Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Tahtoisin tietää nimeni Anitan alkuperän, mistä se on tullut, minkämaalainen. Kiitos jo etukäteen. 857 Etunimien merkityksistä ja niiden alkuperistä löytyy tietoa monista nimikirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri. Näissä kerrotaan, että nimi Anita on Annan ja Juanitan espanjalaisia ja italialaisia kutsumamuotoja.
Onko Leena Laulajaisen kirjalle Keltainen sateenvarjo tullut jatkoa? 857 Keltainen sateenvarjo on itsenäinen jatko-osa teoksiin Sininen soittorasia ja Lumilinnut. Ainakaan toistaiseksi ei ole julkaistu sille jatko-osaa.
Onko kirjastossa Neale Donald Walsch:n Keskusteluja Jumalan kanssa kirjoja. Kirjat kaksi ja kolme minulla on, mutta kirja 1 puuttuu. Jos kirjastolla ei sitä… 857 Kaikki kolme kirjaa löytyvät useasta HelMet-kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot ja varaukset voi tehdä osoitteessa: http://www.helmet.fi Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä virallisen henkilökortin (passi, ajokortti, kuvallinen kela-kortti).
Löytyykö mistään kirjastosta Redwall-sarjan viimeisimpiä osia (osan 10 jälkeen). Niitä ei ole suomennettu, mutta onko edes englanninkielisiä tarjolla … 857 Redwall-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä jo 19 teosta. Englanninkielisiä osia näyttäisi löytyvän useammastakin kirjastosta, joten kaukolainaaminen on mahdollista. Tilausasioissa kannattaa kääntyä oman kirjaston puoleen. Aineiston saatavuuden voi halutessaan tarkistaa Frank-monihausta, joka löytyy osoitteesta http://frank.kirjastot.fi/ tai Nelli-portaalista http://www.nelliportaali.fi/V/8QHU6Y7LSBM2SA4S4YTH7Q1IEJLBTRNLDHM2VRYGC…
Voiko Suomessa opiskella yhtäkään kurssia systeemiekologiaa, suomeksi tai englanniksi? 857 Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa opetetaan systeemiekologiaa ainakin kasvibiologian opinnoissa. Voit katsoa tarkemmin opintotarjonnasta tiedekunnan omilta sivuilta: http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/asetukset.html Systeemiekologia vaikuttaa melko vakiintuneelta tutkimusalalta biotieteellisen tutkimuksen piirissä. Helsingin biotieteellisen tiedekunnan alaisena toimii useita eläintieteellisiä asemia, joiden tuottamaa tutkimusta aiheesta on ilmeisesti kehuttu aina Ruotsissa asti. http://luoto.tvarminne.helsinki.fi/historiikki/kasikirjoitus_tamminen.h…
Mistähän kirjoista ja lehdistä löytyisi tietoa osto- ja kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä (kulttuuri-, sosiaaliset, yksilölliset ja psykologiset… 857 Kuluttaja- ja ostokäyttäytymisestä on tutkittu ja siitä kirjoitettu paljon. Tässä joitakin uusimpia kirjoja: - Spent : sex, evolution, and the secrets of consumerism / Geoffrey Miller (2009) - Buyology : ostamisen anatomia / Martin Lindstrom (2009) - Big babies, eli, miksi emme kasva aikuisiksi / Michael Bywater (2008) - Kulutuksen pitkä kaari : niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin / toimittaneet Kirsti Ahlqvist ... [et al.](2008) Lehtiartikkeleja aiheesta esim. nämä: - Luolamies opetti shoppailun : evoluutio saattaa selittää ostoshimoa, sillä kivikauden geenit suosivat kerskakulutusta (Helsingin sanomat 2009-03-04) - Miksi shoppailemme? (Mielenterveys, 2009, nro 4, s. 30-31) - Kulutuksen pitkä kaari (Eviran kaari, 2008, nro 2, s. 23...
Tiedustelen löytyykö teiltä reijo raskin uutta kirjaa nimeltään "kirje". sen on kustantanut nordbooks. 857 Reijo Raskin kirjaa ei ole Kouvolan kirjastossa. Se on nyt laitettu hankittavien listalle.
Yritin etsiä Helmetistä ruotsalaisen kirjailijan teoksia, hänen nimensä on Lotta Thell. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa: 1 Utan en tanke 2 I skuggan av värmen… 857 ”Utan en tanke” (1998) on saatavilla Opiskelijakirjastosta. Sinne tarvitaan erillinen Helka-kortti, mutta sen saa maksutta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Opiskelijakirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/aukioloajat.html. Kirjoja ”Bortom ljus och mörker” ja ”Kärleksbarn” ei näyttäisi olevan pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tilata ne halutessasi muualta Suomesta Helsingin kaupunginkirjaston kirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa. Tarkempia ohjeita Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/, ja itse kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/...
Olen mielestäni joskus lukenut äärettömän suuresta kalliolaatasta/-lohkareesta joka "keikkuu" jonkun meren rannalla (tai sitten meren pinnan alla). Perusajatus… 857 Hei Tällaisesta tapauksesta emme ole kuulleet, mutta voisiko se liittyä merenpohjalla tapahtuviin merellisten laattojen liikumisiin. Merenpohjan laatat liikkuvat hitaasti toisiinsa nähden laattojen reunoja pitkin,joihin syntyy jännityksiä. Jännitykset purkautuvat maanjäristyksinä. Laattojen reunat voivat jännityksen purkautuessa liikkua yhtäkkiä voimallisesti esim. ylöspäin mikä saa valtameren vesimassat vellomaan aiheuttaen tsunamiaaltoja, jotka vyöryvät rannikoille tuhoa aiheuttaen. Lisää tietoja geologista löytyy nettisivulta http://www.geologia.fi/ esim.Perusgeologiaa -kohdan valikoista. Kanariansaarten Teneriffalla voi Tieteen kuvalehden (16/2000 ja 4/2008) mukaan tapahtua maanvyörymiä, jotka vyöryessään mereen aiheuttaisivat...
Miten suomalaiset naiset ovat laittaneet hiuksiaan 1970-1990 ja mistä löytäisi tietoa suomalaisten naisten hiusten laitosta 1920-luvulta nykypäivään? 857 Esimerkiksi Taina Luoman kirjassa "Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan" löytyy paljon tietoa ja kuvia kampauksista 1920-luvusta 1980-lukuun. Ruotsinkielisessa kirjassa "Modiga frisyrer och friserat mode" löytyy paljon kuvia kampauksista myös nykyajasta.
Onko John Keatsin runolle The Eve of St. Agnes tehty suomennosta? Erityisesti kohdalle XXXIX, joka menee näin: ’Hark! ’tis an elfin-storm from faery land, … 857 Valitettavasti John Keatsin runolle The Eve of St. Agnes ei löydy valmista suomennosta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ Keats, John: Runoelmia (suom. Jaakko Tuomikoski, Lasipalatsi, 2010)
Löytyykö internetistä äänitteenä jokin Yleisradion 30-luvun puheohjelma, esim. uutiset tai peräti kuunnelma? 857 Ylen Elävässä arkistossa on kuultavissa radio-ohjelmia eri vuosikymmeniltä. Ohjelmia löytyy alla olevista linkeistä. Uutislähetyksiä tai kuunnelmia ohjelmien joukossa ei ole, mutta ajankohtaisohjelmia ja äänikuvia kylläkin. http://yle.fi/elavaarkisto/ http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/tapahtuma/1930 http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1930
Tiedustelisin sellaista asiaa, että onko mahdollista varata kirjaa esimerkiksi Helsingistä kotipaikkakuntani kirjastoon Seinäjoelle? Kun Täällä ei… 857 Voit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukopalvelun välityksellä. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjastoon tai jättää sen kirjaston nettisivujen kautta: https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/ Tältä sivulta löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukolainatilaus asiakkaalle -lomakkeella voit jättää kaukolainatilauksen sähköisesti.
Teille kaikille nyt iso kiitos palvelusta hyvästä taas vuodelta tältä! Joskus käyn jopa itse, usein tilaan, puoliso hakee, samallalailla palvelu pelaa hyvin… 857 Kiitos. On aina mukava kuulla kehuja :) Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta-vuotta 2016 Sinulle ja puolisollesi. Välitän terveisesi muillekin kirjastolaisille.
Löytyisikö ehdotuksia lasten kuvakirjoista, jotka käsittelevät (lelujen tms.) jakamista muiden lasten/pikkusisarusten kanssa? 857 Hei, tässä muutama ehdotus, joista voisit lähteä liikkeelle: Moost, Nele: Kaikki minun! eli, 10 temppua, jolla saan kaiken Con, Martha Orr: Paras ystävni Pete Pelliccioni, Sanna: Onni-poika tahtoo kaiken Lambert, Sandrine: Saulin omat tavarat Corderoy, Tracy: Tämä on minun Kanto, Anneli: perttu Virtanen ja kauhea kateus Parvela, Timo: Anna ja Antti: kiusankappale
Mikä on uusimman, eli neljännen Harry Potter-kirjan nimi? 857 J.K Rowlingin neljännen Harry Potter kirjan englanninkielinen nimi on Harry Potter and the Goblet of Fire. Lehtitietojen mukaan neljäs osa ilmestyy suomeksi vasta vuonna 2001. Tarkempia tietoja voi kysyä Kustannusosakeyhtiö Tammesta, 09-6937 6266, joka on kustantanut edelliset osat.
En halua olla sinkku, miten saan miehen? 857 Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin: Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...) Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta? Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta Satu Väisänen, Sinkun elämää
Missä Elina Vaaran runokokoelmassa on hänen kirjoittamansa runo Oodi? 857 Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY). Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)  
Mistä tulee sana "hallita", mm. sanan hallitus-kantamuoto? 857 Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen. Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) ...
Jatkosodan aikana suomalaisten miehitysalueella suljettiin keskitysleireihin 24 000 isovenäläistä. Onko tiedossa kuin moni keskitysleiriin suljettu kuoli… 857 Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279. Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt...