Kysymyksestänne ei käynyt ilmi asuinpaikkanne, mutta ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kautta on saatavana (myös kaukolainamahdollisuutta käyttäen) joitakin balalaikan soitonoppaita ja iskelmänuotteja mainitsemiltanne vuosikymmeniltä.
Menkää HelMet-järjestelmän verkkosivulle www.helmet.fi. Valitkaa ylävalikosta MUSIIKKI. Kirjoittakaa hakukenttään:
oppikirjoja etsiessänne
balalaikka near soitonoppaat
ja
iskelmänuotteja etsiessänne
iskelmät (1940-luku or 1950-luku or 1960-luku) sekä AINEISTO-valikosta Nuotti
Lähin kirjastonne antaa teille mielellään lisätietoja.
Jyväskylän kaupungin talousarvio löytyy kaupungin sivuilta http://www.jyvaskyla.fi/info/talous/ta-09 josta on linkki PDF-julkaisuun Talousarvio 2009. Julkaisun sivulta 141 alkaen löytyy kirjaston tietoja.
Kirjaston omilla sivuilla julkaistaan edellisen vuoden toimintakertomus http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…. Vuoden 2008 tulot ja menot löytyvät toimintakertomuksen loppupuolelta liitteistä otsikolla Kirjaston talous.
Kirjastoista ei löydy aiheeseen liittyviä vhs- tai dvd-videoita. Opetushallituksen sivuilla esitellään aihetta jonkin verran sivuavaa videota: Joka mokaa, ottaa vastuun, http://verkkokauppa.oph.fi/9789521339561 .
YLE:n Opettaja-tv:n ohjelmia voi katsoa suoraan netistä. Olisiko siellä aggressiivisen oppilaan rauhoittamiseen ja opettajan itsehillintään liittyvvä materiaalia? Ks. http://opettajatv.yle.fi/tvohjelmat_lista .
Tämä on oikeastaan sukujen sisäinen asia. Yleensä suvut haluavat, että sukukirjat ovat "julkisia" ts. voivat olla esim. kirjastoissa katsottavissa. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa useita sukukirjoja; isoimpien sukujen kirjat voivat olla kustantajien valintalistoilla, toisista voimme saada tiedon paikallislehtien kautta ja hankkia kirjastoon. Ja usein saattaa tulla joku suvun edustaja myymään sukukirjaa kirjaston kokoelmiin.
Fennica-linkki löytyy edelleen Kirjastot.fi -sivuilta. Klikkaamalla etusivun kohtaa Kirjastot, pääset sivulle, jonka oikeassa laidassa on alaotsikko Tietokantoja, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/. Sen alta löytyy linkki Fennica - Suomen kansallisbiografia, https://finna.fi .
Kaksi kirjaa näistä kuninkaallisista on jo ilmestynytkin, joissa häitäkin käsitellään. Kumpaakaan ei ainakaan vielä ole suomennettu:
Invitation to the Royal Wedding : a celebration of the engagement of Hrh Prince William of Wales to Miss Catherine Middleton / Ian Lloyd (2011)
William & Kate : a royal love story (2011)
Kirjat voi lainata Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
DVD:tä ei kirjastoissa ainakaan toistaiseksi ole.
Kovin paljon suomenkielistä tietoa kirjailija Evelyn Waughista ei löydy. Alla mainituissa kirjoissa häntä käsitellään yhtenä kirjailijoista:
- Rakkaus, köyhyys ja sota / Christopher Hitchens (2007)
- Ruumiillisuus : merkillisiä ruumiita kirjallisuudessa / toimittaneet Sanna Karkulehto ja Ilmari Leppihalme (2003)
- Atlantiksen perintö : kirjailijoiden uusi alku / Jukka Koskelainen (2000)
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kirjailijan esittely:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kirjailija_evelyn_waugh_11551.htm…
Helmet-kirjastoissa ei kysymiäsi kirjoja valitettavasti ole. Sugarmanin kirjasta on aikaisemmat, vuosien 1990 ja 2001 painokset.
- DRISCOLL, M. 1994. Psychology of learning for instruction. Kirja on Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa, mutta lainassa tällä hetkellä.
- MERRIAM, S.B. & CAFFARELLA, R. S. 1991 (tai uudemmat). Learning in adulthood: a comprehensive guide. Kirjaa on eri painoksina Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa sekä paperisena että e-kirjana.
- SUGARMAN, L. 2005. Life-Span Development: Frameworks, accounts and strategies. Kirjaa on Kaisa-kirjastossa, mutta vain vuoden 2001 painosta.
- JARVIS, P., HOLFORD J. & GRIFFIN, C. 2003. The theory and practice of learning. Kirjasta on...
Kyllä, kirjastonhoitajalta voi pyytää apua tiedonhakuun joko paikan päällä kirjastossa tai tämän kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta. Kirjaston tietokannat löytyvät www.helmet.fi etusivun alapalkista. Tässä linkki tietokantoihin: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Tietokannat. Osa tietokannoista ei ole käytössä kotitietokoneilla. Ne avautuvat vain kirjaston koneilla.
Olit valinnut hakusanoja, joilla todennäköisesti löytyy jotakin tietoa Googlen avulla, mutta ne eivät ole pääkaupunkiseudun kirjastojen asiasanoja, joten helmet-haku ei tuota tulosta. Helmettiin sopivia hakusanoja löytää esimerkiksi sillä tavoin, että katsoo jonkin aihepiiriin sopivan kirjan asiasanat. Esim. helmetistä löytyy kirjat Malin Liisa, Saavola Kaarina:...
Vammaisten kuntoutusta ja vammaistyön historiaa:
- Avun kohteesta itsensä auttajaksi : katsaus Suomen vammaishistoriaan, toim. Toivo Nygård ja Kari Tuunainen, 1996. Seuraavissa historiikeissa on myös jotain:
- Mähönen, Hannu: Omin voimin yhteistoimin : Invalidiliitto ry 60 vuotta, 1998
- Vuolle-Selki, Tuula: Kohti itsenäistä elämää : vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 120 vuotta, 2010.
Sotainvalidien kuntoutuksesta julkaistuja teoksia:
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Amputoitu sotavammainen : tutkimus Suomen sotien 1939-1945 amputoitujen ammatillisesta kuntoutuksesta. WSOY,1962.
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Sotavammaisten huolto Suomessa. WSOY, 1967.
- Honkasalo, Markku: Suomalainen sotainvalidi. Otava, 2000
Myös historiikki...
Seuraavien seurojen sivuilla on linkkejä sukututkimuksen verkkosivuille:
- Suomen Sukututkimusseura: https://www.genealogia.fi/
- Sukuseurojen keskusliitto: https://www.suvut.fi/
- Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
- Evl.fi - kirkon tietoa sukututkimuksesta, https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Erityisesti digitaalisia aineistoja esittelee Digitaalisen sukututkimuksen opas, https://www.genealogia.fi/digitaalisen-sukututkimuksen-opas/
Hyviä aloituspaikkoja löytyy erityisesti Sukututkimusseuran sivuilta
-Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet
-Sukuhaku, https://sukuhaku.genealogia.fi/
-Arkistolaitoksen sukututkimus, http://wiki.narc.fi/...
Konneveden kirjasto ei valitettavasti vielä kuulu Keski-kirjastoihin. Se kuitenkin liittyy mahdollisesti mukaan myöhemmin.
Konneveden kirjastolla on verkkokirjasto, jossa voi tehdä hakuja ja varauksia:
https://konnevesi.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kaukolainalomaketta en verkkosivuilta löytänyt, mutta kaukolainapyyntöjä voi toki tehdä paikan päällä kirjastossa.
Konneveden kirjaston puhelinnumero on (014) 449 7012 ja sähköposti kirjasto@konnevesi.fi.
Kirjastokorttia hankittaessa asiakastietoihinne tallennettujen nimitietojen muokkaaminen ei onnistu verkkokirjaston kautta omiin tietoihin kirjautumalla. Nimenmuutokset asiakastietoihin voi tehdä vain virkailija asioidessanne kirjastossa paikan päällä.
Kyseessä on Händelin aaria oopperasta Serse. Se tunnetaan tosiaan yleisesti Händelin Largona, mutta koska Händelillä on muitakin largo-nimellä kulkevia sävellyksiä, käytetään kirjastossa aarian oikeaa nimeä Ombra mai fu.
Joel Lehtosen Putkinotkossa Könösen saha, mylly ja lotjatelakka sekä Könölinin sahan kartano, jonka jyväaitasta Juutas Käkriäisen kantaakseen ottamansa kahdeksankymmenkiloinen jauhosäkki on peräisin, sijaitsevat Kenkkuinniemen kannaksella. Putkinotkosta sahalle on matkaa neljä ja puoli kilometriä.
Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://finna.fi
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana.
Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella...
