Kirjaa löytyy useampikin kappale Helsingin yliopiston pääkirjastosta Kaisa-kirjastosta, johon kaikilla on käyttöoikeus.
Kirja löytyy kyllä muualtakin Suomesta muutamasta kirjastosta ja siitä on mahdollista tehdä kaukopalvelutilaus, joka Vantaalla maksaa 7 euroa. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä joko HelMetin sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tai kirjastossa paikan päällä.
Kysymyksessä kuvailtu elokuvista otettujen kohtausten käyttö ei oikein mahdu minkään "vapaan" toiminnan sallivan säädöksen sisään. Kyse ei ole sitaattioikeuden käyttämisestä, koska esityksiin ei liity itse elokuvien tai näiden kohtausten esittelemistä.
Suojattujen elokuvien julkinen esittäminen on aina luvanvaraista. Joihinkin elokuviin on kirjasto voinut saada myös julkisen esittämisen oikeuden, jolloin katkelmia tällaisista elokuvista voisi näyttää kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
On kuitenkin hyvin kyseenalaista, koskisiko lainauksen ohessa saatu esityslupa myös sellaista esittämistä, jossa elokuvan ääniraita on korvattu uudella. Tällaisen oman ääniraidan voi kyllä tehdä, mutta sellaisen esittäminen julkisesti edellyttää oman...
Kirjastoista tai arkistoista ei käyttökirjoja löytynyt. Valmistajan kautta voisi ehkä kysellä.
Luonnonvarakeskus Luken sivuilta löytyy tietoa joistakin Hakas-Sampsa-kattiloista. Sivuilta ei löydy käyttöohjeita, vaan eri mallien testaustuloksia. Kysymääsi mallia HS-453 ei sieltä löytynyt.
Alla linkki Hakas-Sampsa-hakuun Luken sivuilta:
http://jukuri.luke.fi/discover?scope=%2F&query=hakas-sampsa+kattila&sub…
Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa...
Valitettavasti ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastoista ei löydy mitään viitettä tämän TV-sarjan musiikkiin. Ornella Vanonin levyjä on muutamia, mutta ne ovat lähinnä iskelmä- ja popmusiikkia.
Leonardo da Vinci oli monikykyinen mies, mutta ei kuitenkaan tiettävästi säveltänyt mitään - piirsi kyllä soittimia. 1700-luvulla on elänyt Leonardo Vinci -niminen säveltäjä.
Itse en muista tuon TV-sarjan musiikista yhtään mitään (katsoin muistaakseni kyllä sarjaa), joten en tiedä, millaisesta musiikista tässä on kyse. Jotta voisimme edetä etsinnässä, pitäisi tietää ainakin laulun tarkka nimi. Tuon ajan TV-ohjelmien musiikista ei levyjä juurikaan tehty, joten jos kyseessä on jokin vanhan musiikin sävellys (laulajan myöhempi ura huomioon ottaen se...
Einari Vuorelan runon Häämatka voi löytää esimerkiksi antologiasta Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Alun perin runo julkaistiin Vuorelan vuonna 1958 ilmestyneessä kokoelmassa Tikan kannel : runoja nuorille.
Katu on todellakin saanut nimensä lähellä sijainneesta lastenkodista. Kyseessä oli Helsingin rouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla rakennuttama lastenkoti. Kadun nimi on ollut käytössä jo 1880-luvulla ja viralliseksi se vahvistettiin v. 1909. Rakennus toimi myöhemmin kansakouluna ja se purettiin 1970-luvun alussa uusien liikennejärjestelyjen tieltä.
Lähteet:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. Helsinki 1970.
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsingin Sanomat 1975. (s.194)
Kyllä vain.
Kirjatiikeri nimisessä sarjassa on suuraakkosilla kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita lukemaan opetteleville. Helmet-haku, hakusana kirjatiikeri.
Voit kokeilla Helmet hakuun myös hakusanoja tavutetut tai suuraakkoset. Löydät jonkun verran lisää kirjoja.
Topeliuksen osoitteiden jäljittämistä hankaloittaa hieman se, että sekä hänen omissa Elämäkerrallisissa muistiinpanoissaan että Topeliuksen elämäkerturien teoksissa useasta Topeliuksen Helsingin-kodista mainitaan vain kadun tai talon nimi. Kahden kadun kulmauksessa sijainneisiin rakennuksiin saatetaan eri lähteissä viitata eri kadun nimellä, eivätkä kadun numerotkaan aina pidä yhtä eri lähteiden välillä. Myös asumisen ajankohdissa on jonkin verran heittoa lähteiden kesken.
Topelius vaikutti olevan muuttavaista sorttia, joten oheinen lista hänen Helsingin-osoitteistaan ei välttämättä ole lähestulkoonkaan täydellinen. Ajoitukset ovat viitteellisiä, lähteiden keskinäisestä erimielisyydestä johtuen.
1832-33 Maneesikatu 5 (...
Persenellit voisi olla ainakin yksi ensimmäisistä ellei ensimmäinen vain naisista koostuva punkbändi. Bändistä on artikkeli Joukkouhauta-zinen numerossa 2 vuodelta 1979. Artikkelissa kirjoitetaan, että kyseessä on all girl band. Persenellit ei valitettavasti ehtinyt levyttää mitään:
http://oranssi.net/pienlehdet/joukkohauta_1979_2.html
Kannattaa muuten tutustua Oranssin pienlehtiarkistoon. Sivuilta löytyy digitoituna yli kahdeksansataa suomalaista pienlehteä 1960-1980-luvuilta:
http://oranssi.net/pienlehdet/index.html
Tässä palvelussa emme valitettavasti pysty tunnistamaan taiteilijoiden signeerauksia.
Se vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Voit ottaa yhteyttä Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Myös muut taiteen myyjät tarjoavat arviointiapua esim. Jari Lappi
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Tällä hetkellä uusin suomennos Nilla Kjellsdotterin kirjoista on Jo joutuvi yö (2024), joka on kolmiosaisen Murhia Pohjanmaalla -sarjan viimeinen osa.(Kirja verkkokirjastossa: Jo joutuvi yö | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio)Uudemmista suomennoksista ei ole tällä hetkellä tietoa kustantajankaan sivuilla eli vielä ei ole tiedossa, julkaistaanko vuonna 2025 uusia suomennoksia. Kjellsdotterin kirjojen suomennoksista vastaa Gummerus-kustannus. (Haku: 3 tulosta hakuehdolla "kjellsdotter" – Gummerus) Alkukieliset eli ruotsinkieliset teokset kustantaa ruotsalainen Norstedts-kustantamo. Heidän sivuillaan näkyy, että tammikuussa Kjellsdotterilta ilmestyy uusi kirja nimeltään Inte ditt barn (Inte ditt barn | Nilla Kjellsdotter | Inbunden)....
Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Kuluttaja-lehti on luettavissa sekä eMagz-palvelussa että kirjastossa. eMagzissa on 2 vuoden arkisto lehdistä. Lukemiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Kuluttaja-lehti tulee myös useisiin OUTI-kirjastoihin. Uusin lehti on luettavissa vain kirjastossa, mutta vanhempia numeroita voit myös lainata. Varaamalla saat haluamasi lehden lähikirjastoosi.
Linkki ja kirjautumisohjeet eMagziin: https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Kuluttaja-lehden vuosikerta 2022 verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2230559
Varmaa tietoa en valitettavasti löytynyt, eikä asiantuntemukseni aiheesta ole riittävää. Kuvassa voisi olla pallohämähäkkeihin kuuluva pilkkupavukki (Steatoda bipunctata) tai seinäkaistakki (Leviellus stroemi).
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä.
https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+hämähäkkejä.../Pilkkupavukki+(Steatoda+bipunctata),+naaras.+Theridiidae-+Pallohämähäkit.+/
https://...
Franska används som Senegals officiella förvaltningsspråk, men endast ungefär
15% av befolkningen kan läsa och skriva på franska. De tre största
språkgrupperna är senegalo-guinea (wolof, serer, diola) mande (bambara,
och sarakole)och peulh (toucouleur och peul). Wolof använder man i
hela Senegal och över hälften av befolkningen talar detta landets
"lingua franca". Fast man säger det inte direkt får man intrycket
att franska är elitens språk som används i största städerna.
(från World Education Encyclopedia II 1988)
Artikkelitietokanta Aleksi antaa asiasanalla savustus aiheesta muutaman viitteen.
Kalansavustusuuni vanhaan tapaan. Metsästys ja kalastus 1996, nro 7, sivut 30-31;
Hidassavustus ikivanha säilöntämenetelmä. Erä 1995, nro 7, sivut 83-85;
Kylmää savua ilman tulta. Erä 1995, nro 7, sivut 78-82;
Savupömpeli sopii sekä kylmä- että kuumasavustamiseen. Kalamies 1995, nro 1, sivu 15
Helsingissä Pääkirjasto ja Rikhardinkadun kirjasto säilyttävät Erä- sekä Metsästys ja kalastus -lehteä. Kalamies -lehteä ei enää vuodelta 1995 säilytetä kaupunginkirjastossa, mutta sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston maatalouskirjastosta, osoite Viikinkaari 11 A puh. 708 58028
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy kirja Kostiainen Rauno, Kalan savustus...
Kysymäsi kirja on omakustanne, eikä kuulu Helsingin Kaupunginkirjaston kokoelmiin. Sitä on Oulun Yliopiston sekä Åbo Akademin lisäksi Helsingissä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston etnologisella osastolla. SKS:n p.(Suomi/Helsinki) 1312 3274. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.finlit.fi/ Kirjaa voi tiedustella kaukolainaksi.
Kirjailija Kari Nenosesta löytyy artikkeli teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on CD-ROM-artikkelitietokanta Aleksi, josta löytyy artikkeleita ja kirja-arvosteluja Nenosesta, esim. Matti Rosvall: "Hämärän mies astuu esiin" (Portti 1989: 1, s. 74-75).
Internetistäkin löytyy kirja-arvosteluja Kari Nenosen teoksista, esim. Aikakoneen artikkelit http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89messias.htm ja http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89noitarovio.htm
