Lähinnä aihepiiriäsi lienee Suomen metsästysmuseon näyttelyjulkaisu "Ex libris--eräaiheisia kirjanomistajamerkkejä" vuodelta 1993. Helmiriitta Honkasen "Exlibris Suomi Finland" ,1987 ja Mirjam Kinoksen "Exlibris" 1989 saattavat myös olla selaamisen arvoisia.
Suomenkielistä kirjallisuutta jazzista yleensä on ilmestynyt hyvin vähän, esim.
Jones, Morley: Jazz. - 1981
Karvonen, Lauri & Mäkinen, Mauri: Pari chorusta jazzia. - 1975
King, Jonny: Mitä jazz on? - 2000
McRae, Barry: Jazzin käsikirja. - 1990
E.m. teoksia on yleisesti saatavana kirjastoista.
Verkossa lyhyt katsaus jazzin(kin) historiaan esim. Topi Järvisen laatimalla jazzin ja rockin historiaa käsittelevällä sivustolla osoitteessa http://www.cc.jyu.fi/jazzrock/ .
Mika Häkkisen elämästä ja kilpa-ajourasta kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Hilton, Mika Häkkinen-- Formuloiden luonnonlahjakkuus, Helsinki 1997, ISBN 952-5089-17-7 ; Hilton, Mika Häkkinen--maailmanmestari, Helsinki 1999, ISBN 952-5089-37-1 sekä Kulta, Tuskien Grand Prix--raportti maailmanmestari Mika Häkkisen Formula 1 -kilpailukaudesta (Turun Sanomien artikkeleita 1.12.2000-20.10.2001),Turku 2001,ISBN 951-9129-43-x
Internetistä löytyy paljon tietoa hindulaisuudesta. Voit hakea tietoa esimerkiksi Google-hakukoneesta osoitteessa
http://wwww.google.fi/
kirjoittamalla hakusanaksi hindulaisuus.
Hindulaisuutta käsitellään esimerkiksi seuraavilla sivuilla:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/hindul.htm
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/uskonto/kurssi2/hindulaisuus…
Novelli on suomennettu ja löytyy kokoelmasta Fantastisia kertomuksia : antologia / [toimittaneet Sulamit & Erkki Reenpää] Helsinki : Otava, 1969
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta:
http://www.helmet.fi
Etsin aiheesta opinnäytteitä korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta sekä Frank-monihaulla ammattikorkeakoulujen osalta. Löysin kuitenkin vain tämän yhden gradun:
Savonlinnassa asuvien afgaanien ruokakäytänteet [Mikrotallenne] / Helena Marjatta Valkeapää.
Joensuu : Joensuun yliopisto , 2006.
Pro gradu-työ : Joensuun yliopisto.
Sijainti: Joensuun yliopiston kirjasto.
Sen saatavuutta lainaksi voi kysyä kaukopalvelustamme:
ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Eino Leinon runo, kokoelmasta Yökehrääjä, alkaa "Vait! Hän nukkuuvi..."
En ole löytänyt tähän runoon ruotsinnosta.
Voisiko ehdottaa omaa käännöstä. Runo menee näin alussa:
"Vait! hän nukkuvi nurmella.
Käkönen kukkuvi
kaukauna."
Mahdatkohan tarkoittaa tätä juuri ilmestynyttä Merete Mazzarellan kirjaa: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (Helsinki : Tammi, 2007)
Fredrika Runebergistä on toki muitakin kirjoja, tässä linkki kirjojen saatavuustietoihin HelMetissä: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Saksankielisiä kutsukortin malleja löytyy teoksista
Yritysvierailut 5 kielellä
Normann, Reinhard: Der treffende Brief
Hartley, Paul: German business correspondence (s.63)
Suomenkielisiä löytyy ainakin teoksesta
Kylänpää: liike-elän kirjallinen viestintä.
Suomen- ja saksankielisiä kutsukorttien malleja on myös
Teoksessa Lassila, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja (ss. 261-267)
Kyseinen kirja on vasta tulossa Kouvolan kirjastoon, mutta siihen voi jo tehdä varauksen, joko netin kautta http://kouvola.kirjas.to/ itse tai pyytää kirjastossa virkailijaa tekemään.
Jyväskylän kaupunginkinkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 voi etsiä kahden asiasanan yhdistelmällä. Nimeke -kohdan pudotusvalikosta valitse asiasana, jolloin saat kaksi asiasana -kohtaa. Aiheeseen sopivia asiasanoja ovat esim. työhyvinvointi, työmotivaatio, työ, työelämä, jaksaminen, työpaikkaliikunta, liikunta. Aiheesta voi löytyä myös lehtiartikkeleita. Kirjastossa on lehtiartikkelien hakumahdollisuus Aleksi ja Arto -tietokannoista.
Aiheeseen sopivia kirjoja esim. Työyhteisö liikkumaan: opas työyhteisöliikuntaan (2009), Aalto: Työelämän selviytymisopas: käytännön ohjeita työhyvinvointiin (2006),Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt (2006).
Me emme täällä kirjastossa pysty näkemään asiakkaiden entisiä lainoja. Kirjastokorttien tiedoissa näkyy vain, mitä aineistoa asiakkaalla on parhaillaan lainassa tai varattuna tai mistä aineistosta on vielä myöhästymismaksut maksamatta. Aineiston palautuksen jälkeen tai myöhästymismaksujen maksamisen jälkeen tiedot katoavat kirjastokorteista. Nidetiedoista löytyy edellinen lainaaja, mutta sekin tieto katoaa heti kun kyseiseen kirjaan tai muuhun aineistoon tulee uusia lainoja.
Verkkokirjastossamme HelMetissä on mahdollista omissa tiedoissa tallentaa oma lainaushistoria (www.helmet.fi).
Kyllä saa. Kaikkia kirjastoon hankittuja fyysisiä tallenteita saa myydä edelleen asiakkaille. Kun myydään elokuvia, joihin on hankittu lainausoikeus, tämä oikeus ei siirry myynnin yhteydessä eikä siitä saa periä maksua.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ikävä kyllä sanalle ei löytynyt selitystä. Perusmuodossaanhan se voisi olla tolkka tai tolka, tai myös tolkan. Sana ei näytä olevan suku- eikä etunimi. Se ei myöskään esiinny sanakirjoissa, ei suomen kielen eikä saamen kielen yleisissä, eikä Kainuun murteen sanastoissa.
Yhden sivuston mukaan tolkka tarkoittaa hiihtoratsastusta. Tätä tietoa ei löytynyt muualta:
http://www.seaction.com/fi/ohjelmapalvelut/ulko-ohjelmat/talvella/71-to…
Ehkäpä alueella on joskus asunut Tolkaksi kutsuttu henkilö, jonka mukaan paikkoja on nimetty.
Hei, tässä joitakin ehdotuksia mahdollisesti 16-18-vuotiaita poikiakin kiinnostavista suomalaisista teoksista. Tietysti on aina hyvin yksilöllistä, mistä kukakin pitää, mutta ehkä näitä voisi ainakin kokeilla!
Kotimaista nykykirjallisuutta:
Kari Hotakainen: Klassikko
Risto Isomäki: Con Rit/ Sarasvatin hiekkaa
Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä/ Anna minun rakastaa enemmän/ Seitsemäntoista
Riku Korhonen: Kahden ja yhden yön tarinoita
Tuomas Kyrö: 700 g
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi, Max
Mike Pohjola: Ihmisen poika
Tiina Raevaara: En tunne sinua vierelläni
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani
Kauko Röyhkä: Ocean City, Miss Farkku-Suomi
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi/ Kädettömät...
Ahtinen on karjalainen sukunimi, jota on käytetty Sortavalassa sekä Savossa Juvalla. Merkintöjä löytyy jo 1500-luvulta. Sukunimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi, venäjän Avtonom ja kreikan Autonomos.
Lähde: Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Valtioneuvoston asetuksessa kirjastoista (annettu 6. päivänä kesäkuuta 2013) määritellään henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset näin:
”Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja...
Ilmoitus on eri asia kuin rikosilmoitus, mutta rikosilmoitus on kuitenkin yksi poliisille tehtävistä ilmoituksista.
Jos ilmoittaa pahoinpitelystä, poliisi todennäköisesti kirjaa ilmoituksen ja ehdottaa että asiasta tehdään rikosilmoitus.
Laki.fi - sivustolla https://oikeus.fi/ss/index/josjoudutrikoksenuhriksi/esitteen_tulostus.h…
neuvotaan näin:
Rikosilmoituksen tekeminen
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita asia poliisille. Tee ilmoitus mahdollisimman pian, sillä silloin poliisin on helpompi selvittää rikos.
Ilmoituksen voi tehdä monella tavalla. Voit mennä poliisiasemalle itse tai soittaa sinne puhelimella. Jos poliisi on saapunut rikospaikalle, voit ilmoittaa rikoksesta hänelle. Voit ilmoittaa rikoksesta poliisille myös...
Kellomies-sivustolla on lyhyt maininta rannekellojen suomalaisista nimistä. Yhtenä nimenä mainitaan Kowe, josta kerrotaan näin:
"Kelloseppä-lehti mainostaa 1930-luvun puolivälissä ”hyvä rannekello – sopivalla hinnalla, double – hopea tai kromikuorissa.” Kelloa mainosti kelloalan tukkuliike Konrad Wolf, josta nimestä kellomerkki on lyhenne. Tukkuliike toimi tuolloin Helsingissä Heikinkatu 16:ssa."
http://www.kellomies.fi/?p=6120
Valitettavasti juuri muuta emme hänestä onnistuneet löytämään. Hän oli ilmeisesti tosiaan kellojen ja korujen tukkukauppias.
Konrad Wolfia ei mainita ainakaan Jouko Kokkosen kirjassa Sata vuotta ajan tasalla : Suomen kelloseppäliitto 1906-2006 (2006) eikä Kellomiesten kirjassa (Suomen kelloseppäliiton 25-...
