Ehdotuksemme on Johanna Sinisalon vaellusteemainen kertomuskokoelma Salattuja voimia : opas valoisille ja pimeille poluille. Teos, 2012. Kirjan sivujen 309-360 otsikko on : Kävelemisen käytännöstä - käytännön neuvoja ja niksejä : miten valmistaudut retkiin, millä perusteilla reittisi valitset, mitä tarvitset mukaan, mitä riskejä kohtaat.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2050884
HelMet-kirjastoista etsimäsi VHS-tallenne kiinalaisesta elokuvasta "Punainen pelto" ei valitettavasti enää ole lainattavissa. Suomen kirjastojen yhteisen Frank-monihaun mukaan videotallenne löytyy vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella (ks. linkki alla). Voit tehdä tallenteesta kaukolainapyynnön myös käydessäsi kirjastossa. Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Ohessa pari vaihtoehtohistorian Hitlerin voitto -aiheen edustajaa. It Happened Heressä luodaan vaihtoehtohistorian keinoin olosuhteet toisenlaisiksi, jonka kautta päästään kyseenalaistamaan vakiintuneita ajatusmalleja. Fatherland on taas enemmän mainstream-yleisölle luotu kompromissi lähtökohtanaan silti tiukasti historialliset faktat (tai historialliset fantasiat). Lisänä aikamatkaseikkailu Philadelphia Experiment II.
It Happened Here (1965) = Näin olisi voinut käydä / Ohjaus Kevin Brownlow ja Andrew Mollo.
Fatherland (1994) = Fatherland – isänmaa /
Ohjaus Christopher Menaul
Philadelphia Experiment II (1993) = Tuhon kuilu 2 - Hitlerin voitto / Ohjaus Stephen Cornwell
Lähteitä: Elitisti. http://www.elitisti.net/artikkeli/2005/08/005701/...
Hei!
Valitettavasti virallista historiikkia Loviisan seudun sotaveteraaneista ei ole olemassa. Mutta kaipaamasi tieto saattaa löytyä seuraavista julkaisuista:
Kull, Magnus: Trettio år av krigsveteranarbete i Lovisa, 1998 (8 s.)
Isaksson, Carola: Pernå krigsveteraner 1976-2006, 2006
Lapinjärven veteraanikirja, 1999
Husman, Carl-Henrik: Minnen från krigstiden 1939-45, 2005 (käsittelee Liljendalia)
Stjernschantz, Göran: Södra Finlands krigsveterandistrikt, 1997
Pernå i fosterlandets försvar, 1991
Yllämainitut julkaisut on lainattavissa Loviisan kaupunginkirjastosta, Kuningattarenkatu 24, 07900 Loviisa.
Puh: 044 723 0242
Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannassa nimekkeellä Verokalenteri. Teokset näkyvät uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot ovat katsottavissa. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Vuoden 1999 Verokalenteri löytyy Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta, missä siihen voi tutustua.
Suomen kuntia käsitteleviä kirjoja on runsaasti esim.
Suomen kunnalliskalenteri 1999
Tietoja kunnista, osa 1--kunnittain 1999
Tietoja kunnista, osa 2--alueluokittain
Suomen kunnat 1:1000000, 1.1.1998 (kartta)
Suomen matkailuopas / [toimittaja: Ari Taipale]
Aineistoa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) asiasanalla Suomen kunnat.
Tietoa löytyy myös verkosta esim.
Fennica Aluehakemisto: Suomen kunnat http://www.ascentia.fi/fennica/hakem1.htm
Kansalaisen käsikirja - Suomen kunnat http://www.opas.vn.fi/suomi/kkkfi03.htm
Puumalasta löytyy tietoa myös kunnan kotisivulta http://www.puumala.fi/
Hei,
visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ylläpitää taiteilijaluetteloa. http://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Sieltä löytyneiden Dixon - nimisten taiteilijoiden joukosta ei löytynyt vastaavaa signeerausta. Myöskään google-haut eivät vastaavuuksia tuoneet vaikka Dixon aika yleinen sukunimi onkin ja sen nimisiä taiteilijoita on paljon. Esimerkiksi Maynard Dixon. https://www.maynarddixon.org/
Arvelen maalauksen olevan kuvan perusteella ns sisustustaulu etenkin sen romanttisen ja aika stereotypisen aiheen valossa. Nätti se on ja voinet hyvällä omallatunnolla lahjoittaa tai myydä sen siitä pitävälle - onhan se kuitenkin oikea öljymaalaus.
Ystävällisin terveisin,
Pääkaupunkiseudulla Kouvolan Sanomien vanhat vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmattuna Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440209
Tällä hetkellä Kansalliskirjaston palveluja on rajattu. Sinun kannattaa ollaa yhteydessä suoraan Kansalliskirjastoon, jos haluat käydä lukemassa lehteä kirjaston tiloissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Sarjakuvapiirtäjä R.C. Harvey käsittelee asiaa laajassa artikkelissaan Chic's Blondie (Blondie on Touhulan perhe- sarjakuvan alkuperäinen englanninkielinen nimi) The Comics Journal -julkaisussa. Hänen mukaansa omituinen soikio on todellakin nappi, ja se juontaa juurensa sarjakuvan alkuaikohin 1930-luvulle, jolloin Akselin hahmo oli rikkaan perheen perijä ja liikkui paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Ensin suuri nappi esiintyi vain Akselin käyttäessä smokkia, mutta lopulta se sarjakuvan sulavoituessa ja löytäessä nykyisin tunnistettavan muotonsa ilmestyi myös nappirivin tilalle Akselin työpuvun paitaan. Harvey arvelee tämän erikoisen napin olleen alkujaan kalvosinnapin tapainen koristeellinen smokin paidan irtonappi...
Teoksessa Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti / Terttu Mämmelä (Suomen Urheilumuseo, 2012) kerrotaan paikkakuntaisin tekstein olympiakesän 1952 soihtuviestistä.
Kirjassa mainitaan nimeltä monia soihtuviestiin osallistuneita olympiasoidun kantajia, mutta ei kaikkia. Kyyjärven juoksijoiden jälkeen saavuttiin Karstulan urheilukentälle 14.7.1952. Matka jatkui kohti Saarijärveä.
"Äänekosken kauppalan rajalla viestivuorossa oli Äänekosken Palloseuran joukkue, jolla oli yksi osuus. Äänekosken Huimalla oli neljä osuutta ja Äänekosken Urheilijoilla kolme." Kirjan valokuvassa on Äänekosken Huiman juoksijoita: Elis Salmelin soihdunkantajana saattueenaan Vilho Kokki ja Vihtori Melasalmi. He toivat soihdun...
Tehtäviä löytyy Oppikouluun pyrkivän opas -kirjoista. Vuoden 1967 painoksessa voisi olla tehtäviä noilta vuosilta. Lisäksi koulujen arkistoissa voi olla pääsykoetehtäviäkin arkistoituna. Ne löytyvät Kansallisarkiston kokoelmista. LinkitFinna.fi: Oppikouluun pyrkivän opas (1967) https://finna.fi/Record/helka.9920297393506253?sid=4839217282Arkistojen Portti: Oppikoulut https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/oppikoulut
Oskar Merikannon oopperan ”Pohjan neiti” (joskus myös ”Pohjan neito”, teosluettelossa ”Pohjan neiti, OM206”) synnystä ja esityksistä löytyy tietoa, mutta löytämissäni lähteissä ei mainita muita säveltäjiä teokselle. Merikanto osallistui tällä sävellyksellään vuonna 1898 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämään ensimmäisen suomenkielisen oopperan sävellyskilpailuun. Oopperan libreton kirjoitti Antti Rytkönen. Se perustuu Lorenz Nikolai Achtén Kalevala-aiheiseen ruotsinkieliseen tekstiin. Kilpailuun ei tullut muita osallistujia, ja palkintolautakunta päätti 16.03.1899 antaa pääpalkinnon ”Pohjan neidin” säveltäjälle Oskar Merikannolle. Lausunnossaan palkintolautakunta toteaa sävellyksestä mm. näin: ”Sopivissa paikoin on suomalaisia...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama albanian kielen sanakirja, joissa toisena kielenä on suomi. Alla olevista linkeistä aukeavat tarkemmat tiedot näistä sanakirjoista ja niiden saatavuudesta Helmet-kirjastoissa.
Suomi-albania-suomi : taskusanakirja
Shqip-Finlandisht-Shqip : fjalor = Albania-suomi-albania : sanakirja
Lisäksi on olemassa myös kolmekielinen keskustelusanakirja:
Cross-reference conversation & terminological dictionary : Albanian-Finnish-English
Holvi-sana on skandinaavinen laina sanasta, jota nykyruotsissa edustaa sana valv , joka siis tarkoittaa holvia.
Suomen kirjakielessä sana holvi on mainittu ensi kerran sanakirjassa vuonna 1637, mutta laina on todennäköisesti vanhempi, sillä holvejahan on rakennettu Suomessa jo keskiajalla.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Professori Matti Kuusen sananlaskutyyppikokoelmassa on yli 8000 sananlaskua, https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/. Niille on annettu aiheen mukainen luokitus, jonka saa näkyviin haun Code-kohdan alasvetovalikossa. Tyypit on myös on avattu kohdassa typology, mutta siellä teksti on englannin kielinen. Tämä on ainoa löytämäni, jossa sananlaskut on aiheen mukaisesti selattavissa.
Kotimaisten kielten keskuksen Sananparsikokoelma on verkossa, mutta se on alueittain järjestelty eli sen paikan mukaan, josta sananparsi on lähtöisin, https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml. Aineistoon on kuitenkin tarjolla haku.
Wikiquote-sananlaskut on järjestetty aakkosiin,
Suomenkieliset...
Tämä kaunis Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1915 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Suomeen tuli ensimmäinen sukunimilaki vuonna 1921, tätä ennen sukunimien antaminen oli melko villiä. Sukunimi tuli pakolliseksi samassa yhteydessä vuonna 1921. Snellmanin 100-vuotisjuhlaan liitettiin nimien suomalaistamiskamppanja ja vuonna 1906 Snellmanin päivänä nimensä vaihtoi 25 000 henkilöä. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tämä johtuu siitä, että nimenmuutokset hoidettiin vielä tuolloin lehti-ilmoituksella, joissa usein ilmenee ainoastaan perheen pää "perheineen".Lähteet:Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: https://keski.finna.fi/Record/keski.276664?sid=4818540080https://375humanistia.helsinki.fi/johan-vilhelm-snellman/suurnimenmuutto-snellmanin-paivana-1906https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/...
Verkossa on useiden organisaatioiden palveluita, joiden avulla voi löytää tietoa kiinnostuksesi kohteena olevasta hyvin laajasta asiakokonaisuudesta. Sinun kannattaa tutustua Keskuskauppakamarin verkkosivuihin osoitteeessa http://www.keskuskauppakamari.fi/ Muita hyödyllisiä verkko-osoiteita ovat:
Eduskunta http://www.eduskunta.fi (kohdasta pääsivu ja sitten asiat ja asiakirjat -kohdasta pääsee eteen päin)
Säädöstietopankki http://www.edita.fi/sk/
Kauppa- ja teollisuusministeriön sivut http://www.vn.fi/ktm/index.html
Osoitteessa http://www.makupalat.fi/yritys.htm on listattu myös monia hyviä yrityslinkkejä
