Tieto kannettavista tietokoneista löytyy Turun kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Asiakkaana kirjastossa ja siellä otsikon Turun kaupunginkirjaston työasemat -alta.
Suoraan siihen pääsee osoitteessa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavia tietokoneita saa lainaksi pääkirjaston uutistorilla lainauskorttia ja kuvallista henkilötodistusta vastaan.
Laina-aika on kaksi tuntia.
Kysyin asiaa Helmetin ylläpitoon osallistuvalta henkilöltä.
Hän kertoi, että asiaa on kyllä käsitelty, mutta toistaiseksi toteuttamisessa on ollut joitakin ongelmia. Uutuusluetteloasia saadaan varmasti kuntoon kun e-kirjoja alkaa ilmestyä runsaammin.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei tällä hetkellä ole tietokoneongelmiin neuvontaa läppätohtorin loman vuoksi. Läppäritohtori palaa lomaltaan, kun Lasipalatsin Kohtaamispaikka avautuu jälleen maanantaina 30.7 klo 11.
Kohtaamispaikka@lasipalatsi Helmet.fi:ssä: http://www.helmet.fi/kohtaamispaikka
Tiedossa ei ole, että Helmet-verkkokirjastossa olisi tällaisia ongelmia. Ainakin tällä hetkellä lainojen uusiminen ja omien tietojen muokkaaminen näyttäisi onnistuvan. Ehkä ongelma on ollut hyvin lyhytaikainen.
Ota uudelleen yhteyttä, jos ongelma ei ole poistunut.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn Tietoja ja tilastoja -sivulle on koottu suomalaisia tilastoja opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilöstön kansainvälisestä liikkuvuudesta. http://www.cimo.fi/nakokulmia_kansainvalisyyteen/tietoa_ja_tilastoja.
Sivulta löytyvä Tietoja ja tilastoja -raportti 4/2012 sisältää vuoden 2011 tietoja, sen mukaan 2011 Suomesta ulkomaille lähteneistä opiskelijoista oli miehiä 36 %. Tilasto sisältää ohjelmien (esim. Erasmus) puitteissa tapahtuvan liikkumisen. Sivulla on myös yhteystietoja kysymyksiä varten.
Kuvauksenne sopii Mikko-Pekka Heikkisen teokseen "Terveiset Kutturasta" vuodelta 2012. Alla olevasta linkistä voitte lukea tiivistelmän teoksen juonesta. Linkissä on myös kuva kirjasta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510384299&q…
Mirjami Läheenkorvan runo Kun valvoin yössä huhtikuun sisältyy Lähteenkorvan runokokoelmaan Kuin kukat ja linnut vuodelta 1968 (Gummerus).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lähteenkorva, Mirjami: Kukin kukat ja linnut (Gummerus, 1968)
Astrid Lindgrenin Eemeli sai monenlaisia rangaistuksia isältään, esim. Eemelin kootut metkut, Se Eemeli, Se Eemeli.
Jöröjukassa on kovaa kuria lapsille, mm. peukalonimijä menettää peukalonsa ”riks ja raks”, kun räätäli leikkaa poikki ja murjaania pilkkaavat lapset upotetaan mustepulloon. Kuvat näkyvät täällä, http://www.gutenberg.org/files/12116/12116-h/12116-h.htm
Väkivaltaisin lienee kuitenkin kahden pahankurisen pikkupojan Maxin ja Moritzin kohtalo, heidät jauhetaan lopulta myllyssä ja syötetään kanoille. Wilhelm Buschin Max ja Moritz löytyy myös digitoituna versiona, http://www.gutenberg.org/files/17161/17161-h/17161-h.htm
Jos haluat vaihtaa oletusnoutokirjaston, se onnistuu HelMetin omista tiedoista kohdasta ”Muuta yhteystietoja”. Noutokirjasto on alimpana. Kun se on vaihdettu pudotusvalikosta, täytyy vielä painaa ”Jatka”. Sen jälkeen oletusnoutokirjasto pysyy voimassa.
Jos haluat vaihtaa tietyn jo tehdyn varauksen noutopaikkaa, se tehdään välilehdeltä ”Varaukset” vaihtamalla noutokirjasto varauksen kohdalta, painamalla ”Tallenna muutokset” ja vahvistamalla vielä vaihto painamalla seuraavaan kohtaan ”Kyllä”.
Toivottavasti nämä neuvot auttavat. Joskus järjestelmässä saattaa olla pientä viivettä, mutta jonkin ajan kuluttua ainakin muutoksen pitäisi tulla voimaan.
Hiirenvirna-runon kirjoittaja on Tuula Korolainen, ja se löytyy Korolaisen lastenrunokirjasta Kuono kohti tähteä.
Kissankello-runon tekijäksi on eräällä nettisivulla merkitty Aaro T.K. Kyseessä on todennäköisesti harrastelijakirjoittaja.
Aikaan ja paikkaan tutustumisen voisi aloittaa Sergio Sinay & Miguel Angel Scenna kirjalla Che Guevara vasta-alkaville ja edistyville.
Klassikko taitaa olla Ernesto Che Guevaran Moottoripyöräpäiväkirja jolla on myös jatko-osa Tien päällä taas.
Markku Saksan matkakertomus Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan sekä Jukka Koskelaisen Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous : suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa kertovat tämänhetkisestä tilanteesta Latinalaisessa Amerikassa.
Gabriel Garcia Marguez on kirjoittanut teoksen Miguel Littínin maanalainen seikkailu Chilessä.
Jesús Manuel Martinezin elämäkerta Salvador Allende ja Chilen kohtalonvuodet sekä Pierre Kalfon elämäkerta Allende : Chile: 1970-1973 : cronica kertovat...
Richard Brooksin vuonna 1962 ohjaamasta elokuvasta "Sweet Bird of Youth" eli "Nuoruuden suloinen lintu" ei valitettavasti ole Suomessa dvd-tallennetta kirjasto- tai vuokraamolevityksessä. Elokuva pohjautuu Tenessee Williamsin samannimiseen näytelmään vuodelta 1959.
"Nuoruuden kultainen lintu" on esitetty Ylellä joitakin kertoja, viimeksi vuonna 2009. Teidän kannattaa lähettää Ylelle ohjelmatoive elokuvasta.
http://www.elonet.fi/fi
http://www.imdb.com/title/tt0056541/
http://yle.fi/aihe/yleisradio/palautetta-ja-toiveita-ylelle#anna-palaut…
Radio Ylen Ykkösen Radioteatterin esittämää Eero Ojasen fiktiivistä reportaasisarjaa Paluu sanoihin ei näytä löytyvän kirjallisessa muodossa ainakaan Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan. Asiaa kannattaa kuitenkin vielä tiedustella esim. Radio Ylen Ykkösen tiedottaja Tuire Juuselalta puh. 1480 4795 tai sähköpostiosoitteesta kirjasto.tietopalvelu@yle.fi.
Ainakin seuraavista internet-osoitteista on saatavissa tietoa Teuvo Pakkalasta:
http://www.kopiosto.fi/tekijat/pakkala%5Fteuvo%5F16564.htm
http://raksila.kaleva.fi/historia/teuvopakkala.html
http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/kuvaajat/tiedot/575.htm
Teuvo Pakkalasta on tietoa myös kirjoissa (esim. Otavan kirjallisuustieto, toim. Risto Rantaja ja Kaarina Turtia; Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon, tekijä Lasse Koskela; Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin, toim. Risto Rantala), joita voit halutessasi kysellä lähikirjastostasi.
En löytänyt runoa kokonaisuudessaan tällaisena. Runon eri osia löytyy Suomen kansan vanhoista runoista. SKVR-tietokannasta voit hakea eri hakusanoilla runoja. Ks https://skvr.fi/
Tällä tavalla löytyi Karjalan Raudusta ja Sakkolasta kerättyjä runoja kuten Umpi Ympyrläinen ja Hämähäkin häät, jotka molemmat sisältyvät murteellisina Suomen kansan vanhoihin runoihin. Ja sisältyvät myös kysymääsi runoon.
Katsoin runot myös Joensuun pääkirjaston painetuista Suomen kansan vanhat runot XIII, 2 -osasta:
Tikam poika tilkkutankki, laitto heat ja pit pitoiset, tikka nai neijo ihanan... runo 6641
Hämähäkki häihin kutsui, kuts kuren ja kuts kären, tarkoin tarhapöllönkii... runo 5995
Kyseessä on siis kansanruno, joka on luokiteltu lastenrunoksi ja...
Pergamoidi tai pegamoidi on nitroselluloosalla käsiteltyä kangasta, joka muistuttaa nahkaa, eli se on eräänlaista tekonahkaa. (Lähde)
Finna.fi palvelussa löytyy kuvia erilaisista esineistä, joissa sitä on käytetty, kun kirjoittaa hakuun pegamoidi tai pergamoidi.
Vailtua merkityksessä 'vähetä hitaasti; puuttua, olla vailla' pohjautuu sanoihin vailla ('ilman, paitsi') ja vaille (ilmaisee, että jostakin puuttuu jokin määrä tai osa). Sana esiintyy eri puolilla Suomea hieman eri muodossa, esimerkiksi vailleta, vaillentua ja vailtaa.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Tampereen kaupunginkirjastossa (pääkirjasto) on käytettävissä Fennica-cdrom-tietokanta, joka sisältää Suomessa ilmestyneen kirjallisuuden. Tietokantaan voi tehdä haun käyttämällä tarkenninta ts=sarjakuva-albumi. Vuoden voi määritellä lisäämällä hakulauseeseen operaattorin "ja" jälkeen vu=1996. Haun voi tehdä myös vaiheittain ja yhdistää lopuksi erilliset haut kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Tällä tavoin saatava listaus sisältää kuitenkin kaikki Suomessa julkaistut albumit, myös käännetyt (esim. 1996 135 kpl). Kotimaista alkuperää olevat teokset pitää poimia listasta erikseen. Lisäksi Suomen sarjakuvaseuralla (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/) on kotimaista sarjakuvaa koskevaa tietoa.
