Ainakin alla mainituista kirjoista löytyy reseptejä ja tietoa tuorepuristetuista mehuista. Kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Herkuttele tuoremehuilla : 75 raikasta ohjetta / Joanna Farrow
- Parhaat mehut ja pirtelöt : ravitsevia ja maistuvia juomia joka tilanteeseen / Christine Ambridge
- Mehukas : terveeksi & hoikaksi vastapuristetuilla mehuilla / Petra Sippola
- Pirtelöt ja smoothiet : helppoja ja maistuvia juomasekoituksia / Christine Ambridge
- Superjuomat
Ammattinetistä osoitteesta http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/196_ammatti löytyy hiukan kuvausta kirjastovirkailijan työnkuvasta.
Työn tarkka sisältö riippuu kuitenkin aika paljon kirjastosta, ja toki henkilö itsekin voi vaikuttaa siihen, millaisia tehtäviä saa työssään. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa vain harva kirjastovirkailija luetteloi aineistoja. Toisaalta oma työnkuvani kirjastovirkailijana on hyvin laaja verkkotietopalvelusta lukupiirin vetämiseen ja kirjavinkkauksesta hankittavan aineiston valintaan. Työtehtäviä ei siis oikein ole mahdollista luetella tyhjentävästi.
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
HSL:n matkakortilla voi lainata aineisto joissakin HelMet-kirjastoissa Espoossa (Tapiola ja Sello), mutta tällöin lainaaminen edellyttää sitä, että matkakortin tiedot on merkitty lainaajarekisteriin.
Helsingissä ainoastaan Suomenlinnan kirjastossa voi lainata HSL:n matkakortilla, mikäli kortin omistaja on merkitty omatoimikirjaston käyttäjärekisteriin. Omatoimikirjastoa voivat käyttää Suomenlinnan asukkaat.
HSL:n matkakortin käyttöä kirjaston aineiston lainaamiseen kokeiltiin vuonna 2013 Kallion kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä. Käyttöä ei kuitenkaan jatkettu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastokort…
En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos:
En ole kukaan - sinäkään
et ole? Sittenhän
meitä on kaksi: vaiti - muutoin
pois vain ajavat!
Typerä olla joku - julkkis-
lailla sammakon
alati laulaa nimeään
huviksi lammikon.
Ja kaarina Halosen suomennos:
Olen Ei-kukaan! Oletko
Ei-kukaan sinäkin?
Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin!
Ikävää olla joku ja julistaa nimeään
kuin suolla...
Helsingin kaupunginkirjasto myöntää kirjastokortin kaikille Suomessa pysyvästi asuville, eikä käyttöoikeutta myöntämisen jälkeen valvota tai rajoiteta. Kadonneen kortin tilalle ei kuitenkaan saa uutta korttia ja siihen liittyvää PIN-koodia käymättä jossain HelMet-kirjaston pisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Eli Helsingissä täytyy kyllä ainakin piipahtaa, jos kortti on kadonnut. Kortteihin liittyviä tietoja ei turvasyistä käsitellä puhelimitse eikä sähköpostitse. Jos kortti on edelleen voimassa, sen uusiminen ja PIN-koodin lisääminen ovat vaivaton operaatio.
Heikki Poroila
Totta, että periaatteessa digitaalisia kirjoja ja lehtiä voisi lukea moni käyttäjä yhtäaikaa.
Kirjaston e-aineistoja, kuten e-kirjoja tai e-lehtiä, voi yhtäaikaa käyttää rajallinen määrä lukijoita riippuen siitä, kuinka monta yhtäaikaista käyttöoikeutta kirjasto on niihin ostanut. Kustantamot hinnoittelevat e-aineistot tavallaan kappaleittain ihan niin kuin fyysiset kirjatkin. Kyse on siis kaupallisesta toiminnasta. Pitkään e-kirjojen arvonlisäverokin oli paljon korkeampi kuin painettujen kirjojen. Verotus kuitenkin yhdenmukaistettiin kesällä 2019.
Raha siis ratkaisee tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa maailmassa. Usein kirjasto ostaa e-kirjaan tai -lehteen vain yhden tai korkeintaan muutaman yhtäaikaisen...
Valitut novellit I-II (suomentanut Juhani Konkka, WSOY) on hyvä lähtökohta Tsehov-kokoelmalle.
https://www.finna.fi/Record/heili.599521
https://www.finna.fi/Record/heili.599522
Valitut novellit -kokoelmaa täydentää hyvin Mestarinovelleja I-II -kokoelma (suomentaneet Ulla-Liisa Heino ja Marja koskinen, Otava)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3503102
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.561297
Valitut novellit I-II ja Mestarinovellit I-II sisältävät suuren osan Tsehovin keskeisistä novelleista. Näitä ovat esimerkiksi Sali n:o 6, Nainen ja sylikoira, Ikävä tarina, Aro, Sotamies Gusev ja Suudelma. Mutta koska ei ole olemassa Tsehovin novellien koottua laitosta, myös moni tärkeä novelli...
Tieteen Kuvalehden ja Wikipedian mukaan epikantusta eli mongolipoimua esiintyy mm. itäaasialaisilla eli myös japanilaisilla.
https://tieku.fi/ihminen/miksi-aasialaisilla-on-vinot-silmat
https://en.wikipedia.org/wiki/Epicanthic_fold
Kyseessä on H. C. Andersenin satu Villijoutsenet. Sen on julkaissut suomeksi mm. Otava vuonna 1990, Lasten keskus 1985 ja WSOY 1992 kokoelmassa Rudolf Koivun satuja ja tarinoita.
Hei,
kaikki, joita kiinnostaa sanaristikoiden laadinta kiinnostaa, voivat niitä tehdä. Internetistä löytyy muutamia sivustoja, joita voi hyödyntää ristikoiden laadinnassa. Kannattaa tutustua esimerkiksi Sanaris oy:n sivustoon ja Generistik-sivustoon. Jälkimmäinen on tietokoneohjelma ristikoiden laadintaan. En pysty sanomaan millainen se käytännössä on. Rekisteröityminen maksaa 50 €. Internetistä voi löytyä myös muita sanaristikoiden laadintaan tehtyjä ohjelmia.
Ristikoiden laadinnassa on tärkeää hyvä ja monipuolinen suomenkielentaito. Ristikoiden laadintaan on julkaistu erilaisia sanaristikkokirjoja. Kirjat ovat pääasiassa sanastoja ja niitä ovat laatineet esimerkiksi Erkki Vuokila ja Veijo Wirén. Näitä kirjoja kannattaa tiedustella...
Oletan että tarkoitat tarinalla kaunokirjallista teosta. Kaunokirjallisen teoksen tekijä saa päättää, saako hänen teostaan muunnella siis esim. kääntää toiselle kielelle. Kaunokirjallisen teoksen kääntämiselle ei ole virallisia vaatimuksia, mutta asiakirjoille ja tieteellisille julkaisuille vaatimuksia on enemmän.
Kääntäjä voi suorittaa työtä toiselle eri tavoilla. Moni kääntäjä toimii esimerkiksi itsenäisenä yrittäjänä omalla toiminimellä. Mitään vaatimusta käyttää nimenomaan yrityksen palkkaamaa kääntäjää ei ole. On huomioitava kuitenkin, että kääntäjällä on tekijänoikeuksia kääntämäänsä teokseen. Kääntäjälle maksettava korvaus käännöksestä ja tekijänoikeudesta voidaan sopia osapuolten kesken. Kaunokirjallisuuden kääntäminen tapahtuu...
Hei,
Sinun kannattaa käydä kirjastossa tutustumassa Helsinkiä käsitteleviin teoksiin - niitä on paljon! Tässä muutama, joissa on tietoja Esplanadista ja Mannerheimintiestä:
Hackzell: Töölöntullin molemmin puolin. 1997
Ollila: Puhvelista Punatulkkuun - Helsingin vanhoja kortteleita. 1977
Lilius, Henrik: Esplanadi 1800-luvulla. 1984
Helsingin kadunnimet. 1992
Näiden ja muiden Helsinki-kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi
Verkostakin löytyy jotain Esplanadista:
http://www.arenanet.fi/helsinki/tour/goto/esplanadi.html
http://www.hel.fi/tourism/html/artikkelit/artikkelit/esplanadi.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/e-espa/eespa.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/p-espa/...
Suomen merimieslähetys -nimistä lehteä ei valitettavasti löydy tämän nimisenä tietokannoistamme. Mutta Fennica (Suomen kansallisbibliografia) ja Linda-tietokannoista löytyi haulla "suomen merimieslähetys" kuitenkin seuraavanlainen viite:
- Lukemista merimiehille: Suomen merimieslähetyksen kirjasia, nrot 1-16. Julkaisija Suomen merimieslähetys, 1982-[1905?]
Näitä julkaisuja voi kuitenkin lukea vain Helsingin yliopiston kirjastossa, lainaksi niitä ei anneta. Lisätietoja voi kysyä suoraan yliopiston kirjastosta, p. 09-191 22740.
Kannattaisi varmaan vielä ottaa yhteyttä Suomen lähetysseuran kirjastoon ja arkistoon http://www.mission.fi/museo/kirjasto/index.html ja kysyä lehteä myös sieltä, p. 09-1297 398.
Sanaa tiedonsaanti ei löydy mistään suomen kielen sanakirjoista, ei edes uusimmalta CD-ROM-levyltä. Suomen kieli on sen kaltainen, että siihen helposti syntyy uusia yhdyssanoja, eivätkä ne kaikki ole sanakirjoissa. Kielitoimiston kanta (14.11.2003) on, että tällaista uutta sanaa käytettäessä tulisi k.o. sana miettiä ja määritellä se itse työnsä yhteydessä.
Timo Nurmi, Uusi suomen kielen sanakirja 1998, mainitsee kohdassa
saanti saaminen, vrt. saada - Ravinnon, lainan, palvelujen, tietojen saanti.
Nykysuomen sanakirja, 1980: saant/i teonn.
Sosialismin historiasta löytyy runsaasti aineistoa. Löydät kirjaviitteet www.helmet.fi-hausta.
Kokeile seuraavat haut:
Aihehaku. Kirjoita hakusanaksi sosialistiset maat (kokeile myös hakusanoilla sosialismi ja kommunismi).
Sanahaku. Kirjoita peräkkäin sanat sosialismi historia
Näillä hauilla löytyy kymmeniä kirjaviitteitä.
Siivoussektori-lehden numerossa 6/1996 on artikkeli Oivanen, Elina: Huomenna mennään Korkeasaareen, jossa eläintarhaa esitellään mm. siivouksen näkökulmasta.
Teho-lehden numerossa 2/1998 on artikkeli Peltonen, Mika: Tutkimustoimintaa Korkeasaaren eläintarhassa. Siinä kerrotaan eläintenhoidon ja eläintenhoitajien työmenetelmien kehittämisestä Korkeasaaressa.
Työ, terveys, turvallisuus -lehdessä 7/2003 on artikkeli Mäkinen, Terhi: Kylmää ja kuumaa Korkeasaaressa, jossa kerrotaan eläintenhoitajien työstä Korkeasaaressa.
Joissakin Korkeasaari-lehden (ISSN 1238-4550) numeroissa käsitellään todennäköisesti myös siivousta.
Seuraavissa kirjoissa saattaa olla tietoa Korkeasaaren siivouksesta:
- Koivisto, Ilkka: Elämää Korkeasaaressa (ISBN 951-1-...
Sketsejä eri aiheista on esimerkiksi seuraavissa Kirsti Koivulan kirjoissa: Hulvatonta hupailua (1996), Hääleikkien helmiä (2002), Ilmaisun iloa (2002) ja Iloista irrottelua (1998). Noin 25 vuotta sitten esitetystä televisiosarjasta Parempi myöhään on koottu myös samanniminen kirja, jossa on Seppo Ahdin ja Neil Hardwickin sketsejä. Joitakin sketsejä on myös kahdessa seuraavassa kirjassa: Helminen, Jussi: Näyttämölle!: ilmaisutaidon harjoituskirja (1989) ja Manninen, Kirsti: Ihanat iltamat: iltamatiedon käsikirja iltahuvien ystäville (1984).
