Sinun pitää hankkia kirjastokortti johonkin kirjastoon, joka tarjoaa Kirjastokino-palvelun. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helle-kirjastot, Kyyti-kirjastot, Sata-kirjastot, Vaski-kirjastot ja Ratamo-kirjastot.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää palvelusta.
https://www.kirjastokino.fi/fi/faq
Lähdin ratkomaan kysymystäsi Helmet-haulla. Katsoin Pimeän poika -kirjan asiasanoja ja tein uuden haun. Lapsuus ja pahoinpitely tai henkinen väkivalta. Hakutuloksena olivat mm. Jorma Hyvösen Pillipiipari, Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina ja Riikka Pulkkisen vieras. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lapsuus%29%20%28pahoinpitely%20%7C%20%28henkinen%20v%C3%A4kivalta%29%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Torey Haydenin teosten innoittamana kokeilin hakua lapset ja sopeutumattomuus ja sain tulokseksi esim. Doris Lessingin Viides lapsi ja Tiina Pihlajamäen Rant. Ta. Li. ...
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman...
Hei,
Kysymykseen on vaikea löytää selkeää vastausta, koska sormien vahvuutta ei voi mitata perinteisillä lihasvoiman mittareilla. Sormien luiden ympärillä ei ole lihaksia, vaan sormia liikuttavat kyynärvarressa sijaitsevat sormien ojentajalihakset ja sormien koukistajalihakset.[Peukaloa liikuttavat omat lihaksensa, joista peukalon lyhyt loitontajalihas sijaitsee kämmenessä peukalon tyvessä.
Riippuu siis mittaustavasta, miten vahvuutta kulloinkin arvioidaan. Yleisesti ajatellaan keskisormen tai etusormen olevan vahvimmat sormet. Etusormi käyttää suoraa voimaa, niin että se voi kannatella jopa koko kehoa, mutta keskisormi käyttää voimaa laajemmin ja tehokkaammin sen sijainnin ja pituuden ansiosta. ...
Voisit lähteä perkaamaan isolta listalta, jossa on hyvin laaja kirjo kirjallisuudenlajeja ja tekijöitä. Sen kirjailijan kriteerit ovat erilaiset kuin vaikkapa olisi Suomen kirjailijaliiton jäsenluettelossa. Mutta tietämättä kysymyksen yhteyttä tästä listasta voi kuitenkin lähteä liikkeelle.
http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset…
Myös Kirjasampo.fi:ssä on paljon vaasalaisia kirjailijoita 1800-luvulta nykypäivään. Hae Vaasa ja klikkaile hakutuloksesta lisää kirjailijoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vaasa
Voisit vilkaista esim. kirjaa Kirjasto koulussa (opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon). Samaten voit hakea Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta muita kirjoja asiasanalla/aiheella koulukirjastot osoitteessa http://webkirjasto.jns.fi/session5D418CE5917EA089F6B949B7C619F9D4/fin/i…
Nämä teokset käsittelevät tosin lähinnä koulukirjastoja yleensä, mutta myös ihan "konkretian" tasolla - mitä tehdä ja miten edetä.
Luokitukseen voit saada apua katsomalla Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää ( http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py ) - tästä voisi joku karsittu versio olla paikallaan?
Näistä osoitteistakin voi olla jotain apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/suunnite.htm
http://www.kolumbus.fi/lighthouse/pdfs/koulukirjastot.pdf...
Internetistä löytyy parhaiten tietoa tästä unihäiriöstä. Osoitteita ovat esim.
http://www.pulssi.fi/p9806f.htm http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Hermoston_sairaudet.shtml?Levottomat_ja…
http://www.uniliitto.fi/uni/rls.html
Lehtiartikkeleita aiheesta on myös kirjoitettu. Kirjastossa on käytössä Aleksi- ja Arto-tietokannat. Aleksista löytyy 9 viitettä aiheesta ja Artosta 3 viiettä. Kyseisiä lehtiä ja niiden saatavuutta voi tiedustella kirjastonhoitajalta.
Unettomuutta ja unihäiriöitä käsittelevissä kirjoissa on jonkin verran kerrottu myös levottomista jaloista, esim. Unettomuus ja sen hoito. 1991, Hauri, Peter: unettomuus. 1992 ja Heller, Barbara: Hyvä uni. 2002
Kyseistä teosta ei ole saatavilla lainaksi Suomesta. Lähin paikka, mistä teos on mahdollista saada on Ruotsin kansalliskirjasto/Sveriges nationalbibliotek.Jos olette kiinnostunut saamaan teoksen lainaan, voitte ottaa yhteyttä lähimmän kirjastonne tietopalveluun/neuvontaan, joka sitten tilaa kirjan kaukolainaksi.
Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
WSOY:n sivuilta löytyy suomenkielinen esittely kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…
Kyseessä voi olla jokin versio klassikkosadusta Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri, esimerkiksi Tammen Kultainen kirja. Hanhiemon satuaarteessa maalaishiiri juoksentelee kyllä kaupunkilaisserkkunsa kanssa pöydillä yms., mutta oleellista kirjassa on opetus: "Kyllä maalla on mukavaa". Samoin sadun versiossa kokoelmassa Maailman kauneimmat eläinsadut. Tämä satu löytyy myös Aisopoksen saduista.
Jääkaapissa seikkailee ja luumupurkkiin kaatuu hiiri nimeltä Stuart Little. Tämä E. B. Whiten kirja on kyllä suomennettu vasta vuonna 2000, vaikka alkuperäinen, amerikkalainen teos on ilmestynyt jo vuonna 1945.
Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1999: Stuart Little - pieni suuri hiiri.
Viime vuosina on suomeksi ilmestynyt osakesäästämisestä seuraavia oppaita:
Rekonen, Seppo: Hyödyllinen säästö -kirja.[Espoo] : Suomen rahatieto SRT, 2003. [101] s.ISBN:951-98981-1-5 (nid.).
Sinkko, Erkki & Vakkuri, Kai: Lyhyt kirja rikastumisesta : oppia osakesäästäjille.Helsinki: WSOY , 2000. 113, [1] s. ISBN:951-0-25603-X (nid.).
Puttonen, Vesa & Tero Kivisaari: Mitä missä miljoona?Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1999. 206 s.(WSOY yritysjulkaisut).2. p. 1999. ISBN:951-0-23970-4 (nid.)
Suomeksi Annie Daltonin Enkeliakatemia-kirjoja on julkaissut WSOY. Tämän kevään ennakkotiedoissa ei ole häneltä uusia kirjoja. Kannattaa ottaa kustantajaan suoraan yhteyttä ja toivoa kirjojen kääntämistä!
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Tuurin Kylmien kyytimies on pikapuoliin tulossa lainattavaksi Helmet-kirjastoihin. Varauksen voi tehdä vasta kun tiedot äänikirjasta ja kirjastoista näkyvät Helmetistä. Ennakkoon varausta ei voi tehdä.
Helmetiä (www.helmet.fi) kannattaa seurata ja tehdä varaus kun tiedot sinne illmestyvät. Varauksen voi tehdä itse Helmetin kautta kirjastokortin ja pin-koodin avulla tai pyytää kirjastossa tai puhelimitse henkilökuntaa sen tekemään.
Todennäköisesti kyseessä on äänite Otavan kirjallinen äänilevy 17, jolla Aino Kallas esittää runoja ja katkelmia teoksistaan. Äänite sisältää runot Joutsenlaulu, Pastorale, Vapaa, Yö Kassarissa, Luomisen henki sekä katkelman näytelmästä Mare ja hänen poikansa ja katkelman romaanista Sudenmorsian. Tieto tästä äänitteestä löytyi äänitetietokanta Fonosta (www.fono.fi). Tietokannan mukaan äänitteen julkaisija on Kustannusosakeyhtiö Otava ja julkaisuvuodeksi on merkitty 1961 (kylläkin kysymysmerkin kanssa). Pääkaupunkiseudulla Otavan kirjallinen äänilevy-sarjaa on Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa, mutta juuri kyseinen osa 17 valitettavasti puuttuu. Äänite on saatavissa Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36, kuunneltavaksi paikan päällä....
Pirkanmaan kirjastoista molemmat kirjat löytyvät Sastamalan, Tampereen ja Valkeakosken kirjastoista. Voit saada kirjat lainaksi tekemällä seutuvarauksen Piki-verkkokirjaston kautta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Raaseporin kirjastossa näyttäisi kyllä olevan Felicia Feldtin teos Felicia försvann. Teos on saatavilla ainoastaan ruotsinkielisenä, eikä sitä näyttäisi olevan vielä suomennettu.
Raaseporin kirjaston Lukas -tietokanta: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena
Ilmeisesti ei ole soittanut ainakaan niin, että kappale olisi äänitetty. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä. Tarkempia tietoja Violasta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html
Voit laittaa palautetta kirjastoautolle joko Espoon kaupungin palautelomakkeen kautta https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Feedback/15-Kirjasto
tai sähköpostitse kirjastoautot@espoo.fi
HelMet-kirjastojen musiikkiuutuudet löytyvät seuraavasti:
Vieritetään HelMet-palvelusivuston etulehteä alaspäin kohtaan "Uutuudet". Kuvassa on aina neljän kirjan kansikuva. Klikkaamalla kohdasta "Uutudet" aukeaa sivu, jolla on paljon linkkejä eri aineistoryhmien uutuuslistoihin. Sama sivu aukeaa myös linkistä "Lisää uutuuksia". Musiikkiuutuudet löytyvät aukeavan sivun oikeasta laidasta. Kustakin linkistä ("pop ja rock", "jazz ja blues" jne.) aukeaa puolestaan lista uusimmista hankinnoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Tätä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. "Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukkosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950. Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf ." Alkuperäiset säkeistöt on sanoittanut Emil von Qvanten (k.1903), suomentanut Nestor Järvinen. Vastaussäkeistöjen sanoittaja on tuntematon.
