Varaaminen aloitetaan etsimällä sen teoksen tiedot, joka halutaan varata. Sillä ruudulla, jolla näkyvät tiedot ja sijainnit eri kirjastoissa, on myös ruudun yläreunassa oranssi varaus-painike, josta pääsee lisäämään nimensä ym. tarvittavat tiedot. Varaus siis aloitetaan etsimällä haluttu teos. Täältä löytyy lisää tietoa varaamisesta:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Kyllä on. Kaukolainat Suomesta ulkomaille hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina eli paikallisen kirjaston on pyydettävä aineistoa lainaksi täältä Suomesta. Sinun on siis otettava yhteyttä paikalliseen kirjastoosi ja kysyttävä miten siellä on tapana toimia näissä kaukolaina-asioissa. Kaukolainojen hintaa kannattaa myöskin kysyä, sillä hinnat vaihtelevat suuresti.
Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
mainitaan käytettäviksi asiasanoiksi mm. kroonikot, lapset, opetus.
Hakutuloksia ei todellakaan tule kovin paljon, ei yleisten kirjastojen eikä tieteellisten kirjastojen puolelta, ei myöskään lehtitietokannoista.
Yksi mahdollinen hakupaikka voisi olla Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos ja sinne tehdyt / tekeillä olevat opinnäytteet. Valmiita opinnäytteitä pääsee selailemaan JYKDOKin Kokoelmat / Opinnäytteet kautta
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=kokoelmat-opinnayt…
Tekeillä olevista opinnäytteistä voi tiedustella suoraan em. laitokselta tai vastaavilta laitoksilta muista yliopistoista.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä.
Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti löytyy useasta toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Käyttö on maksutonta. Stadinettiin pääsee seuraavissa toimipisteissä:
Arabianranta
Itäkeskus
Kallio
Kirjasto 10
Pasila
Rikhardinkadun kirjasto
Suutarila
Töölö
Vuosaari
Tietoja Helsingin kaupunginkirjaston palveluista löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ .
Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä.
Elonetistä löytyy nimellä "Och solen blev svart" alla mainittu ohjelma, joka on esitetty FST1:llä 19.1.1993:
Lektionen in Finsternis (1992)
Ohjaaja: Werner Herzog
Valmistumisvuosi: 1992
Maat: Iso-Britannia
Ranska
Saksa
Tuotanto: Le Studio Canal+
Laji: Lyhyt
Muut nimet: Lessons of Darkness (englanninkielinen nimi)
Och solen blev svart (ruotsinkielinen nimi)
Lähde: http://www.elonet.fi/title/ek4alu/
Elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa Eviran toiminnasta ja viraston melamiiniin liittyviä tiedotteita löytyy osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/.
Keille on oikea muoto. Kuka-pronominin monikon nominatiivi korvataan ken-pronominin vastaavilla muodoilla esim. keiden, keille ym. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja 2006 ja Wikipedia http://fi.wiktionary.org/wiki/kuka
Näyttää tosiaankin siltä, että ylipäätään keskenmenoa on tutkittu enemmän. Kohtukuolemaa käsitellään jonkin verran raskautta, keskenmenoa ja lapsen kuolemaa koskevissa teoksissa, lähinnä lääketieteelliseltä kannalta. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy teos Nissinen; Mereen haudattu unelma, jossa käsitellään sikiökuolemaa ja äidin surutyötä.
Varsinaisia tutkimuksia aiheesta löysin kaksi. Toinen on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulussa otsikolla "Lapsemme on nyt enkeli". Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/32988/jamk_1198130377_3.pdf?…
Toinen tutkimus on tehty Tampereen yliopistossa vuonna 1982 ja se on Hulkko, Seppo: Sikiön kohdunsisäinen kuolema : kuolleena syntymisen syyt ja...
Kyllä, kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Jorge Luis Borgesin tekstiä, kuusi viimeistä säettä runosta Rikoskumppani (El cómplice). Suomeksi runo löytyy Pentti Saaritsan kääntämästä Borgesin runojen valikoimasta Peilin edessä ja takana : runoja vuosilta 1923-1985 (WSOY, 1998).
Valitettavasti en pysty tarkkaan sanomaan, milloin kirja ilmestyy lainattavaksi. HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä näen, että kirjaa on tilattu 25.10.2010, joten sitä on jossakin vaiheessa kyllä tulossa. Toimituksen nopeus riippuu kuitenkin ulkopuolisesta tukkutoimittajasta. Siksi aikaa on hankala arvioida. Saapumisen jälkeen menee vielä jonkin aikaa ennen kuin kirjat ehditään käsitellä lainauskuntoon.
Voit seurata osoitteesta http://www.helmet.fi, milloin ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy järjestelmään. Kirjan voi varata heti, kun sitä tulee yksikin kappale näkyville. Ilmestyessään järjestelmään kirjat ovat aluksi käsittelyssä-tilassa, mikä tarkoittaa, että ne ovat piakkoin tulossa lainattaviksi.
HelMet-kirjastoissa kolmen uusimiskerran jälkeen kirjan voi lainata uudelleen kirjaston palvelutiskillä, jos siinä ei ole varauksia. Virkailija palauttaa kirjan ja lainaa sen heti uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollautuvat ja sen voi uusia jälleen netin kautta tai puhelimitse uudet kolme kertaa. Kirjan saa saman tien mukaan. Käytännössä tällä tavalla kirjaa voi pitää kuinka kauan tahansa, jollei siihen tule varausta.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on Harry Potter -sarjan seitsemän kirjaa myös saksaksi:
Harry Potter und der Stein der Weisen
Harry Potter und die Kammer des Schreckens
Harry Potter und der Gefangene von Askaban
Harry Potter und der Feuerkelch
Harry Potter und der Orden des Phönix
Harry Potter und der Halbblutprinz
Harry Potter und die Heiligtümer des Todes
Melinda-tietokannan kautta voit hakea mm. tietoa opinnäytetöistä ja muusta tutkimustiedosta. Melinda on vapaasti käytettävissä, ja se löytyy täältä:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Sitä kautta löytyvät tiedot mm. alla mainituista teoksista, joista osa on tietokirjoja ja osa opinnäytetöitä eri oppilaitoksista. Ne löytyivät hakemalla asasanoilla luonto mielentervey? (hakusana mielenterveys katkaistu ja käytetty katkaisumerkkiä ?, jotta löytyvät myös esim. sanan taivutusmuodot). Kahdella hakusanalla haettaessa hakusanojen väliin laitetaan operaattori and.
Kannattaa miettiä myös muiden mahdollisten asiasanojen käyttöä.
- Voimavaroja luonnosta : luonto osana Keltasirkun asukkaiden arkea / Satu...
Pari käytännön esimerkkiä:
Paperin vanhentaminenb:
1. Revi reunat
2. Pidä noin 4 cm päästä kynttilästä/sytkäristä, mutta älä anna syttyä tuleen. Tuloksena ruskeita jänniä jälkiä.
3. Purista mytyksi ja suorista uudestaan.
4. Valmista kuppi teetä, ja sivele kostealla teepussilla paperia. Jos pussi ehtii kuivua, sitä voi taas dipata kupissa.
5. Viimeisen silauksen antaa kupin jäljet paperissa; anna teen valua kupin yli reunoille, ja aseta kuppi paperin päälle hetkeksi.
Tai valokuvan vanhentaminen - Photoshop tutoriaali
Avataan Photoshop ja avataan kuva mitä halutaan editoida. Eli File -> Open -> ja valitaan kuva tai kansio josta valitaan kuva ja Enter eli kuva auki, mä valitsen nyt tällaisen tytön joka on mustavalkoisena, mutta myös...
Outi Pakkasen kirja Julma kuu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä samannimisenä jatkokertomuksena vuonna 2011. Se ei kuulu varsinaisesti mihinkään sarjaan, vaikka sivuhenkilönä vilahtaakin Pakkasen useissa muissa kirjoissa esiintyvä Anna Laine.
Sarjakirjoista on olemassa Ulla Monosen toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (uusin painos 2015) sekä Tuija Mäen Dekkarisarjat -teos (2014). Näistä löytyvät kirjasarjat ja niiden järjestys. Lahden kirjastossa näitä teoksia on sekä lainattavia että kirjastossa luettavia kappaleita. Näistä löytyy myös Outi Pakkasen Anna Laine -kirjojen järjestys.
Kajaanin kaupunginkirjastosta ei löydy Mustosten sukua koskevia sukukirjoja.
Immosista löytyvät seuraavat kirjat:
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : pääsuvut: Parkkinen, Immonen, Oikarinen, Moilanen (2002, 331 sivua)
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : Oskar Parkkisen ja hänen vaimonsa Kaisa Maria Oikarinen, Parkkisen esivanhempia (2003, 24 sivua)
Samantyyppiseen suomen kielen sanavarastoa koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastauksen mukaan minimaalinen sanavarasto, jolla selviää jokapäiväisestä kanssakäymisestä käsittää 1500-2000 sanaa.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=27d44ba8-91e3-4ca…
ks. myös http://saaressa.blogspot.fi/2009/06/taajuussanasto-loyto.html
Esko Koivun Onnenlintu (WSOY, 1956) näyttää olevan tai olleen hiljattain myynnissä joissakin nettiantikvariaateissa. Teoksen hinta on vaihdellut jonkin verran alle kymmenen euron.
Nettiantikvariaattien sivustoja löytyy helposti googlettamalla.
https://finna.fi
Suomen kansallisbibliografiasta ja kirjastojen tietokannasta en onnistu löytämään elämäkertatyyppistä monografiaa Vivaldista, useita englannin- ja ruotsinkielisiä kylläkin. Sen sijaan useista suomenkielisistä musiikin hakuteoksista löytyy laajahkot elämäkertatiedot. Kannattaa tutustua esim. Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan ja muihin vastaaviin laajoihin
hakuteoksiin. Lisäksi Vivaldin teoksista on olemassa kattava suomenkielinen esitys,
Poroila, Heikki Yhtenäistetty Antonio Vivaldi--Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. Suomen musiikkikirjastoyhdistys, Helsinki, 1994, 89 s., nid. (Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja. 37)
Teosten saatavuuden kirjastoista voitte tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen...
Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu...
