskiaikaiseen Tallinnaan, jossa apteekkari Melchior ratkoo rikoksia.
Historia-aiheisia dekkareita ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Dan Brown, Nerea Riesco, Marcello Simoni, Arturo Pérez-Reverte, Giulio Leoni, Javier Sierra ja Kate Mosse.
Kaikissa edellämainituissa korostuu historiallinen konteksti. Umberto Econ omintakeista, taiteellista tyyliä tavoittaa varmimmin kirjailijan muista teoksista. Esimerkiksi 1800-luvulle sijoittuvaa "Prahan kalmistoa" on luonnehdittu postomoderniksi, faktaa ja fiktiota yhdisteleväksi romaaniksi.
Umberto Eco: Prahan kalmisto
http://www.kiiltomato.net/umberto-eco-prahan-kalmisto/
Arkkitehti Antero Sirviön laatimassa vuonna 1966 hyväksytyssä Tammelan muutosasemakaavassa kortteleiden 245 ja 246 välissä oleva Välimaankadun katualue poistettiin kokonaan ja kortteli osoitettiin teollisuuskäyttöön. Välimaankatu 25 asuinrakennuksen tontti jäi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen keskelle.
Vuonna 1988 asemakaavamuutoksessa Välimaankatu 25:n tontti erotettiin pohjoispuolen tontista, ja näin syntynyt uusi tontti osoitettiin jälleen asuinkäyttöön. Korttelin 245 kohdalla oleva Kekkosen-Paasikiven tien tieosuus risteysalueineen valmistui näihin aikoihin.
Välimaanpolku, joka ennen oli osa Välimaankatua, esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1988 vahvistetussa asemakaavassa.
Valokuvia alueesta voi yrittää etsiä Tampere-...
Villu Jürjon runo Oi Jumala, kuuntele sisältyy runoantologioihin Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (toim. Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1982) ja Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998).
Mika Waltarin runo Salaisuus julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Sinä kirkkain (1929). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979).
Edellä mainitut teokset lukuun ottamatta Waltarin Sinä kirkkain -teosta kuuluvat alueenne kirjastoverkon kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979)
Du kan själv söka böckerna på Plussa mediedatabas. Addressen är:
http://www.libplussa.fi/#se
Sök med författaren Pascal, Francine och välj svenska eller med serienamnet tvillingarna.
Kirsti Mannisesta löytyy tietoja Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp). Kirjoita hakuriville manninen kirsti ja saat esille kysymyksen. Kun näpäytät kysymystä saat vastauksen luettavaksesi. Mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm kirjailijaesittelyissä kerrotaan Kirsti Mannisesta. Muiden tuossa vastauksessa mainittujen tiedonlähteiden lisäksi Joensuun kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä myös tästä kirjailijasta. Niitä voi lainata käsikirjastosta tai lehtisalista viikon laina-ajalla. Myös kaukolainaksi niitä voi pyytää lähimmän kirjaston kautta.
"Pakko käyttää miehen sukunimeä poistui Suomessa vuonna 1986". https://www.kielikello.fi/-/puolison-nimi-vai-oma-nimi-
Nimilautakunta käsittelee nimiasioita http://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.minilex.fi/a/maistraatti-ja-nimilautakunta-nimiviranomaisina
Kielitoimiston sivuilla on lyhyesti tietoa nimilaista https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/nimilaki_lyhyesti . Lainsäädäntö http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Tammikuussa on käsitelty nimilain uudistamista https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset…
Tommy Tabermannin runo Kuinka monta? sisältyy kokoelmaan Valitusvirsiä valkoisille heteroille (Gummerus, 2005). Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy runon puolivälin paikkeilta. Se alkaa sanoin "Kuinka monta löytyy maailmasta / olkapäätä / ja kuinka monta / kyynärpäätä?"
Tähän kysymykseen en osaa vastata suoraan, mutta yritän antaa lähteitä, joista voit mahdollisesti saada lisää tietoa.
Rauno Nieminen on soitinrakentaja, joka on kirjoittanut paljon jouhikosta, esimerkiksi kirjan (tai nuotin) "Jouhikko - The bowed lyre" (2. korjattu painos 2017). Se sisältää tekstiä, kuvia, nuotteja ja cd-levyn. Siinä jouhikon jousesta kerrotaan vain lyhyesti jousen käytön yhteydessä (s. 44-45). Sen mukaan sointiin vaikuttavat jousen malli (kaareva vai suora) ja jouhinipun kiinnitys, jousen paino ja jouhien määrä, mutta mitään tarkkaa määrää ei anneta. Hyvä jousi on kuitenkin kevyt, painaa 15-20 grammaa. Myös tapa käyttää jousta vaikuttaa soittimen ääneen. Esimerkiksi tallan läheltä soitettaessa ääni on...
Pöykiö esiintyy sukunimenä Oulun seudulla ja pohjoisessa Kainuussa. Pöykiö-nimen arvellaan liittyvän Pöykkö-sukunimeen, joka on mahdollisesti muunnos tai risteytymä nmistä Pääkkö, Pyykkö ja Pöyhönen (Lähde: Pijo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000). Yleiskielistä merkitystä nimelle ei löytynyt.
Kyseessä on Maila Pylkkösen otsikoimaton runo, joka alkaa lauseella Yhtenä iltana minä putosin niinkuin patjan alle. Runo sisältyy Pylkkösen runokokoelmaan Monologit vuodelta 1976.
Saat runon sähköpostiisi.
Suomessa siirryttiin digitaaliseen sormenjälkien tallentamiseen vuoden 2007 tienoilla:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001497956.html
Sormenjälkimustetta on myynnissä verkkokaupoissa, joten aivan kokonaan siitä ei ole luovuttu maailmalla. Hakukoneissa kannattaa käyttää hakusanoja "fingerprint ink". Esimerkiksi:
https://www.fingerprintpads.com/
Lasten poliisileikkiseteissä on myöskin usein mukana sormenjälkimustetta ja mustetyyny.
Tarkempia tietoja Suomessa käytössä olleesta mustetyypistä jne. voi kysellä Poliisimuseosta:
https://www.poliisimuseo.fi/palvelut/tieto_ja_kuvapalvelu
Voit tulla kirjastoalalle monellakin tavalla, monenlaisista pohjakoulutuksista käsin. Opintoihin kuuluvassa harjoittelussa näet erilaisia työnkuvia, jotka varmasti ohjaavat sinua omien vahvuuksien löytämiseen opiskelun kuluessa. Hyvät tietotekniikkataidot on hyvä lähtökohta, ja niitä saa kehittää kirjastotyössä sitten koko ajan. Kirjastot.fi-sivustolla on listattu alan opiskelupaikkoja, joista saa lisää tietoa, samaten Opintopolkua tutkimalla.
Kirjastoalan opiskelu | Kirjastot.fi
Kotisivu: http://www.dainst.de/abt/rom.html ja katuosoite:
Deutsches Archäologisches Institut
Abteilung Rom
Via Sardegna, 79
I-00187 Roma
Tel: +39/06/4888141
Fax: +39/06/4817493
E-Mail: dairsekr@librs6k.vatlib.it
Hei,
Kirkkonummen kunnankirjastosta löytyy ruotsinkielinen elämäkertateos: STOLPE, SVEN: JEANNE D'ARC. Lyhyet henkilötiedot löytyvät esimerkiksi seuraavasta teoksesta: NENONEN: Historian suursanakirja, 1998. Laajempia artikkeleita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
1. OTAVAN SUURI MAAILMANHISTORIA : OSA 9, ss. 99-109
2. GRIMBERG : KANSOJEN HISTORIA : 9, ss. 391-416
3. OTAVAN SUURI ENSYKLOPEDIA : 3, s. 2367
4. COLE : MATKAOPAS HISTORIAAN : RANSKA, ss. 68-70
5. THE NEW ENCYCLOPAEDIA BRITANNICA... : MACROPAEDIA 10, ss. 225-228
Muistakin yleistietosanakirjoista löytyy tietoja Jeannesta, mutta näillä pääset jo varmaan hyvin alkuun. Kaikki yllä olevat kirjat kuuluvat Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin.
Helsingin seudun kirjastoista...
Timo K. Mukasta löytyvät ainakin seuraavat elämäkerrat:
Mukka, Timo K.: Timo K. Mukka 1944-1973 (Ars Nordica ; 7)(951-749-244-8)
Paasilinna, Erno, 1935- Timo K. Mukka : legenda jo eläessään 3.p.(951-0-14809-1)
Mukan kirjallinen tuotanto
Maa on syntinen laulu (1964)
Täältä jostakin (1965)
Tabu (1965)
Laulu Sipirjan lapsista (1966)
Punaista (runokokoelma, 1966)
Koiran kuolema (1967)
Ja kesän heinä kuolee (1968)
Lumen pelko (novellikokoelma, 1970)
Kyyhky ja unikko (1970)
Osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_K._Mukka löytyy Mukasta lyhyet elämäkertatiedot.
Hyviä uutisia: varaamanne levy löytyi ja on matkalla valitsemaanne noutokirjastoon. Saatte noudettavissa olevasta varauksesta ilmoituksen sähköpostiin varmaankin lähipäivien kuluessa.
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä kirjaa. Kirja on saatavilla Tampereen kaupunginkirjastossa englanniksi ja Rauman kaupunginkirjastossa venäjäksi. Kirja voidaan niin halutessanne kaukolainata joko Tampereelta tai Raumalta. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kotikirjastoosi. Kaukolainaus maksaa 2 e.
PsychINFO ja Psycharticles kuuluvat Turun yliopiston tarjoamiin verkkoaineistoihin http://www.nelliportaali.fi/V/MCV96SXIVXQ9NQINX1S5I4K1LBS8AG5QKTEMCQ96F…äyttäytymistieteet&SUB_CAT=Psykologia&restricted=all&institute=TY
Turun kaupunginkirjaston koneilta pääsee Nelliportaalin kautta etäkäyttöisesti Turun yliopiston verkkoaineistoihin vain, mikäli on yliopiston opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva http://kirjasto.utu.fi/aineistot/verkkoaineistot/
Myös Åbo Akademi tarjoaa nämä verkkoaineistot, mutta Nellin aineistot ovat ainoastaan Åbo Akademin henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä.
Espanjalaisissa kirjastoissa on yleensä kansainvälinen osasto, joissa on mm. englanninkielisiä kirjoja. Näin kertoo alla oleva sivusto:
http://www.justlanded.com/english/Spain/Articles/Culture/Libraries-in-S…
Alla olevan Wikipedia-sivuston avulla pääset alkuun ja etsimään kirjastoa itsellesi sopivimmalta paikkakunnalta:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_libraries_in_Spain
