Mikäli kyse on HelMet -kirjastokortista niin voit ottaa yhteyttä mihin tahansa HelMet -kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Mikäli kyse on jonkin muun kirjastojärjestelmän kortista, niin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin kyseisen järjestelmän kirjastoon. Joka tapauksessa ilmoitus katoamisesta tulee tehdä välittömästi sillä kirjastokortin haltija on vastuussa kirjastokortilla lainatusta aineistosta aina siihen asti kunnes on ilmoittanut kortin katoamisesta.
Kadonnut kirja lienee Katri Savolaisen Palmikkopäinen tyttö, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1946 ja toinen Tammen Tyttöjen sarjassa 1959. Kustantajan esittelytekstin sanoin "kirja kertoo Anna-Marian, pienen palmikkopäisen tytön vaiheet nuoreksi, kauniiksi morsiameksi". Kirjan ensimmäinen luku on nimeltään Hyvästi, Pyhän Katariinan Tyttöopisto!; sen alussa Anna-Maria pakkaa tavaroitaan seitsemän kouluvuoden jälkeen lähteäkseen Pietarista kotiin Suomeen. Harjunpään "varmuuri" tavataan ainakin luvuissa Anna-Maria viedään 'kasvatettavaksi' (s. 52) ja Harjunpään painajaisuni (s. 56).
Kirjaa löytyy lainattavaksi useista kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=palmikkop%C3%A4inen+tytt%C3…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet sanotaan Karikoski -nimen esiintyvän Suomen länsiosissa. Osa nimistä on peräisin suoraan paikannimistä, osa on otettu.
Kirjassa mainitaan lisäksi, että vuonna 1906 mm. Holmström- ja Johnson-nimiset ovat ottaneet nimekseen Karikoski.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimeta
Otava, 2000
Kirjaston kalustamisessa pyritään toki viihtyisyyteen, haluamme kirjaston olevan kiinnostava paikka, jossa asiakkaiden on miellyttävä opiskella, tutustua kokoelmiin ja viettää vapaa-aikaa. Siksi kirjastoista puhutaan monesti kuntalaisten olohuoneena. Samalla tavoittelemme kuitenkin ajatonta, käyttöä kestävää ja laadukasta yleisilmettä, kalustuksen kun tulee kestää asiakkaidemme vilkasta käyttöä useiden, jopa kymmenien vuosien ajan. Myös liikkumisen esteettömyysvaatimukset vaikuttavat kirjaston kalustamiseen.
Etsimänne teos on Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa juuri tällä viikolla valintaprosessissa. Kirjastoissa siis päätetään parhaillaan, mille osastoille teos hankitaan. Tällä hetkellä se näkyy jo valitun muutamiin kirjastoihin, mutta varmasti useampiakin kappaleita vielä tilataan. Tilaukset lähtevät kirjakauppaan ensi viikolla, ja sen jälkeen kestää vielä jonkin aikaa (päiviä - viikkoja), ennen kuin kirja on lainattavissa.
Tilannetta kannattaa nyt siis seurata HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ). Kun sieltä näkyvät teoksen tiedot ja se, että se on tullut vähintään yhteen kirjastoon pääkaupunkiseudulle, sen voi varata.
Tilastojen mukaan vastauksia kirjoittaneita kirjastonhoitajia on vuosittain noin 200-300.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tilastoja pääsee lukemaan toimintakertomuksista, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Voit päivittää tietosi seuraavan kerran, kun käyt kirjastossa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla. Yli 15-vuotias on vastuussa itse lainoistaan. Tämä muutos merkitään kortiin. Myös maksuihin tulee joitain muutoksia, maksuista lisää Helsingin kaupunginkirjaston sivulta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/ .
Suomen kirjastoissa melko yleinen kaunokirjallisuuden ryhmittelytapa on käytössä Seinäjoen kaupunginkirjastossakin: osa romaaneista hyllytetään lajityypin perusteella omiksi kokonaisuuksikseen. Ryhmittelemällä esimerkiksi dekkarit omiin hyllyihinsä pyritään auttamaan asiakasta löytämään itselleen mieluisaa luettavaa.
Virtain pääkirjastosta löytyy tällainen kirja: Automotive technical data book: Volume 1: Alfa Romeo to Mitsubishi: tune-up data for petrol-engined cars and light commercial vehicles from 1987 to 1996 (McGeoch, Julian, Randall, Martynn). Siinä on myös kysymäsi malli.
http://virrat.kirjas.to/
http://www.virrat.fi/palvelut/?c=kirjasto
Syömishäiriöt ovat olleet esillä viime vuosina etenkin nuorten kirjoissa, kuten esim. seuraavissa Hannele Huovi: Madonna (Tammi,2000), Kira Poutanen:Ihana meri (Otava, 2001) ja Laura Hakalan toimittama Siskonmakkarat: miltä syömishäiriö tuntuu ( Tammi, 2009). Syöpä on aiheena mm. romaaneissa Jarkko Tontti: Luokkakokous ( Otava, 2007) ja Gunnar Mattson: Prinsessa (WSOY, 1990) sekä muistelmissa Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä (Tammi, 2008), Marja Aarnipuro: Rintasyöpävuosi (Teos, 2011), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä (WSOY, 2002) ja Niina Repo: Arpi (WSOY, 2008). Alzheimerin taudista kertovat Saara Kesävuoren romaani Hyvä isä (Tammi, 2008) ja Hannu Mäkelän Muisto (Otava, 2001) ja Parkinsonin taudista Jussi Kivimäen muistelmat...
Leena Landerista on lyhyesti seuraavissa teoksissa:
Tarkka, Pekka. Suomalaisia nykykirjailijoita
Miten kirjani ovat syntyneet. Osa 4
Kotimaisia nykykertojia
Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?.
Leena Landeria turkulaisena käsitellään teoksessa Virmavirta, Jarmo. Suomen Turku
Tietokannasta Sanojen aika löytyy sekä henkilötietoja, tietoa tuotannosta että tekstinäytteitä, katso http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Leena Landerista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta monta kertaa. Voit katsoa aiemmat vastauksen osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Tätä ajanjaksoa pidetään Ruotsin kustavilaisena aikakautena. Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/fi-FI) kannattaa hakea juuri tällä termillä: kustavilainen aika. Yleistä historiatietoa löytyy esim. tästä kirjasta: Suomen historia. 4 : Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla. Kulttuuri- ym. tietoa vaikka näistä: Suomalaisen arjen historia. 2: Säätyjen Suomi, Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta / Riitta Koskinen, Elämää Suomessa 1700-luvulla / Gunnar Suolahti
Lämpöpatterit jaetaan toimintaperiaatteensa mukaan kahteen eri tyyppiin, konvektoreihin ja radiaattoreihin. Konvektoripattereissa lämmön siirtyminen huoneilmaan tapahtuu sekä lämpösäteilyn että konvektion kautta. Konvektio tarkoittaa sitä, että ilma lämpiää kiertäessään patterin pintojen kautta. Patterin ympärillä on näin ollen jatkuva ilmavirtaus. Ilman mukana liikkuvat myös erilaiset pienhiukkaset, jotka kertyvät virtauskohtiin ja näkyvät ajan myötä tummina tahroina.
Lähteet:
Pientalon lämmitys -oppimateriaali Edu.fi -sivuilla: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/patterit.htm, http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/radiaattorit.htm
Home Energy Magazinen verkkoartikkeli pienhiukkasten aiheuttamista...
Kirjailijasta Juri Semjonov selviää kirjatietokantoja tutkimalla, että hän on syntynyt vuonna 1894 ja ollut tavattoman suosittu. Hänen kirjansa ”Siperian valloitus” ja ”Maan lahjat” on käännetty lukuisille kielille ja niistä on otettu monia painoksia.
Sen sijaan muuta tietoa kirjailijasta tuntuu olevan niukalti saatavissa. Verkosta löytyi ruotsalaisen kirjastonhoitajan vastaus asiakkaalleen. Asiakas oli pyytänyt tietoa Semjonovista. Kirjastonhoitaja vastaa, että hän on etsinyt tietoa eri lähteistä ja kokeillut nimen ”Semjonov” erilaisia kirjoitusmuotoja, mutta turhaan. Mitään ei ole löytynyt:
http://bibblansvarar.se/sv/svar/var-hittar-jag-information-om-0
Epäsuorasti kirjailijasta kuitenkin löytyy jotain tietoa.
Venäläisessä...
Vaski-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta (2.krs.) löytyy valokuvaskanneri digitointihuoneesta. Laitteen voi varata puhelimitse (02-2620658).
Pentti Kirstilän tekstien pohjalta on tehty useampikin elokuva tai tv-sarja.
Minisarjat Jäähyväiset lasihevoselle (1985), Isku suoneen(1988), Jäähyväiset rakkaimmalle (1993 ja Jäähyväiset ilman kyyneleitä (1999) sekä elokuvat Jäähyväiset presidentille (1987) ja Isku vasten kasvoja (1988) perustuvat Pentti Kirstilän romaaneihin.
Sarjoista Jäähyväiset lasihevoselle ja Isku suoneen on tehty VHS-tallenteet, jotka ovat lainattavissa muutamasta Suomen yleisestä kirjastosta. DVD-tallenteina niitä ei ole. Voit tilata VHS-kasetit kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Muista Kirstilän romaaneihin pohjautuvista sarjoista tai elokuvista ei ole tehty tallennetta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.imdb.com/name/nm0457035/
Lahden pääkirjasto sijaitsi tuolloin osoitteessa Hämeenkatu 12. Tämän vanhan puukirjaston pakkasista kirjasto siirtyi vuoden 1967 lokakuussa konserttitalon lämpöön Hollolankadulle.
Ja lämpöä piisaa nykyisessä kirjastossa Kirkkokadullakin, tänään kahdenkymmenenkahden asteen verran.
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esimerkiksi runoilijat Ali Podrimja (1938 – 2005), Sabri Habiti (s. 1950), Eqrem Basha (s. 1948) ja Azem Shkreli (1938 – 1997); lähinnä lyhytproosaa kirjoittanut Anton Pashku (1938 - 1995); sekä erityisesti lastenkirjailijana tunnettu Rifat Kukaj (1938 - 2005). Heidän kaikkien teoksia löytyy myös Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta vain alkuperäiskielellä eli albaniaksi.
Muita tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esim. sotaa Belgiaan paennut Skënder Sherifi (s. 1954)sekä Xhevdet Bajraj (s. 1960), joka elää nykyään Meksikossa. Heidän teoksiaan ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista.
Nuoremman polven kirjailijoita edustavat runoilijat Ndriçim M. Ademaj, Shpëtim Selmani, Ervina Halili ja Imer...
