David Foster Wallacelta on suomennettu teos "Hauskaa, mutta ei koskaan enää : esseitä" (Siltala, 2012). Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on ennakkotiedot Wallacen teoksesta "Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja" (Brief Interviews with Hideous Men). Suomennoksen ilmestymisvuodeksi on merkitty 2014. Tarkkaa ilmestymisajankohtaa ei ole mainittu.
Wallacen suomennosten kustantajalta Siltalalta kerrottiin, että toistaiseksi uusia käännössopimuksia ei ole tehty.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/fi
Hei,
Salasanan vaihtamisen pitäisi onnistua juuri niin kuin olet toiminut.
Kannattaa tarkistaa aluksi sähköpostisi roskapostikansio tai vastaavat, esim. tarjouskansiot. Sähköpostiohjelmasi on saattanut heittää postin niihin oudomman lähettäjäosoitteen vuoksi.
Todennäköisesti sieltä pitäisi löytyä sähköposti, jonka otsikkona on ”RBdigital Account Reset”. Lähettäjänä on HelMet-kirjasto / rbsso@rbdigital.onmicrosoft.com
Sähköpostissa on linkki, jonka kautta pääset valitsemaan uuden salasanan.
Palveluntuottajan ohjesivuilla huomautetaan vielä, että salasanaa vaihtaessa käyttäjän tullee sallia tietokoneen selaimessa pop-up ilmoitukset eli ponnahdusikkunat https://www.rbdigital.com/help/zinio-faq
Mikäli et löydä roskapostikansioista yms....
Kansallisarkistosta kerrottiin, että heillä on rikos- ja riita-asioiden oikeudenkäyntipöytäkirjat vuoteen 1971. Niissä on käyttörajoituksena 60 vuoden salassapito, jolloin tarvitaan käyttölupa käräjäoikeudesta. Tarkempia tietoja saat Kansallisarkistosta. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka.
"On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38)
James Joycen Ulysses-romaani on suomennettu kahdesti, Pentti Saarikosken suomennos Odysseus on vuodelta 1964 ja Leevi Lehdon suomennos Ulysses vuodelta 2012. Kumpaakaan ei ole luettu äänikirjaksi.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa CD-tallenteena äänikirja BBC:n tuottamasta dramatisoidusta alkukielisestä Ulysses-teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2041995__Sulysses%20joyce…
Naxos Spoken World LIbraryssa Joycen Ulysses on kuultavissa alkukielisenä yhden lukijan lukemana äänikirjana sekä lyhennettynä että lyhentämättömänä.
http://helsinkilib.naxosspokenwordlibrary.com/home.asp
Laissa ei suorastaan kielletä kissan vapaana pitoa, mutta on alueita, joihin kissa ei saa mennä. "Järjestyslaissa ei ole säädetty koirien kanssa vastaavaa velvoitetta pitää kissaa kytkettynä taajama-alueella. Kissan pitäminen kytkemättömänä on siten sallittua. Kissan omistajan ja haltijan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota niihin riskeihin, joita kissa voi kohdata liikkuessaan vapaana taajama-alueella. Esimerkiksi liikenne on suuri riski vapaana kulkeville kissoille.
Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön...
Koska Alaskan taivaan alla ja Kylmä saari ovat romaaneja, niin ilmeisesti toivoisit lähinnä kaunokirjallisuutta Alaskasta. Tässä joitakin romaaneja, jotka kertovat Alaskasta tai tapahtuvat ainakin osittain Alaskassa:
Boyle, T. Coraghessan: Hatka City
Doerr, Anthony: Davidin uni
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Ivey, Eowyn: Maailman kirkkaalle laidalle
Lupton, Rosamund: Hiljaisuuteen hävinneet
McGrath, M. J.: Lumipoika
Roberts, Nora: Revontulet
Wallis, Velma: Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
Pirjo Tuomisen historialliset romaanit Villit vedet ja Ylpeät purjeet tapahtuvat 1800-luvun alkupuolen Alaskassa, joka silloin kuului Venäjälle. Osittain Alaskassa tapahtuu myös Erik Wahlströmin romaani Tanssiva pappi, joka käsittelee Uno...
Teoksessa Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti / Terttu Mämmelä (Suomen Urheilumuseo, 2012) kerrotaan paikkakuntaisin tekstein olympiakesän 1952 soihtuviestistä.
Kirjassa mainitaan nimeltä monia soihtuviestiin osallistuneita olympiasoidun kantajia, mutta ei kaikkia. Kyyjärven juoksijoiden jälkeen saavuttiin Karstulan urheilukentälle 14.7.1952. Matka jatkui kohti Saarijärveä.
"Äänekosken kauppalan rajalla viestivuorossa oli Äänekosken Palloseuran joukkue, jolla oli yksi osuus. Äänekosken Huimalla oli neljä osuutta ja Äänekosken Urheilijoilla kolme." Kirjan valokuvassa on Äänekosken Huiman juoksijoita: Elis Salmelin soihdunkantajana saattueenaan Vilho Kokki ja Vihtori Melasalmi. He toivat soihdun...
Sarjakuvapiirtäjä R.C. Harvey käsittelee asiaa laajassa artikkelissaan Chic's Blondie (Blondie on Touhulan perhe- sarjakuvan alkuperäinen englanninkielinen nimi) The Comics Journal -julkaisussa. Hänen mukaansa omituinen soikio on todellakin nappi, ja se juontaa juurensa sarjakuvan alkuaikohin 1930-luvulle, jolloin Akselin hahmo oli rikkaan perheen perijä ja liikkui paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Ensin suuri nappi esiintyi vain Akselin käyttäessä smokkia, mutta lopulta se sarjakuvan sulavoituessa ja löytäessä nykyisin tunnistettavan muotonsa ilmestyi myös nappirivin tilalle Akselin työpuvun paitaan. Harvey arvelee tämän erikoisen napin olleen alkujaan kalvosinnapin tapainen koristeellinen smokin paidan irtonappi...
Käypähoito sivustolta löytyy taulukko Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa https://www.kaypahoito.fi/nix00461
Kannabis ja stimulantit aiheuttavat kiihtymystä ja puheliaisuutta eli puhenopeuden nousua ja varmaan myös äänen voimakkuuden kasvua.
Opioidit taas hidastavat toimintaa, myös puhetta, ja aiheuttavat välinpitämättömyyttä.
Tämä kaunis Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1915 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Suomeen tuli ensimmäinen sukunimilaki vuonna 1921, tätä ennen sukunimien antaminen oli melko villiä. Sukunimi tuli pakolliseksi samassa yhteydessä vuonna 1921. Snellmanin 100-vuotisjuhlaan liitettiin nimien suomalaistamiskamppanja ja vuonna 1906 Snellmanin päivänä nimensä vaihtoi 25 000 henkilöä. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tämä johtuu siitä, että nimenmuutokset hoidettiin vielä tuolloin lehti-ilmoituksella, joissa usein ilmenee ainoastaan perheen pää "perheineen".Lähteet:Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: https://keski.finna.fi/Record/keski.276664?sid=4818540080https://375humanistia.helsinki.fi/johan-vilhelm-snellman/suurnimenmuutto-snellmanin-paivana-1906https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/...
Se on -41,5 astetta helmikuussa 1966.LähteetKaleva 2.1.2024: https://www.kaleva.fi/oulussa-mitattiin-415-asteen-pakkanen-helmikuussa/6166738Helsingin Sanomat 14.3.2018: https://dynamic.hs.fi/latoja/publications/cold_spell_story/Oulu/
J.S. Bachin Preludi ja fuuga Es-duuri BWV 552 löytyy levyltä Organ favorites ja se kuuluu Helsingissä Rikhardinkadun, Lauttasaaren, Töölön, Pitäjänmäen, Kannelmäen, Oulunkylän, Itäkeskuksen ja Kontulan kirjastojen kokoelmiin.
BWV 553-560 Kahdeksan pientä preludia (Acht kleine Präludium und Fugen) kuuluu Pääkirjaston (Pasila) ja Suutarilan kirjaston kokoelmiin. Asuinpaikkaasi lähinnä voit kuunnella näitä levyjä Töölön ja Pasilan kirjastojen musiikkiosastoilla.
Porin kaupunginkirjastossa on kolme teosta, jotka käsittelevät Ypäjän historiaa:
Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia 1978;
Laakso, Veikko: Suur-Loimaan historia 1 1986
sekä Pohjakallio, Lauri: Lounais-Hämeen esihistoria.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi viisi viittausta hakusanalla Ypäjä; tietokantaa voit käyttää kirjastossa.
Ypäjän kunnan nettisivuilla osoitteessa http://www.ypaja.fi on ajantasaista tietoa kunnasta.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kolme kirjaa, missä käsitellään tapahtumien järjestämistä.
Katso lisää
http://www.helmet.fi/search*fin/Xj{232}arjest{232}aminen+and+tapah*&m=1&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&Submit.x=31&Submit.y=16/++export/1,-1,-1,B/export
Leena Lehtolaisesta löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia dekkarikirjailijoita. kirjoittanut Ari Haasio. BTJ kirjastopalvelu 2001.
Miten rikoskirjani ovat syntyneet (Toimittaneet Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen, CrimeTime, 2012)
Tiina Torppa: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Verkkolähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175941615846
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LehtolainenLeena
http://www.leenalehtolainen.net/leena.htm
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Junnonaho, Martti: Uudet uskonnot - vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : Tutkimus tm-, dlm- ja hare krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa, Virkamäki, Pekka: Arka ja ahdas ismi, Bhaktivedanta, A.C.: Sri isopanisad, Bhaktivedanta, A. C.: Elämän tiede.
Voit tehdä haun asiakastietokannassamme itsekin: laita asiasanaksi hare krisna -liike. Myös liikkeen musiikkia löytyy lainattavaksi, esim. Krishna Prema das: Beyond darkness -cd-levy.
Googlessa voit laittaa hakusanaksi hare krishna, ja etsiä tietoa kielellä suomi. Hakutulos antaa monia sivuja, esim. http://www.krishnanmaailma.com/aihe/kaytantoa ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Krishna-liike.
