NASA:n Exoplanet exploration -sivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan eksoplaneettoja eli oman aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja tunnetaan tällä hetkellä yhteensä 3 779 kappaletta 2 819:stä eri aurinkokunnasta. Näiden lisäksi on havaittu 2 737 mahdollista planeettaa, joiden olemassaoloa ei ole vielä vahvistettu.
Kaukaisten planeettojen havaitseminen on vaikeaa, ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on havaittu tarkkailemalla muutoksia, joita ne aiheuttavat emotähtensä kirkkaudessa ja spektrissä. Massiiviset ja lähellä kiertävät planeetat vaikuttavat tähteensä pieniä ja kaukaisempia enemmän, joten tällaisia planeettoja on havaittu eniten. Usean planeetan järjestelmiä tunnetaan paljon, mutta on mahdotonta sanoa, onko...
Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu...
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Toimintaterapeutti-lehden numero 1997:5 on tietokoneavusteisen kuntoutuksen teemanumero.
Lehti sisältää mm. artikkelin: Meinander, Monika: Tietotekniikan sovelluksia aivovauriopotilaiden
kuntoutuksessa (sivut 9-11).
Uusi elektroniikka-lehti 1988:17 (sivut 10-11) sisältää artikkelin: Salmela, Jarmo: Kuntoutuksessa teknologia on apuväline.
Suomen kuvalehti 1985:3 (sivut 52-54) sisältää artikkelin: Jäämeri, Hannele: Tietokone voi auttaa kun puhe ei suju.
Näistä kahdesta viimeisestä artikkelista saatte tietoa tietokonepohjaisen kuntoutuksen alkuvaiheista.
Aiheesta löytyi kirja: Sillalla, puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation sekä tietokoneavusteisen opetuksen ja kuntoutuksen seminaari. Helsinki 1999.
Opinnäyte aiheesta: Korva, Asta:...
Voisitte kokeilla ottaa yhteyttä Kirja-Auroraan, joka on Turun yliopiston yhteydessä toimiva kulttuurikustantamo. Se on mm. kustantanut tänä vuonna suomen kielen historiaa koskevan teoksen "Suomettaren helmoista".
Ohessa vielä lisää kustantajia Kirjastot.fi-sivustossa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/ , sekä yksityinen lista http://www.kustantajat.com/ .
Olikohan kaipaamasi kirja tämä:Crow, Duncan (ed.):Armoured fighting vehicles of Germany: world war 2. Profile Publications 1973. Kirja on meiltä poistettu. - Tämä sen sijaan on lainattavissa edelleen: Senger und Etterlin,F.M.von:Die Kampfpanzer von 1916-1966. J.F. Lehmanns Verlag 1966. 523 s.
Tanskalainen taiteilija Vilhelm Pedersen eli vuosina 1820-1859. H.C. Andersenin satuja hän on kuvittanut yli 200. ( Lähde: Nationalencyklopedin ) Internetistä löydät paljon tietoa hänestä: mm. http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen.htm (tanskankielinen)
http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen_illu2.htm (tanskankielinen)
Jos haluat lukea myös muilla kielillä, kokeile hakua esim. Google:sta ja hakulausekkeeksi "Pedersen, Vilhelm"
Chard takoittaa sanakirjan mukaan lehtimangoldia, mangoldia tai lehtijuurikasta.
Internetistä löytyi mm. lista keskiajalla käytetyistä vihanneksista, jossa myös lehtimangoldi esiintyy.
Tässä linkki sivulle:
http://www.godecookery.com/how2cook/howto01.htm
Tarkoitatkohan mahdollisesti Lasipalatsin Kohtaamispaikkaa, sieltä saa tietoteknistä apua. Netissä on tietoa kohtaamispaikasta osoitteessa . Kohtaamispaikka löytyy myös "googlaamalla". Seuraa esittelytekstiä:
Lasipalatsissa, entisen Kirjakaapelin tiloissa avautui kesäkuun alussa neuvontapiste Kohtaamispaikka@Lasipalatsi.
Sieltä kadunmies voi hakea apua tietotekniikan laitteisiin liittyviin ongelmiin.
Esimerkiksi jos internetin, mobiilipalvelujen tai digi-tv:n kanssa ei ymmärrys riitä, voi nousta portaat Sokosta vastapäätä Lasipalatsin toiseen kerrokseen ja pyytää apua.
Kohtaamispaikka on Helsingin kaupunginkirjaston hallinnoima, ja siellä on neuvontatiskillä kaupunginkirjastosta ainakin yksi henkilö aina paikalla.
Hän ei kuitenkaan ole...
Varaaminen aloitetaan etsimällä sen teoksen tiedot, joka halutaan varata. Sillä ruudulla, jolla näkyvät tiedot ja sijainnit eri kirjastoissa, on myös ruudun yläreunassa oranssi varaus-painike, josta pääsee lisäämään nimensä ym. tarvittavat tiedot. Varaus siis aloitetaan etsimällä haluttu teos. Täältä löytyy lisää tietoa varaamisesta:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Kyllä on. Kaukolainat Suomesta ulkomaille hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina eli paikallisen kirjaston on pyydettävä aineistoa lainaksi täältä Suomesta. Sinun on siis otettava yhteyttä paikalliseen kirjastoosi ja kysyttävä miten siellä on tapana toimia näissä kaukolaina-asioissa. Kaukolainojen hintaa kannattaa myöskin kysyä, sillä hinnat vaihtelevat suuresti.
Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
mainitaan käytettäviksi asiasanoiksi mm. kroonikot, lapset, opetus.
Hakutuloksia ei todellakaan tule kovin paljon, ei yleisten kirjastojen eikä tieteellisten kirjastojen puolelta, ei myöskään lehtitietokannoista.
Yksi mahdollinen hakupaikka voisi olla Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos ja sinne tehdyt / tekeillä olevat opinnäytteet. Valmiita opinnäytteitä pääsee selailemaan JYKDOKin Kokoelmat / Opinnäytteet kautta
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=kokoelmat-opinnayt…
Tekeillä olevista opinnäytteistä voi tiedustella suoraan em. laitokselta tai vastaavilta laitoksilta muista yliopistoista.
Oulun kaupunginkirjastossa on esim. seuraavat kirjat:
- Probert, Christina: Brides in Vogue since 1910, 1984
- Ginsburg, Madeleine: Thw wedding dress 1740-1970, 1981
- Thobin, Shelley: Marriage à la mode, 2003
Muita aiheeseen liittyvää aineistoa Oulun kaupunginkirjastossa voi katsoa aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (asiasana hääpuvut).
Laaja teos suomalaisesta hääperinteestä on Heikinmäki, Maija-Liisa: Suomalaiset häätavat : suomalaiset avioliiton solmintaperinteet, 1981. Muita mahdollisia suomalaisesta hääperinteestä Terttu Kaivolan toimittama Kahden kauppa : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, 1995 ja Häät, toim. Irma Savolainen, Helsingin kaupunginmuseo, 2001.
Aiemmin...
Veikko Huovisesta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista osoitteista:
Kirjasampo -tietokanta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123176059917137 sekä Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/.
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
Kirjastoalan koulutusta järjestävät oppilaitokset on listattu Kirjastot.fi -sivuilla osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ ja sivulta on linkki kuhunkin oppilaitokseen. Lähimmät ovat Valkeakoskella, Keravalla ja myös TYT - Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Hämeenlinnassa. Voisitte tiedustella niistä oikeutta osallistua sopivalle kurssille tai mahdollisuutta teidän tarpeisiinne "räätälöityyn" opetukseen.
Uusi PIKI-verkkokirjasto avautui 1.12, mutta aineistotietojen tuonti sinne uudesta kirjastojärjestelmästämme on vielä kesken. Niinpä tiedonhaussa saattaa esiintyä puutteita lähiviikkoina, ja näyttää siltä, että kohdallenne on osunut juuri tällainen tapaus.
Sapkowskin kirja löytyy kyllä edelleen kokoelmistamme. Sen saatavuutta voi tiedustella kirjastosta, ja myös varaaminen onnistuu esim. puhelimitse. Tampereen kirjastojen yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/.
