Räätälin patti on pikkuvarpaan tyvessä oleva patti. Menneinä vuosisatoina räätälit istuivat jalat ristissä siten, että jalan ulkoreuna oli jatkuvasti painettuna maata vasten. Tämä aiheutti räätäleille tuon varpaan tyvinivelen tulehduksen. Vaivaa kutsutaan usein pikkuvarpaan vaivaisenluuksi.
https://web.archive.org/web/20111226010139/http://www.footphysicians.co…
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.LähdeSimo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=…
Kiven käyttämästä sanastosta ei löytynyt nummisuutari-sanan selitystä, mutta kyse lienee maaseudun suutareista eli kyläsuutareista. Näytelmä sijoittuu maalle Hämeeseen. Näytelmää voi tutkia tarkemmin Project Gutenbergin e-kirjasta:The Project Gutenberg eBook of Nummisuutarit, by Aleksis Kivi
Helsingin pääkirjaston varastossa on Suomen asetuskokoelmasarjaan (nyk. säädöskokoelma) kuuluva Suomen sopimukset vieraiden valtioiden kanssa vuodelta 1921 (ei valitettavasti näy tietokannassa). Siinä on mukana artiklaan 23 kuuluva liite, jossa on luettelo luovutettaviksi määrätyistä aluksista.
Eduskunnan kirjastosta (http://www.eduskunta.fi/kirjasto) sopimukset liitteineen löytyvät myös, mutta sielläkään ne eivät ole heti valmiina, vaan on varauduttava siihen, että ne haetaan varastosta, mihin saattaa mennä pitempi aika kuin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta noutoon, joka kestää vain joitakin minuutteja. Toisaalta Eduskunnan kirjastossa on sangen täydellinen kokoelma kaikkea Suomen valtiota koskevaa dokumenttia.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy muutama Hampuria käsittelevä teos, esim. Jörg Albrecht: Hamburg: reseguide med kartor (1994) ja Hamburg (Insight city guide, 1992). Myös koko Saksaa koskevista teoksista voi löytyä tietoja Hampurista, esim Ari Taipale: Saksan matkaopas (1995) ja Steve Fallon (toim.): Germany (Lonely Planet, 1998).
Nils Åke Nilsson kuvaa kirjassaan Ölresan müncheniläisen oluttuvan tyypillistä hiukopalaa Münchener Bierradi mit Schnittlauchbrot: ohuiksi siivuiksi leikattu retikka, joka syödään suolan ja hienoksi hakatulla ruohosipulilla päällystetyn voileivän kera. Samaa (retikat spiraalin muotoon leikattuina)suosittelee myös Irmeli Kopisto-Menzel Saksalaisessa keittiössä (v.1984), jossa hän antaa myös retikkalaatin ohjeen:
Höylää tarvitsemasi määrä retikoita kasvishöylällä ohuiksi lastuiksi. Lado ne kerroksittain salaattikulhoon ja ripottele jokaiselle kerrokselle reilusti suolaa. Suola saa ne mehustumaan niin, että salaatinkastike muodostuu aivan itsestään. Anna salaatin maustua jonkin aikaa.
Osoitteessa www.puutarha.net alan harrastajilla on...
Hei,
Sinun kannattaa käydä kirjastossa tutustumassa Helsinkiä käsitteleviin teoksiin - niitä on paljon! Tässä muutama, joissa on tietoja Esplanadista ja Mannerheimintiestä:
Hackzell: Töölöntullin molemmin puolin. 1997
Ollila: Puhvelista Punatulkkuun - Helsingin vanhoja kortteleita. 1977
Lilius, Henrik: Esplanadi 1800-luvulla. 1984
Helsingin kadunnimet. 1992
Näiden ja muiden Helsinki-kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi
Verkostakin löytyy jotain Esplanadista:
http://www.arenanet.fi/helsinki/tour/goto/esplanadi.html
http://www.hel.fi/tourism/html/artikkelit/artikkelit/esplanadi.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/e-espa/eespa.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/p-espa/...
Måns Gahrton on syntynyt 1961.
Hyvää tietoa löytyy Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac… ja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu). Löytyy useasta kirjastosta käsikirjastokappaleena.
Suomessa ei ole vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Kuka vain voi toimia luontaishoitajana tai –terapeuttina. Virallisia koulutustasovaatimuksia ei ole. Kuitenkin ainakin Luonnonlääketieteen Keskusliiton rekisteriin pääsyyn vaaditaan vähintään 200 tuntia terapia-alan ja 200 tuntia koululääketieteen opintoja (http://www.lkl.fi/index.php?page=1008) . Muun muassa Yleisradion Priima-ohjelmassa on aiheesta keskusteltu:
http://priima.yle.fi/node/235
Kirjassa Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa (toimittanut Saana Saarinen) kerrotaan, että luontaisterapeuttien ammattiin johtava koulutus alkoi Suomessa laajamittaisena vasta 1980-luvulla. Koulutukset tulivat Suomeen yli 100 vuotta myöhemmin kuin Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja...
Tarkoitat varmaankin Hackmanin sukua. Kirja on Pirjo Tuomisen Myrttiseppeleet. Siinä kerrotaan Hackmanin kauppasuvun vaiheista ja Saimaan kanavan rakentamisesta. Kirjaa edeltää Arvoisa rouva Marie, joka sijoittuu Viipuriin.
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
Vaski-kirjastojen etusivulta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
löytyy keskeltä sivua sinisellä rajattu hakuikkuna, johon voi kirjoittaa esimerkiksi etsimänsä kirjan nimen tai tekijän tai asiasanan. Seuraavalle näytölle tulee haun tulokset. Klikkaamalla Saatavuus/Tarkista saatavuus, saa esille missä kirjastoissa teosta on (joko hyllyssä tai lainassa). Klikkaamalla + -merkkiä kirjaston nimen edessä saa esiin kyseisen kirjaston tilanteen ja teoksen hyllypaikan.
Laajennettuun hakuun pääsee hakuikkunan vasemmasta alareunasta. Siellä voi hakea mm. eri aineistolajeja tai eri kielisiä teoksia tai rajata haun tiettyyn kirjastoon https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/extended-search?p_p_state=norma…
Usein kysytyt kysymykset etusivun oikeassa...
Nora Robertsin suomennoksia julkaisee Gummerus-kustantamo, ja se on ilmoittanut julkaisevansa helmikuussa 2013 kirjailijalta teoksen nimeltä Rakkauden kynnyksellä.
Suomalainen savusauna on ollut olemassa ainakin tuhat vuotta. Perinteisessä savusaunassa ilma vaihtui hirsirakenteiden ja räppänöiden kautta. 1900-luvun alussa saunan kiuasta alettiin kuitenkin kehittää: ensin käytettiin peltitynnyristä valmistettua savukiuasta, ja pian sen jälkeen umpinaista metalli- tai tiilikiuasta, josta savu poistui savupiipun kautta. (Pekka E. Tommila: Sauna. Suomalaisen saunan rakentaminen. 1994.)
Lisää tietoa saunan ja saunomisen historiasta löytyy mm. Risto Vuolle-Apialan teoksesista Savusauna (1993) ja Savusauna: ennen ja nyt sekä Marketta Forsellin teoksesta Saunan taikaa: tarinoita, tietoa, tunnelmia (2007).
Monitorin kirjastopalveluihin kuuluu lainaus, palautus ja varausten nouto aukioloaikana eli varauksen saa tiskiltä. Torstaisin paikalla on myös kirjastotyöntekijä klo 12-19.
Ohessa tietoa Skanssin yhteispalvelupiste Monitorista https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/skanssi
Ainakin alla mainituista kirjoista löytyy reseptejä ja tietoa tuorepuristetuista mehuista. Kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Herkuttele tuoremehuilla : 75 raikasta ohjetta / Joanna Farrow
- Parhaat mehut ja pirtelöt : ravitsevia ja maistuvia juomia joka tilanteeseen / Christine Ambridge
- Mehukas : terveeksi & hoikaksi vastapuristetuilla mehuilla / Petra Sippola
- Pirtelöt ja smoothiet : helppoja ja maistuvia juomasekoituksia / Christine Ambridge
- Superjuomat
Tavoitteena lienee siis löytää Straussin tekijänoikeudellisesti vapaasta sävellyksestä esitys, joka on myös ehtinyt tekijänoikeudellisesti vapaaksi. Lakihan muuttui marraskuussa siten, että entinen 50 vuotta pidentyi 70 vuodeksi. Sitä ei kuitenkaan sovelleta taannehtivasti, joten vuotta 1964 vanhemmat äänitykset ovat tältä osin vapaita.
Syynä siihen, ettei kirjastojen tietokannoissakaan yleensä ole alkuperäistä levytysvuotta, on yksinkertaisesti tiedon puute. Monen vanhemman levytyksen kohdalla tämä tieto on pysyvästi kadonnut ja vielä useamman kohdalla julkaisija ei ole tietoa vaivautunut levyn tietoihin lisäämään. Siksi vain osa levytyksistä pystytään kohtuullisella vaivalla täsmentämään ajallisesti.
HelMet-tietokannassa on kaksi keinoa...
Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
