Kyseessä voisi olla Marjatta Kureniemen kirja Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja siitä on otettu uusintapainokset vuosina 1970 ja 2002.
Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan sisällöstä näin: "Pau on pieni poika, joka on ollut pitkään sairaana. Toipilaana sängyssään hän huomaa olevansa unen ja valveen välitilassa, jossa kohtaa aivan uuden maailman. Tapetista astuu ulos prinsessa Lilaloo, jonka avulla myös Pau onnistuu pääsemään kaksiulotteiseen muotoon - kaikki ovat vain pitkiä ja leveitä, paksuus puuttuu! Pau astuu Lilaloon kanssa tauluun leikkimään kuningatar Blankan pojan, prinssi Haakonin kanssa. Hän tutustuu myös moniin kiinnostaviin henkilöihin, kuten...
Ikävä kyllä huhu ei pidä paikkaansa, eli Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavaa valopöytää. Luettelo kirjastojen lainattavista tai kirjastossa käytettävistä esineistä löytyy täältä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%20-taiteilijakirja…
Nimi on ollut yleinen Savon alueella. Tarkemmin nimen aluetta ovat vain Länsi-Savo (Hirvensalmi, Kangasniemi)ja Keski-Suomi (Petäjävesi, Saarijärvi) eli hämäläisten muinaiset eräalueet. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimen juuret olisivatkin näin ollen lännessä.
Kuitunen saattaa myös olla samaa kantaa kuin nimi Kuittinen, jota myös tavataan Savossa mutta jolla on silti läntinen alkuperä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Leena Erkkilän kirjoittama ja Maria Munsterhjelmin kuvittama satukokoelma Kukkutimurusia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kirjasta on otettu useita uusintapainoksia, viimeinen vuonna 2009. Valitettavasti siitäkin on jo niin kauan, ettei kirjaa saa enää kirjakaupoista.
Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat varsin käteviä tähän tarkoitukseen. Monilla nettiantikvariaateilla on "puutelista", johon voi ilmoittaa etsivänsä tiettyä teosta.
https://finna.fi
Turunen-sukua on tosiaan tutkittu 1500-luvulta alkaen kirjassa Sukumme taivallus: osa 1, Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen (Heikki A. Turunen).
En onnistunut löytämään tuota nimeä Avotaynu-sivustolta. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Turunen on ollut 1600-luvulle tultaessa yleinen nimi Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa , Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 1500-luvulta on myös merkintöjä tästä nimestä, mutta sen varhaisemmalta ajalta ei meidän lähteidemme avulla tietoa löytynyt.
The flag of Finland is a version of Scandinavian Cross. The Finnish version - in blue and white for lakes and snowscapes - was first adopted in 1863, the same year that Finnish was recognized as the official language. (Devereux, Eve: Identifying flags-1994)
Kirjassa Miina (Johnny Kniga, 2009) taiteilija itse vastaa kysymykseen näin: "Olen tehnyt lehmiä niin pienestä pitäen, että siitä aiheesta on tullut minulle itsestäänselvyys. Jotkin kuvanveistäjät tekevät ihmishahmoja koko ikänsä, minä teen lehmiä." Osiossa "Miina Äkkijyrkkä lyhyesti" kerrotaan, että tuleva taiteilija alkoi veistellä hellapuista lehmiä jo vuonna 1953. Vuonna 1973 hän valmistui Taideakatemiasta ja osallistui Suomen taiteilijain 78. näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Miina-kirjan kuvien joukossa on otos Halosen taidevalimolta vuodelta 1973, jossa taiteilija valmistelee yhtä lehmäveistoksistaan. Vuonna 1980 Marjut Jokelainen ja Heikki Innanen tekevät Miinasta dokumenttielokuvan Nautain taivas ja helvetti, joten 80-luvun...
Myytti löytyy Platonin Pidot-dialogista, jossa Aristofanes selittää kyseisellä myytillä rakkauden, seksuaalisen suuntautumisen ja ihmiskunnan alkuperän. Puheenvuorossaan (189d-193d) Aristofanes kertoo ihmisiä olleen ennen kolmea sukupuolta: miehiä, naisia ja androgyynejä, joissa oli puolet miestä ja puolet naista. Kaikilla ihmisillä oli neljä jalkaa, neljä kättä, kahdet kasvot ja kahdet sukuelimet.
Aristofaneen myytin mukaan voimakkaat ja kunnianhimoiset alkuihmiset aikoivat kiivetä taivaaseen ja hyökätä jumalten kimppuun, joten Zeus heikensi ihmiset halkaisemalla heidät kahtia. Kun ihmisruumiit oli halkaistu, puolikkaat hakeutuivat ikävissään toistensa luo ja kietoituivat syleilemään toisiaan kasvaakseen taas yhteen. Puolikkaat kuolivat...
Kuvailemasi kaltainen kohtaus sisältyy vuonna 1976 ensi-iltansa saaneeseen animaatioelokuvaan Les Douze Travaux d’Astérix, joka on julkaistu Suomessa dvd:nä nimellä Asterix valloittaa Rooman.
Elokuvan juoni ei perustunut aiemmin julkaistuun sarjakuvaan, vaan se kirjoitettiin nimenomaan filmiä varten. Sittemmin tarinasta tehtiin kuvakirjamainen albumi, joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 nimellä Asterixin XII urotyötä. Tarinassa Julius Caesar haastaa Asterixin kyläläiset suorittamaan Herkuleksen tapaan mahdottomia tehtäviä todistaakseen, että voittamattomat gallialaiset ovat sittenkin vain kuolevaisia. Urotekoihin kuuluu taisteluita, urheilusuorituksia ja ihmetekoja. Kahdeksas niistä kuluu (albumin suomennoksessa) näin: "Hankittava...
Aihetta käsitellään kulttuurilehti Hiidenkiven numerossa 1/1996 (s.44). Asiantuntijana on Kotimaisten kielten keskuksen tutkija. Artikkeli sisältää seuraavat tiedot:
Toulat on alkuaan tarkoittanut jotain kohtaa Toulauden kyläasutuksen halki laskevassa Toulatjärvien ja Toulatjoen vesistössä ja siirtynyt myöhemmin asutuksen nimeksi.
Nimen alkuperää ei ole ratkaistu. Sen syntyä pohdittaessa on tarpeen ottaa huomioon vesistösana toola ~ toula, josta on tietoja Kuusamosta. Sana tarkoittaa 'puronsuun laajentumaa, vesimutkaa, suvantoa'.
Yleiskieliseen käyttöön suositettava taivutusmuoto on Toulauden, Toulaudella. Puhekielessä muotojen epäparisuus pyrkii tasoittumaan, ja nimeä on alettu taivuttaa Toulatissa...
Nordkappin kunnan koordinaatit ovat Norjan Wikipedian mukaan 70°58′41″N 25°58′30″, eli noin 70 astetta pohjoista leveyttä ja 25,2 astetta itäistä pituutta. Matkailusivusto Visit Nordkappin mukaan sijainti leveysasteilla on 71°10′21′′. Ero johtuu siitä, ettei tarkka koordinaatti kata koko Nordkappin aluetta.
https://no.wikipedia.org/wiki/Nordkapp
http://www.visitnordkapp.net/en/
Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanasta ἄγγελος (ángelos), joka tarkoittaa viestintuojaa. Monissa uskonnoissa enkelit ovatkin sanansaattajia, mutta enkeleillä on myös muita tehtäviä, kuten esimerkiksi lohduttaa surevia. Enkeleillä on hierarkia, ylimpänä ovat arkkienkelit, joista arkkienkeli Mikael esimerkiksi esiintyy islamissa, juutalaisuudessa ja kristinuskossa.
Kristinuskon mukaan ihmiset ja enkelit ovat kaksi erillistä luokkaa eivätkä ihmiset näin ollen kuollessaan muutu enkeleiksi. On vaikea sanoa, kuinka yleisesti ajatellaan ihmisen muuttuvan enkeliksi kuolemansa jälkeen. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 15-79 –vuotiaista suomalaisista 47 prosenttia pitää enkeleiden olemassaoloa ainakin todennäköisenä.
Lisätietoa enkeleistä ja...
Aivan yksiselitteistä syytä kirjojen lyhentämiselle tuskin on olemassa. Lyhentämistä on Suomessa harrastettu luultavasti ainakin tuolta 1950-luvulta lähtien. Kirjaa on saatettu lyhentää sen suomennusvaiheessa, jolloin alkukielinen ja käännetty versio eroavat. Toisessa vaihtoehdossa ensimmäinen suomennos noudattaa alkuperäistä teosta, mutta myöhemmin kirjasta tehdään markkinoille vielä lyhennettykin versio. Näin ollen yksi ja sama teos saattaa löytyä suomennettuna sekä "pitkänä" että "lyhyenä". Myös selkokirjoja voisi pitää yhdenlaisena esimerkkinä lyhentämisestä. Syyt kuinka paljon ja miksi kirjaa lyhennetään vaihtelevat tapauskohtaisesti. Esim. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon jotkin lyhennelmät perustuvat puhtaasti...
Turskea on yksi turski-sanan vaihtoehtoisista esiintymistä; muita ovat esimerkiksi tursti ja tyrski. Turskin moniaita merkityksiä ovat mm. 'korskea, röyhkeä, kopea, tyly, karski, äkkipikainen; sisukas, rivakka, reipas, rohkea'.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 5
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
Kaasunjakelusta Helsingissä vastaa Auris Kaasunjakelu. Kaasu tuodaan ja siirretään maanlaajuisesti siirtoputkistoja pitkin jakeluverkoille.
https://kuntatekniikka.fi/wp-content/uploads/sites/2/2021/09/10.-Kaasup…
Yrityksen tiedotteen mukaan kaasu tulee tällä hetkellä Balticconnector-yhdysputken kautta Baltiasta. https://aurisenergia.fi/kaasunjakelu/kaasunjakeluverkko-ja-siihen-liitt…
Putken vaurioitumisesta huolimatta Suomen kaasujärjestelmän tila on yhä vakaa, ja kaasun saanti turvattu LNG-terminaalien kautta. https://aurisenergia.fi/suomen-ja-viron-valinen-kaasuputki-on-poissa-ka…
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1969 rahamäärää 1 200,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 2 012,60 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin: https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Tilastokeskuksella on tilastoja myös palkoista: https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas/palkatjatyovoimakust…
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema tuholaisesite sisältää hyvät tunnistuskuvat: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf.
Tuholaistorjuntayrityksen sivulla lajia voi määrittää tuntomerkkien perusteella: https://www.anticimex.fi/tunnista-tuhoelain.
Valokuvaa voi hyödyntää esim. Googlen kuvahaussa, joka etsii samankaltaisia kuvia (ohje: https://support.google.com/websearch/answer/1325808?hl=fi&co=GENIE.Plat…). On olemassa myös puhelimeen ladattavia sovelluksia, joiden avulla voi etsiä kuvaa vastaavaa hyönteistä.
Jos laji jää kaikesta huolimatta mysteeriksi, voi kokeilla yhteydenottoa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (LUOMUS): https://luomus.fi/fi.
Kysymykseen ei ole aivan yksiselitteistä vastausta. Tässä vastaus Suomen vesiputokset -sivustolta:
Kysymyksen vastaus riippuu siitä, millaista vesiputousta haetaan.
Tietojeni mukaan Suomen korkein vesiputousten sarja on tällä hetkellä Enontekiöllä sijaitseva Kitsiputous, jonka kokonaiskorkeus liikkuu 100 metrin kieppeillä. Jos taas haetaan korkeinta yksittäistä vesiputousta, on Maaningan Korkeakoski (36 m) virallisesti korkein – joskaan pudotus ei ole vapaa.
Toisaalta karttojen korkeuskäyrien perusteella myös mm. Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella ovat korkeudeltaan vähintään samaa luokkaa tai korkeampia kuin Korkeakoski. Kummassakaan näistä pudotus ei niin ikään ole vapaa....
