Kyseessä on Aino Pervik. Tarkoittamanne saturomaani on vironkieliseltä nimeltään Kunksmoor. Se on suomennettu nimellä Konkkamuori. Helsingin kaupunginkirjaston saatavuustiedot voitte tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Kysymääsi elokuvaa ei löydy Piki-kirjastojen eikä muidenkaan yleisten kirjastojen kokoelmista. Tietoja itse elokuvasta (The sailor who fell from grace with the sea) löydät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta, kun haet sanoilla "merimies jonka aallot hylkäsivät".
Flo Ridan uuden levyn R.O.O.T.S ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 31.3., ja kappale "Right Round" julkaistaan osana tuota levyä. Koska levy ilmestyy vasta 31.3., niin se ei valitettavasti ehdi pääkaupunginseudun kirjastoihin haluamanasi ajankohtana.
Kyllä, kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Jorge Luis Borgesin tekstiä, kuusi viimeistä säettä runosta Rikoskumppani (El cómplice). Suomeksi runo löytyy Pentti Saaritsan kääntämästä Borgesin runojen valikoimasta Peilin edessä ja takana : runoja vuosilta 1923-1985 (WSOY, 1998).
Jos tarkoitat Vapaakirkon jäsenlehteä Suomen viikkolehti, jonka liitteenä ilmestyi Todistus -niminen nuorten lehti, lehti löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Lehti on luettavissa lukusalissa ja siitä on mahdollista saada kopioita. Kansalliskirjaston osoite Helsingissä on Unioninkatu 36, puh. 09 19123196.
Fennica-linkki löytyy edelleen Kirjastot.fi -sivuilta. Klikkaamalla etusivun kohtaa Kirjastot, pääset sivulle, jonka oikeassa laidassa on alaotsikko Tietokantoja, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/. Sen alta löytyy linkki Fennica - Suomen kansallisbiografia, https://finna.fi .
Koska olet osoittanut kysymyksesi Helsinkiin, tarkoitat ilmeisesti HelMet-kirjastoja?
Etusivulta www.helmet.fi kohdasta "Ohjeita" löytyy otsikko "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Kun napsautat tekstin auki, löydät ohjeet, joiden avulla saat tekstiviestipalvelun käyttöösi.
Kaksi kirjaa näistä kuninkaallisista on jo ilmestynytkin, joissa häitäkin käsitellään. Kumpaakaan ei ainakaan vielä ole suomennettu:
Invitation to the Royal Wedding : a celebration of the engagement of Hrh Prince William of Wales to Miss Catherine Middleton / Ian Lloyd (2011)
William & Kate : a royal love story (2011)
Kirjat voi lainata Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
DVD:tä ei kirjastoissa ainakaan toistaiseksi ole.
Ihan oikein aavistelitte! Etsimänne runo on V.A. Koskenniemen runo "Meri" ja se alkaa juuri tuolla säkeellä.
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Koskenniemen runojen kokoelmassa Valkeat kaupungit (1908), ja se sisältyy myös mm. teoksiin Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995) ja Koskenniemi, V. A.: Kootut runot 1906-1955 (Porvoo, 1958 tai myöhemmät painokset).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995)
Vanamo-verkkokirjastossa varaus tehdään teostietojen näytöltä. Varaa-painike tulee näkyviin teostietojen viereen, kun on kirjautuneena palveluun. Varauksen teossa valitana pudotusvalikosta ensin kirjasto, jonka kokoelmaan varaus kohdistetaan (esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto) ja sen jälkeen sen alla olevasta pudotuvalikosta valitaan noutopaikka (esim. Hämeenlinnan pääkirjasto).
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimet Aalto ja Aaltonen ovat yleisempiä nuorista harkiten otetuista nimistä, joilla on korvattu useita ruotsalaisia sukunimiä vuosina 1906-1936.
Mikkosen teoksessa on myös tieto: "nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän".
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/"
Yhtään suomalaista järjestöä, joka olisi erikoistunut avustamaan ainoastaan vähäosaisia vanhuksia, ei löytynyt. Joillakin järjestöillä lahjoituksen voi kohdistaa esim. seniorityöhön. Tällainen on esimerkiksi HelsinkiMissio-järjestö:
https://lahjoita.helsinkimissio.fi/?gclid=CLjWzLzomsICFYaQcgodkQgAvA
Alla on luetteloita ja tietoa hyväntekeväisyysjärjestöistä:
http://www.hyväntekeväisyys.fi/index.php/hyvantekevaisyysjarjestoja
http://www.xsv.fi/tee/
http://www.lahjoitus.org/
Cloetta -yhtiön ylläpitämällä sivustolla http://www.ksylitolikauppa.fi/xylitol kerrotaan näin :
"Täysksylitolia ei ole aineena olemassa... Jos tuotteen makeuttamiseen on käytetty ainoastaan ksylitolia, sitä voidaan kutsua täysksylitolituotteeksi. Täysksylitolipurukumityynyssä tai pastillissa ei kuitenkaan ole automaattisesti enemmän ksylitolia kuin ns. sekoitepurukumissa, ja myös tuotteen painolla on merkitystä. Esim. yhdessä Jenkki Juicy Cube -kuutiossa on enemmän ksylitolia kuin monessa täysksylitolipurukumissa.
Tuotteen ainesosaluettelossa ksylitolipitoisuus on kerrottu prosentteina tuotteen painosta. Siksi ainesosaluettelossa ei voi koskaan lukea ”ksylitolia 100 %”, tuotehan olisi silloin vain pala ksylitolia. Purukumin valmistamisessa...
Tämä laulu löytyy cd-levyltä Perinteiset joululaulut 1912-1954 (Artie Music, 2004). Levyn tekstilipukkeessa on tietoa laulun tekijöistä. Sen on säveltänyt H. Osmo eli Hannes Konno ja sanoittanut Dagmar Parmas.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivi viskoosinen taipuu yksikön partitiivimuodossa muodossa "viskoosista", eli vaihtoehto c on oikein. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=viskoosinen&SearchWord=viskoosinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Yleistä tietoa -oosinen – -öösinen, -oosi , -öösi -loppuisten adjektiivien taivutuksesta kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelista (1/1968):
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=51
Internetistä aiheesta ei valitettavasti näytä löytyvän juuri mitään.
Kirjallisuutta aiheesta on kyllä olemassa. Hyviä lähdeteoksia ovat esimerkiksi
Wacklin, Sara: Sata muistelmaa Pohjanmaalta ja
Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia III (1809-1856).
Näitä pitäisi löytyä ainakin suuremmista kirjastoista.
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta löytyy vielä esim.
Ginman, Eila Brita: Oulun palo ja jälleenrakennus 1820-luvulla,
johon voi tutustua paikan päällä.
Lisäksi Oulun kaupunginkirjastossa on aiheesta muutama lehtileike.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta Plussasta ja yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mainitsemillasi kielillä kovin vähän tietoa tästä aiheesta.
Varuskuntien historiasta on kyllä jonkin verran aineistoa, mutta lähinnä suomeksi ja ruotsiksi. Suosittelisinkin kääntymään Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston puoleen:
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Osoite; Maurink. 1, PL 266, 00171 Helsinki
Puhelin: Lainaus ja kaukopalvelu 09-18126351, kirj.joht.DI Matti Hongisto 18126350
Avoinna: Ma-pe 8.30-16
Käyttöoikeus: Käyttöoikeus Suomen kansalaisilla
Adverbi kurillaan tarkoittaa 'pilan päin, leikillään, piloillaan, pahuuttaan, piruuttaan'. Omistusliite sanassa voi vaihtua (kurillani, kurillasi, jne.).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kurillaan
Kurillaan-sanaa on käytetty ja käytetään eri puolilla Suomea. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit avata sanan kohdalta kartan, josta näet sanan esiintyvyyden.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kurillaan&sms_id=SMS_778ad050c325c46e06a32789bd5a93a6
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
