Kovin monta lippalakkirunoa ei löytynyt. Tässä muutama. Jari Tervon runossa Siitä jäi kulkemaan sanonta esiintyy intialainen lippalakki Kokoelman nimi on Muistoja Pohjolasta. Kokoelma on myös Jari Tervon koottujen runojen kokoelmassa Intialainen lippalakki, jolle siis tämä runo on antanut nimesäkin.
Jyrki Kiiskisen Runokirjassa Menopaluu on runo nimeltä Vähennä syntymävuotesi siitä vuosiluvusta, jossa taas esiintyy liian pieni lippalakki.
Aulikki Oksasen parhaiten lauluna tunnetussa runossa Laulu siirtotyöläisestä on mies, jolla "on ruskea salkku ja takki, kumisaappaat ja lippalakki".
Tuntisivatko lukijamme muita lippalakkirunoja?
Munsterhjelmin päiväkirjaa ei edelleenkään ole suomennettu.
Piikojen valtakunnan kirjallisuusviitteiden perusteella vaikuttaisi siltä, että lähdeluettelossa mainittu Kirsi Vainio-Korhosen Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirja 1799-1801 (2006) tarkoittaa itse asiassa Vainio-Korhosen paljolti Munsterhjelmin päiväkirjaan perustuvaa artikkelia Piikojen arkea ja juhlaa Hämeenkylän kartanossa noin 1800, joka sisältyy vuonna 2006 ilmestyneeseen Vainio-Korhosen ja Marjatta Rahikaisen toimittamaan kirjoituskokoelmaan Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään.
Vainio-Korhonen on käsitellyt Munsterhjelmin päiväkirjaa myös kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus : suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta...
Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 166 sanotaan näin:
"Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä."
Koko laki löytyy alta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Samassa pykälässä sanotaan myös, että "jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi."
Tonttien ja rakennusten kuntoa valvoo siis kunnan rakennusvalvonta
sekä omien havaintojensa että kuntalaisilta tulleiden palautteiden perusteella. Voit siis tarvittaessa ottaa yhteyttä kotikuntasi...
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi aiheestasi mm. seuraavat viitteet asiasanalla laajennuskortit:
Lehto, Tero: Testissä TV-virittimet : televisiokuva mikron näytölle
MikroBitti 1999 ; nro 11 ; sivut 78-80
Sundell, Sami: TV virittyy sylimikroon
MikroPC 1999 ; nro 18 ; sivut 92, 94
Uusimmista mikrotietokoneiden laitetekniikkaa käsittelevistä kirjoista, kuten
Reima Flyktmanin ja Tero Eklinin kirjasta Inside PC (1999) löytynee aiheesta tietoa myös (en voinut tarkistaa, koska oman kirjaston kappaleet olivat lainassa).
Jos tarvitset tv-korteista syvällisempää tietoa, sinun kannattaisi hakea viitteitä jostain tekniikan alan tietokannasta. Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet ammattikorkeakouluopiskelija, joten suosittelen, että kysyt...
En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos:
En ole kukaan - sinäkään
et ole? Sittenhän
meitä on kaksi: vaiti - muutoin
pois vain ajavat!
Typerä olla joku - julkkis-
lailla sammakon
alati laulaa nimeään
huviksi lammikon.
Ja kaarina Halosen suomennos:
Olen Ei-kukaan! Oletko
Ei-kukaan sinäkin?
Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin!
Ikävää olla joku ja julistaa nimeään
kuin suolla...
Pro Finlandia on Suomen Leijonan Ritarikunnan kunniamerkki, jota ei haeta vaan myönnetään pitkäaikaisen kirjallisen tai taiteellisen uran perusteella. Kysyjä tarkoittaakin ehkä Tieto-Finlandia-palkintoa, joka jaetaan vuosittain tietokirjalle. Tätäkään ei voi "hakea", vaan Suomen Kirjasäätiö nimeää raadin, joka suorittaa tarjonnasta esivalinnan, jonka jälkeen säätiön valitsema henkilö tekee lopullisen valinnan. Raati, joka seuloo palkittavat ehdokkaat, toimii itsenäisesti, eivätkä esimerkiksi kustantajat voi suoraan vaikuttaa siihen, mitkä kirjat tulevat ehdolle, mitkä eivät. Toisaalta prosessi on täysin suljettu, eikä siihen voi ehdotuksin tai toivein vaikuttaa.
Heikki Poroila
Kirjassa Miina (Johnny Kniga, 2009) taiteilija itse vastaa kysymykseen näin: "Olen tehnyt lehmiä niin pienestä pitäen, että siitä aiheesta on tullut minulle itsestäänselvyys. Jotkin kuvanveistäjät tekevät ihmishahmoja koko ikänsä, minä teen lehmiä." Osiossa "Miina Äkkijyrkkä lyhyesti" kerrotaan, että tuleva taiteilija alkoi veistellä hellapuista lehmiä jo vuonna 1953. Vuonna 1973 hän valmistui Taideakatemiasta ja osallistui Suomen taiteilijain 78. näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Miina-kirjan kuvien joukossa on otos Halosen taidevalimolta vuodelta 1973, jossa taiteilija valmistelee yhtä lehmäveistoksistaan. Vuonna 1980 Marjut Jokelainen ja Heikki Innanen tekevät Miinasta dokumenttielokuvan Nautain taivas ja helvetti, joten 80-luvun...
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta kysyttiin taannoin kuoleman kukasta. Kollega vastasi, että "erilaisissa yhteyksissä esimerkiksi vehkoja (Calla) ja muratteja (Hedera) on sanottu kuoleman kukiksi. Vanhan uskomuksen mukaan pidettiin kuoleman enteenä sitä, jos huonekasvina kasvatettava unelma (Asparagus setaceus) alkoi kukkia. Japanissa Amaryllidaceae-heimoon kuuluvaa Lycoris radiataa pidetään kuoleman kukkana: http://hiramenome.com/2011/08/higanbana-kuoleman-kukka/ "
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-on-ns-kuoleman-kukka
Kortti kannattaa ilmoittaa kadonneeksi välittömästi johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon.Uuden kortin saa henkilöllisyyden todistamalla ja maksamalla 10 mk. Mikäli lapsella ei ole henkilötodistusta, huoltajan tulee olla lapsen mukana todistamassa henkilöllisyytensä.
Lahden kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluvan aineiston sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa helposti itsekin kirjaston Riimi-aineistotietokannasta, joka löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/Kirjasto/ .
"Tehokkaammin sähköpostilla" näyttää olevan kirjastossa tällä hetkellä saatavana. Se löytyy Haasion nimellä luokasta 69.7, mutta saattaa uutuutena sijaita myös uutuushyllyssä. Jos tarvitset apua kirjan löytämisessä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Helsingin Yliopiston kirjasto http://www.lib.helsinki.fi/ ja Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/ luetteloivat paljon vieraskielistä kirjallisuutta.
Helsingin yliopiston kirjasto ja BTJ Kirjastopalvelu Oy http://www.btj.fi allekirjoittivat syksyllä uuden luettelointiyhteistyösopimuksen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen sähköpostin välityksellä toimiva tietopalvelu. Palveluun tuleviin kysymyksiin vastataan vankalla ammattitaidolla ja iloisella mielellä.
Juha Seppälästä löytyy tietoa kirjoista Kotimaisia nykykertojia 1-2 v.2003 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.uud.laitos v.2000.
Internetistä Seppälästä taas kerrotaan sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sepp%C3%A4l%C3%A4 , http://dbgw.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/js.html ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=250&lang=FI
Jukka Rintalasta löytyy tietoa netistä osoitteesta http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_paajutut/4319597.shtml. Hänestä ja hänen luomastaan muodista on tehty myös kirja, jonka nimi on ytimekkäästi "Jukka Rintala". Se on vuodelta 1999. Sitä voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Jukka Rintalasta on kirjoitettu paljon eri lehdissä. Mainitsen tässä muutamia lehtiartikkeleita.
Moisio, Mikki: Muodin vuoksi. Anna 2006,nro 36.
Kortelainen, Jyrki: Vaatteessa pitää näkyä kantajansa sielu. Taito 2000, nro 4.
Sarrola, Sinikka: Miten tullaan Jukka Rintalaksi. Kodin kuvalehti 1999, nro 21.
Piri, Markku: Jukka Rintala: 20 vuotta muodin vuoksi. Anna 1996, nro 46.
Airaksinen, Pauliina: Jukka Rintala: muotisuunnittelija. Suomen kuvalehti...
Anni Polvan lapsuudesta ja nuoruudesta löytyy parhaiten tietoa hänen kirjoittamistaan teoksista Kun olin pieni ja Hyvästi lapsuus. Kariston sivulla http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a… on jonkin tietoa verran Polvan lapsuudesta. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteissä ja matkailutoimistossa jaetaan lisäksi esitettä Tiina-raitista, joka avattiin 24.7. Kalevassa. Tuossa esitteessäkin on vähän tietoja Anni Polvan lapsuudesta ja on tietenkin antoisaa kulkea itse reitti kirjailijan lapsuuden maisemissa.
Valitettavasti Helmet-verkostosta ei löydy Within Temptationin nuotteja, mutta voisit vielä tiedustella Helsingin Pop&Jazz konservatorion kirjastosta asiaa. Kyseinen oppilaitos kuuluu taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaan, mutta aivan äkkiseltään sieltäkään ei näyttänyt löytyvän ko. yhtyeen nuotteja.Voisit kuitenkin tehdä jatkokyselyjä sieltä, kirjaston informaatikon yhteystiedot ovat:
puh. 09 31080515
sähköpostiosoite: matti.tolvanen@stadia.fi.
Lisäksi voisit kysellä nuotteja osoitteesta www.musafasu.fi.
Jos em. lähteistä ei ole apua, voit vielä kääntyä Helmet-kirjastojen kaukolainapalvelun puoleen, jolloin haku voidaan suunnata myös Suomen ulkopuolelle.
Valitettavasti tällaista suomennosta ei ole löytynyt. Tekstin kirjoittaja lienee englantilainen vuosina 1814-1863 elänyt Frederick William Faber (http://books.google.com/books?id=l43sbcaDDNYC&pg=PA89&lpg=PA89&dq=%22th…). Hän kääntyi v. 1846 roomalaiskatolisuuteen ja kirjoitti sen jälkeen psalmien määrän eli 150 virttä. Osa niistä on arvioitu melko heikkotasoiseksi mutta osa on elänyt ja päässyt uusiinkiin virsikirjoihin yleensä kylläkin muokattuna ja lyhennettynä. Esimerkiksi USA:n Evankelis-luterilaisen kirkon uudessa kirjassa "Evangelical Lutheran Worship" (http://www.augsburgfortress.org/worship/evangelicallutheranworship/pewe…) on muutamia tekstejä. Ruotsin kirkon virsikirjan ekumeenisessa alkuosassa (virret 1-325) on yksi...
Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
