Osoite on Salzberger Vorstadt 15 (aikaisemmin Salzberger Vorstadt 219). Kolmikerroksinen kellertävä talo on ilmeisesti asuinkäytössä. Ainakaan se ei ole mikään museo, eikä sitä ole merkitty millään muistolaatalla. Talon edustalle, kadulle on kuitenkin pystytetty fasismin uhrien muistokivi.
Kuvia Braunau am innistä ja Hitlerin syntymätalosta: http://www.scrapbookpages.com/BraunauAmInn/index.html
ja kaupungin kotisivut: http://www.braunau.at/
Palvelussamme on tähän kysymykseen jo aiemmin vastattu. Tässä vastaus:
Katajanokan sataman vientituotteista en löydä varsinaista tilastoa. Yleensä sen kautta kulki kappaletavara (pakattu tavara). Helsingistä vietiin enimmäkseen puutavaraa. Yleisesti ottaen pääkaupungin satamat olivat tuontisatamia.
Kotkan kirjastossa on pari kirjaa, joista löytyy tietoa mm. rottinkihuonekalujen punonnasta:
- Tunberg Britta, Huonekaluja kunnostamaan (2002)
- Fredlund Jane, Kunnosta itse huonekalusi (2000)
Finlandia-palkintoa ei voi itse hakea, vaan sen valitsee vuosittain nimettävä henkilö kolmijäsenisen valintalautakunnan nimeämästä 3–6 romaanista. Esimerkiksi vuonna 2009 valitsijana oli kulttuurineuvos Tuula Arkio ja valintalautakunnan muodostivat professori Liisa Steinby, kriitikko Olavi Jama ja yhteyspäällikkö Saara Vesikansa. Palkinnon eteen ei voi siten itse tehdä oikein muuta kuin koettaa kirjoittaa tarpeeksi ansiokkaan romaanin, jotta palkintolautakunta hyväksyisi sen – mikä ei liene aivan helppo tehtävä, kun katsoo aikaisempien vuosien Finlandia-palkintoehdokkaita.
Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, joka myös nimittää valintalautakunnan. Koska lautakunta vaihtuu vuosittain, sillä ei ole erillistä osoitetta, mutta Suomen...
Tarkoittanet teosta Kansanvallan puolesta LNL 25 vuotta/toim. Mikkola (1977).
Historiikki löytyy Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro tällä nimellä.
Kaasusäiliötä ei todellakaan voi kuljettaa edes lentokoneen ruumassa. Ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan ostaa kaasukeittimen kaasu paikan päältä. Sivulla http://www.kideve.fi/kittilan-yritykset on palveluhakemisto, josta voi etsiä Kittilän yrityksiä, esim. valitsemalla kategorian "Erikoisliikkeet" tai "Polttoaineasemat ja huoltamot". Kannattaa vielä varmistaa, onko jostain niistä saatavilla juuri mainittuja kaasusäiliöitä.
Spoon River Antologian on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kannattaa kysyä sieltä. Täältä löytyvät yhteystiedot:
http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi
Sopivia lehtiä ovat Länsi-Suomi ja Turun sanomat. Länsi-Suomi on luettavissa mikrofilmiltä Rauman pääkirjastossa ja filmeistä saa otettua myös kopioita. Turun sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Turun pääkirjastossa.
Mikrofilmit saa tilattua myös kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin.
HelMet haulla rummut löytyivät tämmöiset teokset.
Kauko Paksula, Juha Alanko: Rummut : Rumpalin käsikirja
- Runsaasti kuvitettu populaarimusiikissa käytettävien rumpujen käsikirja. Kirjassa on paljon käytännöllistä tietoa rumpujen historiasta, rakenteesta, huollosta ja käyttöön ottamisesta. Erikseen on osasto rummuston valinnasta, jossa on tarjolla kotimaisten rumpaleiden esimerkkejä.
Paul Balmer:Drum-kit manual : how to buy, maintain and improve your drum-kit
- Rumpusetin hankinta, hoito ja virittely
sekä
Kimmo Hermonen: Bändisoitto
Bändisoiton alkeisopas, opettaa soittamisen alkeet kitarasta rumpuihin. Musiikinteoriaa, perusteita, harjoituksia ja ohjeita. Lopussa kitaraotetaulukot ja piano-otetaulukot.
Youtubissa näyttäisi olevan...
Opettajasi muistama kohtaus on Richard Wrightin romaanista Musta poika (Black boy). Vuoden 1947 suomennoksessa (s. 41-42) pienen pojan äiti kutsuu saarnaajan päivälliselle, ja tapahtumat sujuvat juuri kuten opettajasi muistaa.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smusta%20poika%20wright__Ff%…
Suomen kansallisdiskografia Violasta (https://finna.fi löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä (vuodesta 1901) ja kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977), sekä myös niihin sisältyvistä yksittäisistä kappaleista. Haettaessa Heikki Harman eli Hectorin tietoja löytyvät haulla myös hänen kääntämänsä kappaleet omana ryhmänään:
https://finna.fi
Kyllä sisältää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankista (https://fineli.fi/fineli/fi/index) voit muun muassa tarkastella raaka-aineiden kaliumpitoisuuksia. Tästä linkistä löydät tietoa siitä, miten paljon kaliumia eri lihoissa on:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=component&sortOrder=desc&component=2192&ingredientClass=MEATTOT&ingredientClass=BEEF&ingredientClass=PORK&ingredientClass=LAMM&ingredientClass=POULTRY&ingredientClass=SAUSAGE&ingredientClass=SAUSCUTS&ingredientClass=MEATCUTS&ingredientClass=MEATPROD&ingredientClass=GAME&ingredientClass=OFFAL
Teitittely tuli Suomeen Ruotsista 1700-luvulla. Selvitysten mukaan sinuttelu on ollut suomen kielessä, kuten monessa muussakin kielessä, alkuperäinen tapa puhutella. Tapa teititellä on vaihdellut paljonkin eri alueilla: Itä-Suomessa teitittely ei koskaan ole ollut yhtä yleistä kuin Länsi-Suomessa. Sinuttelu alkoi nopeasti yleistyä 1960-luvulta alkaen, mutta paikkakunta- ja perhekohtaiset erot olivat suuria. Tapa olla kohtelias on usein nykykielessä vaihtunut muunlaisiin puhuttelumuotoihin.
Lisää tietoa teitittelyn historiasta esim. kahdesta Kielikello-lehden artikkelista: Taru Kolehmainen, Teitittelyn pitkä historia (1/2011) ja Matti Larjavaara, Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu (2/1999):
https://www.kielikello.fi/-/...
Varsinainen paastonaika eli valmistautuminen pääsiäiseen käsittää neljäkymmentä päivää ennen pääsiäistä; tällöin sunnuntaita ei lasketa paastopäiviksi. Paastonaika alkaa tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisenä yönä ja päättyy pääsiäispäivää edeltävänä yönä.
Laskiaissunnuntaiksi sanotaan paastonaikaa edeltävää sunnuntaita, joka on siis seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Se voi olla aikaisintaan 1. helmikuuta ja myöhäisintään 7. maaliskuuta.
Lähde:
Heikki Oja, Aikakirja 2013
Nilsiän kirjaston aineistotietokanta on osoitteessa http://kase.kase.fi/nilsiankirjasto . Valitettavasti tämän tietokannan viitetiedoissa ei näy sarjan nimi, eikä näin ollen sarjan nimeä voi käyttää haussa. Siksi ehdotankin että teet ensin haun sellaisen kirjaston aineistotietokannassa jossa voit hakea myös sarjan nimellä, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston http://www.libplussa.fi/ . Tee näin: valitse monipuolinen haku --> klikkaa nimeke ja kirjoita tyhjään kenttään sarjan nimi - signal, --> tarkenna tarvittaessa -kenttään valitset pudotusvalikosta asiasanan --> tyhjään kenttään kirjoitat kaunokirjallisuus --> kieleksi voit vielä valita suomen --> hae.
Näin tehden...
Antamasi kuvaus sopii Richard Wrightin teokseen Pikku jumalat (The Outsider, 1953), suom. 1955. Wrightin Muut suomennokset : Kahdeksan miestä ( suom.1974), Musta poika (1948), Pitkä uni (1960), Amerikan poika (1972).
Elina Oinas teki väitöskirjatutkimuksen nimeltä Making sense of the teenage body - Sociological perspectives on girls, changing bodies and knowledge. Tästä enemmän osoitteessa http://www.abo.fi/aa/massmedia/pressmeddelanden/svenska/disputationer/2… Tutkimuksesta on artikkeli Uusi Nainen –lehden numerossa 1999:8-9 s. 38-39 (Isoäidit häpesivät, tyttärentyttäret vaikenevat). Väitöskirjaa on ainakin Åbo Akademin, Oulun ja Lapin yliopistojen kirjastoissa.
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella on tehty työ Arkea kotirintamalla, jossa käsitellään henkilökohtaisen hygienian hoitoa sota- ja pula-ajalla Suomessa (http://www.sonetbotnia.net/pdf/korina.pdf ) Luku nimeltä Kuukautiset tuntuisi antavan haluamaasi tietoa....
Voit palauttaa kirjat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteisiin. Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkkoon kuuluvat: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Näihin kirjastoihin on vapaa palautusoikeus, mieluiten otamme kirjat takaisin siihen toimipisteeseen mistä ne lainattu.
http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti…
