Osoitteesta https://finna.fi löytyvä kansallisbibliografia Fennica kertoo, ettei Wheelisin teoksia ole suomennettu lainkaan, joten tuota kysymääsi teostakaan ei ole suomennettu. Fennicassa on suomeksi ilmestynyt kirjallisuus varsin kattavasti, joten asiasta voi olla Fennican perusteella melko varma.
Kyllä löytyy.
Kauppalehti on mikrofilmeinä luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 lähtien (katso http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xkauppalehti&searchscope=2&l=&… ).
Myös Hesari löytyy mikrofilmeinä.
Tervetuloa Pasilan kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Samaa kirjaa voi lainata useampia kappaleita. Sen sijaan saman kirjan varaaminen ei onnistu helmetin kautta. Kirjaston henkilökunta voi tehdä varaukset tällaisessa tapauksessa.
BLANKA-kirjastot, eli Turunmaan kirjastot ovat: Taalintehdas, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd, Hiittinen. Jos olet lainauskiellossa vaikkapa palauttamattomien kirjojen takia Kemiön kirjastossa, et voi lainata Paraisilta, ennen kuin asia on Kemiön kanssa selvitetty.
Hei!
Mikäli naapurikunta on Helsinki, Espoo tai Kauniainen, saat kirjan varaamalla joko itse helmet.fi-sivuilta tai tulemalla kirjastoon.
Jos kirja on jossain muualla, niin käy kirjastossa. Ensin katsotaan, löytyykö se jostain muusta pääkaupunkiseudun kirjastosta (erikoiskirjastot, oppilaitokset), jolloin pääset lainaamaan sen sieltä tai lukemaan lukusalissa. Tällöin kirjaa ei voi kaukolainata.
Mikäli kirja löytyy pk-seudun ulkopuolelta, se voidaan kaukolainata sinulle. Kirjan voit noutaa omasta kirjastostasi. Maksu on seitsemän euroa.
Kollega Oulusta vinkkasi, että kyseessä on Otto Mannisen runo ”Pyhä tuokio”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Matkamies” (WSOY, 1938) ja löytyy esimerkiksi Mannisen kokoelmasta ”Runot” (WSOY, 1950). Kyseessä on runon toinen säkeistö.
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
Aino Julia Maria Kallas (1878 - 1956)
J.L.F. Krohnin tytär, Oskari Philipp Kallaksen puoliso, kirjailija
Lyhyt elämäkerta on teoksessa Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan :
suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja (1954).
Aino Kallas: Elämäni päiväkirjat 1-2 (1978).
Suomen kirjailijat : pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat... Kirja
on lähimmässä kirjastossa.
Myös Kallaksen tuotannosta ja yksityisistä kirjoista on kirjoitettu.
Kannattaa kysyä kirjastosta tarkemmin, esim. mistä teoksesta haluaa
tietoa.
Laulu on nimeltään "Maikki leipuri". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Alice Tegnér. Sen alkuperäinen nimi on "Baka kaka" ja laulu alkaa: "Baka, baka kaka!" Suomenkielinen versio alkaa: "Isä, äiti, kissa! Kohta saatavissa onpi leipä kaunoinen". Säkeistöjä ruotsinkielisessä laulussa on kaksi, mutta suomenkielisessä versiossa kolme. Äitinne muistamat säkeet ovat laulun ensimmäisestä säkeistöstä.
Laulun suomenkielinen versio sisältyy nuotteihin Tegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! II, 15 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa K.G. Fazer, [1909?]) ja "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927, toimittanut Hilja Karttunen). Ilmeisesti Edit Polón, joka on "Suomen lasten iloksi koonnut ja mukaellut" "...
Hei,
tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä.
Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.
Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä:
”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä...
Kirjasto tarjoaa ilmaisen, sähköisen musiikkipalvelun Naxos Music Libraryn, josta löytyy jonkin verran suomalaista perinnemusiikkia ja suomalaista klassista musiikkia. Naxoksen kautta musiikkia pystyy kuuntelemaan vain kyseisessä palvelussa, eikä musiikkia voi ladata omalle koneelle.
Raita-palvelusta löytyy tekijänoikeusvapaita kotimaisia äänitteitä, joita voi ladata ilmaiseksi omalle koneelle. Raita sisältää suomalaisia äänitteitä 1900-luvun alusta. Tässä linkki Raita-palveluun: http://www.doria.fi/raita
Suomen kirjastojen kokoelmista löytyy fyysisinä kappaleina valtavasti erilaisia vanhoja suomalaisia äänitteitä. Tarvitset vain kirjastokortin lainaamista varten. Kirjaston äänitteitä saa kopioida omaan käyttöön.
Pekka Löytty kerhon Facebookista löytyi tällainen versio.
"
Jaakko Löytty Kerho
12. maaliskuu 2018 ·
Erään laulu syntytarina:
KALAMIEHEN BLUES
1. Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies,
Pekka oli kalamies, senhän jokainen kai ties,
Pekka oli kalamies.
2. Laulun Pekasta mä tein, laulun Pekasta mä tein,
laulun Pekasta mä tein, ilman lupaa aiheet vein,
laulun Pekasta mä tein.
3. Enkä mennyt auttamaan, enkä mennyt auttamaan,
enkä mennyt auttamaan, kun hän laski verkkojaan,
enkä mennyt auttamaan.
4. Hurskastelin, häiritsin, ratkaisuja ehdotin.
Väänsin riimin, toisenkin, jätin yksi kaverin;
jeesustelin, keljuilin.
5. Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies,
Pekka oli kalamies, jota painoi arjen ies,
Pekka oli...
Jenni Pääskysaarelta julkaistiin vuoden 2024 alussa teos Martta: nainen joka kuoli eläessään. Kirja kertoo vuonna 1971 työpaikkansa hissiin kahdeksi viikoksi juuttuneesta naisesta, mutta käsittelee myös laajemmin yhteiskunnallisia kysymyksiä sisäistetyistä vaatimuksista. Kirjan on kustantanut Storytel Original ja se on julkaistu vain Storytelin omaan äänikirjapalveluun. Tällä hetkellä teosta ei siis ole saatavilla kirjastojen kautta ja on vaikea sanoa tuleeko sitä milloinkaan kirjastojen valikoimaan.
Lähde: Medialle | Storytel Finland, viitattu 15.2.2024.
Vuoden 1990 Suomen markan arvo vuonna 2023 on ollut euroissa 0,31 euroa, eli 175 000 markkaa on 54 136,73 euroa.
Tarkistin tämän Tilastokeskuksen laskurin avulla: Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus (stat.fi) Sivulta löytyy myös lisätietoja, millä perustein laskuri arvon laskee.
Sivulta selviää myös, että vuoden 2024 eli kuluvan vuoden arvon mukaan laskeminen ei ole vielä mahdollista, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta sen päätyttyä.
Ainakin Internetixissä http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/ on lukion oppiaineisiin liittyvää aineistoa. Myös etälukion sivuilla on lukion oppimateriaalia http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/index.html Linkkikirjastosta http://linkkikirjasto.kirjastot.fi/ saattaa myös löytyä tarkoitukseesi sopivia sivuja. Voit etsiä erikseen oppimateriaalia.
Kansalaisen käsikirja http://www.opas.vn.fi/ tarjoaa yhteiskuntatietoutta ja oppaan sivuilla on huomioitu myös maahanmuuttajat.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta säilyttää itsellään vapauden päättää mitä lahjoituksilla tekee. Mainitsemasi kirja kelpaa oikein mainiosti--sitä ei ole toistaiseksi hankittu kirjastoon ja lukijoita sille löytyy varmasti. Voit tuoda sen mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen, ja jos haluat antaa sen tietylle kirjastolle, kerro samalla tämä toivomuksesi.
Tarkoitatko mahdollisesti että kuinka monta varausta voi tehdä vai kuinka monta kirjaa voi pyytää toisesta kirjastosta? Aineistoahan voi "tilailla" eri tavoilla runsaastikin, mutta et voi yhdellä kerralla lainata tai samanaikaisesti pitää lainassa miten paljon vain.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä sanotaan näin: "Asiakkaalla voi olla pääkaupunkiseudun kirjastoista samanaikaisesti korkeintaan 50 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 7 videota ja 2 CD-ROMia. Helsingin kaupunginkirjastolla on oikeus rajoittaa kerralla lainattavan aineiston määrää."
On käännetty. Alkuosan nimi on Krovavyi zakat nad Rimon ja loppuosan Rab velikogo sultana. Molempia osia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista, esim. Leppävaarasta tai Pasilasta.
Ruotsin mikrofilmattuja kirkonkirjoja ei ole Helsingissä nähtävänä, mutta niitä voi kaukolainata Ruotsista Helsingin kaupunginkirjastoon, mieluiten pääkirjastoon. Kansallisarkisto suosittelee niiden tilaamista Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon, koska siellä on parhaimmat luettelot Ruotsin kirkonkirjoista.
