Wikipedia-artikkelin mukaan vuosien 1918–1925 aikana Terijoen 6 500 huvilasta noin puolet myytiin ja siirrettiin purettuina muualle Suomeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_huvilayhdyskunta
Helsingin Sanomat arvioi artikkelissaan noin 2 000 huvilaa huutokaupatun muualle Suomeen. Kukaan ei tarkasti tiedä, kuinka monta Terijoen huvilaa koko Suomessa on vielä jäljellä, todennäköisesti kuitenkin satoja. https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008581425.html
Elina Syväoja on tutkinut Terijoelta Pohjanmaalle 1910–1930-luvuilla siirrettyjä huviloita. Hän toteaa, että tutkimustieto Terijoen huviloista keskittyy lähinnä huvila-alueen historiaan, ei niinkään siirrettyjen talojen vaiheisiin. Terijoen huviloita Järvenpäässä on tutkittu...
Ilta-Sanomat oli pyytänyt Digi- ja väestötietovirastoa selvittämään sata yleisintä naisten ja miesten "kokonimeä" eli etu- ja sukunimen yhdistelmää. Elossa olevia Ville Virtasia on 154 henkeä, jolla on yleisimpien miesten nimien listauksessa sijalla 51. Etunimeksi laskettiin kutsumanimi tai jos sitä ei ollut valittu, ensimmäinen etunimi.
Nämä ovat Suomen yleisimmät ihmisten nimet, IS 12.10.2023.
Hymni on ylistyslaulu alkuaan jumalille tai sankarille, sittemmin juhlava, aatteellinen laulu. Se voi siis olla sisällöltään hengellinen tai maallinen, esimerkiksi kansallishymni. Termiä hymni on käytetty myös virsistä. Virsi tai koraali on englanniksi hymn. Virsi on jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa tilaisuuksissa laulettava yhteislaulu, tekstin ja sävelmän muodostama kokonaisuus. Kristillisen virren juuret ovat Vanhassa ja Uudessa testamentissa sekä varhaiskirkon laulutraditiossa, johon kuuluu esimerkiksi hymni. Uskonpuhdistuksen myötä virrestä tuli kansankielinen seurakuntalaulu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella virsi erotettiin tarkasti hengellisestä laulusta, mutta nykyään tarkka rajanveto on vaikeaa. Virsi ei lakkaa...
Ilmeisesti valssi on soitettu äänilevyltä, jolla on ollut vain kaksi kappaletta, ja äänite on tehty ennen vuotta 1965. Fenno-levytietokannan teoshaulla löytyy ”Carmen Sylva” -nimisestä kappaleesta aikarajauksella 1899-1965 seitsemän viitettä, joista potentiaalisia ehdokkaita ovat Taito Vainion äänilevy, jonka A-puolella on kappale ”Itämaan ruusuja” ja B-puolella ”Carmen Sylva” (Rytmi 45-R6390, 1959), ja Eino Grönin äänilevy, jonka A-puolella on ”Carmen Sylva” ja B-puolella ”Itämaan ruusuja” (Philips 340631PF, 1963). Jos kysymyksessä oli jompikumpi näistä, oikea häävalssi olisi ollut ”Itämaan ruusuja”.Jos äänilevy olikin vanhempi gramofonilevy eli savikiekko, voit avata Fenno-levytietokannan sivulta Rainer Strömmerin kirjan ja etsiä...
Tässä joitain lähteitä Pirkko Saisiosta sekä kirjoista, lehdistä että netistä:
Kirjoja:
- Kotimaisia nykykertojia (2000)
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1995)
Lehtiartikkeleita:
- ET lehti 11/1999
- Kotiliesi 7/1998
- Suomen kuvalehti 9/1997
Internet-linkkejä:
http://www.uta.fi/campus/983/saisio.htm (Campus 3/1998)
http://www.teak.fi/ihmiset/pirkkosaisio/
Voitte etsiä Kokkolan kirjaston aineistoa täältä: http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/. Vasemmasta laidasta voi valita kohdan asiasana ja kirjoittaa siihen kansallispuvut. Tuloksena on 10 viitettä. Myös Google antaa kansallispukusivuja pelkällä haulla kansallispuvut, kattavalta sivulta vaikuttavat esim Vuorelman sivut: http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm.
Kysymyksesi liittyy tietokonepeleihin ja yksittäisiin peliohjeisiin, joihin kannattaa etsiä neuvoa netistä löytyvistä keskustelufoorumeilta.
Näitä ovat esim. http://www.suomipelit.com/index.php?c=keskusteluaiheet&id=2&s=1, http://www.peliplaneetta.net/keskustelut/, http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=105
Myös Makupalat -linkkikirjastosta löytyy laajalti linkkejä erilaisiin pelisivustoihin, http://www.makupalat.fi/
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Suomessa on mahdollista kaukolainata kirjoja, mutta ei Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta. Kaukopalvelu toimii siten, että asiakas menee siihen kirjastoon, josta haluaa kaukolainan noutaa. Siellä tehdään kaukolainapyyntö siihen kirjastoon, josta kirja löytyy. Kaukolainaus on siis aina kahden kirjaston välistä toimintaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Viimeisin suomennettu Sue Graftonin aakkosdekkari näyttäisi olevan "T niin kuin tappaja" vuodelta 2008. Englanniksi on sen jälkeen ilmestynyt "U is for Undertow", "V is for Vengeance" ja "W is for Wasted", mutta niitä ei tosiaan ole suomennettu. Kysyimme asiaa Gummerukselta ja sieltä vastattiin, että he eivät näillä näkymin jatka sarjan suomentamista, sillä sarjalle ei löytynyt Suomesta riittävästi lukijakuntaa.
Kaivattu kirja lienee saksalaisen naturismin merkkihenkilöihin kuuluvan Richard Ungewitterin Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei Anneli Kivelästä oikein löydy lehtiartikkeleita. Arto- ja Aleksi-tietokannoista ei löytynyt oikein mitään, ei edes mainintoja hänen kirjojensa arvosteluista. Myöskään tutkimani kirjallisuuden hakuteokset näytä sisältävän tietoja Anneli Kivelästä.
Varmaankin paras tietolähde Anneli Kivelästä on Kirjasammon sivu osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175986474216#.VRU…. Vasemmasta reunasta löytyy myös hänen kirjasarjaansa käsittelevä artikkeli. Hiukan tietoa löytyy myös Kivelän kustantajan Kariston sivuilta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k….
Iisalmen kirjastossa on vanhoja Iisalmen sanomia mikrofilmeinä ja paperisina vuosikertoina. Kirjastossa voi itse tallentaa mikrofilmeistä muistitikulle haluamansa osan lehdestä. Tämä on maksutonta. Voit myös ottaa paperikopioita lehtien vuosikerroista. Kopion hinta on 50 senttiä sivulta. Palvelukopioita ei oteta, eli kopioita ei lähetetä postitse asiakkaalle.
Jos asut Iisalmen Rutakko-kirjastojen alueen ulkopuolella, kysy kaukopalvelumahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Tarkempia tietoja saat ottamalla yhteyttä Iisalmen kirjastoon, alla yhteystiedot:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Kirjasto
Tämän A.V. Koskimiehen tekstin on säveltänyt myös Leevi Madetoja ja sen englanninkielisen käännöksen pitäisi löytyä levyn Madetoja, Leevi, säv. : Meet the composer : complete songs for male voice choir. Finlandia Records, p1997. tekstiliitteeestä nimellä The Land of Ten Mighty Streams. Levy on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1388632__Smeet%20the%20com…
Keskeisesti kirjastoon sijoittuvista teoksista tulee ensimmäisenä mieleen Vicky Myronin Kirjastokissa (Otava, 2008), joka kertoo kirjaston palautusluukusta löytyneen kissanpennun elämästä kirjaston maskottina.
Nykyaikaista, kotimaista kirjastoa kuvataan ainakin jonkin verran mm. Pekka Hiltusen romaanissa Iso (WSOY, 2013), jonka päähenkilö muistelee aiempaa työrupeamaansa Tampereen kaupunginkirjastossa, sekä Antti Holman teoksessa Järjestäjä (Otava, 2014), jonka päähenkilö on tarinan alkaessa töissä kirjastossa. Myös toinen Outi Almin Hemingwayn naisten (Gummerus, 2007) päähenkilöistä työskentelee kirjastossa. Kirjastoista löytyy ruumiita tai ruuminosia ainakin Seppo Jokisen dekkarissa Suurta pahaa (Karisto, 2004) ja Kai Ekholmin Niiden...
Zacharias Topeliuksen runo Rahjus sisältyy teokseen Lukemisia lapsille : ensimmäinen osa (WSOY, 1982). Teos on lainattavissa useista HelMet-kirjastoista. Ajantasaisen tilanteen teoksen saatavuudesta voitte tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta, johon on linkki alla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Samoin kuin Suomessa, naapurimaittemme yleisten kirjastojen kotisivuilla on hankintaehdotuslomakkeita tai palautelomakkeita, jota voi käyttää hankintaehdotuksen tekoon kirjastolle. Esimerkkinä alla Tukholman ja Tallinnan kaupunginkirjaston lomakkeet.
https://biblioteket.stockholm.se/info/kontakt/ink%C3%B6psf%C3%B6rslag-o…
http://keskraamatukogu.ee/meist/raamatukogust/kusimus-voi-ettepanek/
Suomesta käsin hankintaehdotuksia ei ulkomaille juuri kannata tehdä ellei ole muuttamassa kyseiseen maahan. Toisin kuin kirjoja, CD-levyjä ei toimiteta kaukolainaksi maasta toiseen.
