Jyväskylän piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt avasi vuonna 1859 Jyväskylän säästöpankkiin lainakirjarahaston, jota kartutettiin pankin voittovaroista. Myöhemmin rahasto siirtyi kaupungille. Syyskuussa 1863 tohtori Schildt teki ensimmäisen kirjalahjoituksen kirjastoa varten ja julkinen lainaustoiminta alkoi seuraavana vuonna, jolloin annettiin lainaksi kolmisenkymmentä nidosta.
Kirjastotoiminta alkoi seminaarin yhteydessä lehtorien sivutoimena, varsinainen ensimmäinen kirjastonhoitaja oli lehtori K.G. Göös.
Lähde: Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto: Jyväskylän kaupungin kirjastolaitoksen vaiheita 1863 - 1988.
J.S. Bachin Preludi ja fuuga Es-duuri BWV 552 löytyy levyltä Organ favorites ja se kuuluu Helsingissä Rikhardinkadun, Lauttasaaren, Töölön, Pitäjänmäen, Kannelmäen, Oulunkylän, Itäkeskuksen ja Kontulan kirjastojen kokoelmiin.
BWV 553-560 Kahdeksan pientä preludia (Acht kleine Präludium und Fugen) kuuluu Pääkirjaston (Pasila) ja Suutarilan kirjaston kokoelmiin. Asuinpaikkaasi lähinnä voit kuunnella näitä levyjä Töölön ja Pasilan kirjastojen musiikkiosastoilla.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kolme kirjaa, missä käsitellään tapahtumien järjestämistä.
Katso lisää
http://www.helmet.fi/search*fin/Xj{232}arjest{232}aminen+and+tapah*&m=1&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&Submit.x=31&Submit.y=16/++export/1,-1,-1,B/export
Leena Lehtolaisesta löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia dekkarikirjailijoita. kirjoittanut Ari Haasio. BTJ kirjastopalvelu 2001.
Miten rikoskirjani ovat syntyneet (Toimittaneet Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen, CrimeTime, 2012)
Tiina Torppa: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Verkkolähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175941615846
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LehtolainenLeena
http://www.leenalehtolainen.net/leena.htm
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Junnonaho, Martti: Uudet uskonnot - vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : Tutkimus tm-, dlm- ja hare krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa, Virkamäki, Pekka: Arka ja ahdas ismi, Bhaktivedanta, A.C.: Sri isopanisad, Bhaktivedanta, A. C.: Elämän tiede.
Voit tehdä haun asiakastietokannassamme itsekin: laita asiasanaksi hare krisna -liike. Myös liikkeen musiikkia löytyy lainattavaksi, esim. Krishna Prema das: Beyond darkness -cd-levy.
Googlessa voit laittaa hakusanaksi hare krishna, ja etsiä tietoa kielellä suomi. Hakutulos antaa monia sivuja, esim. http://www.krishnanmaailma.com/aihe/kaytantoa ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Krishna-liike.
Kokonaisuudessaan Paavo Cajanderin suomennos kyseisestä vuorosanasta kuulu seuraavasti:
Tyhjä lehti.
Ei ilmaissut hän lempeänsä koskaan;
Vait'oloon vaan, kuin madon kukanpointa,
Hän syödä antoi rusoposkeansa;
Miel' apeana, kulonkarvaisena,
Hän mietiskelyyn vaipuneena istui,
Kuin kärsivällisyys hautapatsaall' istuu,
Hymyillen tuskalleen. Tää rakkautt' eikö?
Me miehet, enemmän me puhumme
Ja vannommekin enemmän, mut meissä
Enemmän kuorta on kuin tahtoa,
Ja valamme ne vaan on vahtoa.
Shakespeare: Kootut draamat IV; Loppiaisaatto: 11, 4. s. 37-38. Werner Söderström Osakeyhtiö. 1950. (1. painos vuodelta 1899).
MattiYrjänä Joensuusta ei elämänkertaa löytynyt, mutta hänestä on kerrottu seuraavissa kirjoissa:
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000 Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004
Kotimaisia dekkarikirjailijoita, Gummerus 2001
Timo Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, Suomen dekkariseuran julkaisuja 1998
Joensuun kirjoja on tarkastellut tutkimuksessaan Voitto Ruohonen kirjassa Paha meidän kanssamme, Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvausta, Otava 2005
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Valitettavasti emme ole pystyneet jäljittämään satua. Laitoimme kysymyksen valtakunnalliselle kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta sitäkään kautta ei tullut vastauksia. Jos joku kollega lomilta tultuaan tunnistaa sadun, palaamme asiaan.
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos...
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen eli 12.9. poissa käytöstä häiriön takia iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti, eli salasanaa ei tarvitse vaihtaa.
Pahoittelemme häiriötä.
Esimerkiksi Taina Luoman kirjassa "Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan" löytyy paljon tietoa ja kuvia kampauksista 1920-luvusta 1980-lukuun. Ruotsinkielisessa kirjassa "Modiga frisyrer och friserat mode" löytyy paljon kuvia kampauksista myös nykyajasta.
Mitään varsinaista luetteloa käytetyistä iskulauseista ei valitettavasti löytynyt.
Aiheesta kirjoittavilta nettisivustoilta löytyi kuitenkin joitain eniten käytettyjä iskulauseita.
Ensimmäisellä sijalla on lause, joka englanniksi kuuluu ‘the people want to bring down the regime’. Se on mainittu useissa lähteissä.
Eräs toinen mielenilmauksissa käytetty iskulause on: ’the people want the division to end’.
Hakuja voi tehdä Googlesta hakukausekkeilla ‘A major slogan of the demonstrators in the Arab’ tai ’major slogans Arab spring’.
Hieman laajempi luettelo löytyy hakulausekkeella ’ Symbols and Slogans of the Arab Spring’. Sivusto käsittää viisitoista sivua. Sivulta toiselle pääsee nuolen avulla.
Lähteet:
http://en.qantara.de/content/symbols...
Sopivia lehtiä ovat Länsi-Suomi ja Turun sanomat. Länsi-Suomi on luettavissa mikrofilmiltä Rauman pääkirjastossa ja filmeistä saa otettua myös kopioita. Turun sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Turun pääkirjastossa.
Mikrofilmit saa tilattua myös kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin.
Näyttelijä Inkeri Wallenius on lukenut c-kasetille ja cd-levylle lukuisia kirjoja, mutta näitä kysymiäsi ei löytynyt. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Ollin oppivuodet ja Iris rukan on lukenut c-kasetille Liisamaija Laaksonen ja Saran ja Sarrin Pirkko Aarnio:
https://finna.fi
Celia-kirjaston kautta löytyy uudempia versioita, mutta näissäkään lukijana ei ole Inkeri Wallenius:
http://www.celia.fi/nain-lainaat
Kenties Yleisradio on esittänyt aikoinaan kirjat myös Walleniuksen lukemana, mutta näitä nauhoituksia ei ole ollut yleisesti saatavilla.
Kirjoina kaikki kolme saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runon tekijää ei ole löytynyt. Netillä runosta on lyhyempiä ja pidempiä versioita, mutta tekijätietoa ei ole mainittu. Laitoin kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelupalstalle. Otan yhteyttä jos vastaus löytyy.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja löytyy sekä kaunokirjallisuuden että tietokirjallisuuden puolelta. Esimerkkeinä uusista tietokirjoista voi mainita Pertti Rajalan kirjat Jatkosota (Avain, 2015) ja Maailmanuskonnot (Kehitysvammaliitto & Oppimateriaalikeskus Opike, 2015).
Myös kaunokirjallisuuden puolella on julkaistu viime vuosina useita yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja, esimerkiksi R. L. Stevensonin Aarresaari (Avain, 2015), Marja-Leena Tiaisen Poika joka katosi (Avain, 2015), Pasi Lönnin Lavastettu (Saarnikirjat, 2013) sekä Jaana ja Kari Levolan Tahdon (Pieni Karhu, 2011).
Eri kustantajien tarjoamiin, nuorille sopiviin selkokirjoihin voi tutustua kirjastojen aineistotietokantojen...
Noin nuorille lapsille ei ole suomeksi kovin paljon varsinaisesti filosofiaa käsitteleviä kirjoja mutta jotakin sentään. Kaunokirjallisessa muodossa filosofiaa käsittelevät Gunilla Bergströmin ”Mikko Mallikas ihmettelee” (Tammi, 2002) ja Ann Margaret Sharp ”Nukkesairaala” (Eurooppalaisen filosofian seura, 2010). Jälkimmäiseen on olemassa lisäkirja ”Kuka minä olen? : Nukkesairaala-kertomuksen opettajanopas” (Eurooppalaisen filosofian seura, 2010).
Lapsille suunnattu filosofiankirja on myös Héctor Leguizamónin ”Filosofia” (Perhemediat, 2010).
Toivottavasti noista olisi apua. Aikuisille tai lukioikäisille suunnattuja filosofiankirjoja ei voi ehkä vielä ihan 7-vuotiaalle suositella, mutta vähän vanhempana Jostein Gaarderin ”Sofian maailma” (...
