Aurelia-nimen pohjana on vanha roomalainen sukunimi Aurelius, joka merkitsee kultaista. Amalia pohjautuu saksalaisperäisiin amal-alkuisiin nimiin, joita ovat mm. Amalberga ja Amalgund. Amal-alkuosan on sanottu tarkoittavan mm. työtä, tehokasta ja uutteraa. Hilma on saksalaisperäinen nimi. Nimen alkuperästä on useita käsityksiä. Se voi olla muunnos nimistä Wilhelma tai Wilhelmine, ja silloin nimen taustalla on merkitys altis suojelijatar. Se voi liittyä myös saksan kypärää ja suojaa merkitsevään helm-sanaan. Tai sitten se on Hildemar- ja Hilmar-miehennimien naispuolinen vastine. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Valitettavasti sama kortti ei käy Helsingissä, vaan tarvitset siellä heidän kirjastokorttinsa. Tervetuloa Helsinkiin! Tilapäinenkin asuja saa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisen kortin. Pistäydy mihin tahansa näiden kaupunkien kirjastosta, ota henkilöllisyystodistus mukaan.
Rinna- nimestä on kysytty aikaisemminkin. Siteeraan vastausta tähän:
"Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa..... Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä." Lisää löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun sana Rinna.
Silla -nimestä en löytänyt tietoja, mutta esitän pari arvausta:
Cecilia -nimen lyhennelmä on Cilla tai Cilly. Cecilia on muinaisroomalaiseen sukunimeen Caecilius ja sen pohjana olevaan sanaan
sanaan caecus= sokea, sokaistu pohjautuva nimi.
Toinen nimi, joka saattaisi olla Sillan taustalla...
Uudenmaankatu on saanut nimensä Uudenmaan esikaupungin mukaan. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1800-luvulla Erottajan länsipuolista osaa eli nykyisiä Kampin ja Punavuoren kaupunginosia.
Lähde: Kaija Ollila: Puhvelista Punatulkkkuun (Helsingin Sanomat 1977)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erottaja
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin tuolloin Pikkuesplanadiksi. Ensimmäiseksi istutettiin 68 vaahteraa.1826 Engel laati puistosuunnitelman ja puistoalueen keskellä kulki vaahteroiden ja jalavien reunustama jalankulkuakseli. Teatteritalon ympärille istutettiin jalavia, vaahteroita, poppeleita ja riippupihlajia. Salavia istutettiin myös, mutta niihin ei oltu tyytyväisiä ja niiden tilalle istutettiin...
Kuka sanoo, etteivät koirat olisi tietokoneella? YouTuben lukuisat videopätkät kertovat aivan toista, sillä niissä koirat ainakin tapittavat tietokoneen näyttöä ja joissakin jopa räpelöivät näppäimiäkin. Osoitteesta http://www.youtube.com sellaisia löytyy hakusanoilla ”dog” ja ”computer”. Tässä esimerkiksi pari pätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=9W4hbhmZ98I&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=KoPBHiuMmDk&feature=related
Myönnettäköön, että noissa pätkissä koirat eivät ihan oikeasti käytä tietokonetta vaan tilanne on joko lavastettu tai koira ihmettelee tietokonetta siinä missä televisiota tai muuta laitettakin. Koirille tietokoneen käyttäminen ei olisi ihan helppoa, sillä tietokoneen näppäimistön tai hiiren...
Hei!
Voisit välillä kokeilla naiskirjailijoita, esimerkiksi kanadalaiset Margaret Atwood ja Carol Shields ovat hyviä, samoin Alice Munro.
Näitä kaikkia kolmea on suomennettu runsaasti.
Kotimaisista suosittelisin Maarit Verrosta (kun sinulla oli tuo Huxley luettelossasi).
Ikävä kyllä tämä ei ole mahdollista Vantaan kirjastoissa, mutta VHS-kasettien tallentaminen digitaaliseen muotoon onnistuu pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa Helsingissä Myllypuron mediakirjastossa, Pasilan ja Töölön kirjastoissa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ sekä Espoossa Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa http://www.espoo.fi/kirjasto.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä myydään joitakin tuotteita. Yleisimpiä ovat muovikassit, kangaskassit ja poistokirjat. Joissakin kirjastoissa saattaa olla myös myytävänä muistitikkuja, poltettavia DVD-levyjä, avainnauhoja tai muita tuotteita. Tuotteiden hintoja löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/.
Olisikohan kyseessä Pirkko Saision Betoniyö? (Ilmestyi 1981, nyt elokuvan myötä uusi painos 2011) Siinä teini-ikäisen Simon isoveli Ilkka on menossa vankilaan ja äiti pyytää Simoa "olemaan veli veljelleen" ja pitämään tälle seuraa Ilkan viimeisinä päivinä vapaudessa. Simo kulkee hetken ihailemansa Ilkan mukana ja yrittää olla miestä mielestään. Naapuri tarjoaa Simolle viiniä ja yrittää jutella, mutta Simo on kuullut miehen olevan homo ja suhtautuu tähän hyvin torjuvasti. Lopussa käy aika ikävästi.
Pojat asuvat äitinsä kanssa ja kesän helle ja kaupunkimiljöö ovat olennainen osa tapahtumia.
Kuulostaisiko tämä tutulta?
Vaski-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta (2.krs.) löytyy valokuvaskanneri digitointihuoneesta. Laitteen voi varata puhelimitse (02-2620658).
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Paavo Rintala: Paasikiven aika
Matti Rönkä: Eino
Olavi Pellonpää: Junantuomat
Kalle Päätalo: Myrskyn jälkeen
Mauri Paasilinna: Roihankorpi
Veikko Huovinen: Koirankynnen leikkaaja
Raimo J. Kinnunen: Anna ja Johannes
Pentti H. Tikkanen: Mehtäläiset
Anni Korpela: Myrksyn jälkeen
Liisa Keitaanpää: Sotakorvaustyttö
Raija Oranen: Valkea talo jokivarressa
Varmasti löytyy enemmänkin. Voit Helmetissä laittaa sanahakuun kaunokirjallisuus Suomi 1940-luku, niin saatat löytää lisää mielenkiintoisia kirjoja. Voit hakea myös sellaisilla hakusanoilla kuin sodanjälkeinen aika tai jälleenrakentaminen.
Kyseessä on kaiketikin Scott Walker, josta kertova dokumentti Scott Walker, oman tien kulkija (Scott Walker: 30 Century Man) esitettiin Yle Teemalla vuonna 2012. Dokumentin on ohjannut Stephen Kijak vuonna 2006. Elokuvasta voit lukea lisää alla olevasta linkistä Yle Teeman juttuarkistoon.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/scott-walker-om…
http://marktiu.pp.fi/index_scott.htm
http://4ad.com/artists/scottwalker
http://www.imdb.com/name/nm0908199/https://fi.wikipedia.org/wiki/Scott_…
Laki ei rajoita asiakkaan auttamista siinäkään tapauksessa, että asiakas olisi kopioimassa jotain, mitä kirjasto ei voi asiakkaalle kopioida. Auttaminen ja kopiointinapin painaminen ovat eri asioita.
Äänikirja kuuluu niihin teoksiin, joita kirjasto voi asiakkaan pyynnöstä kopioida asiakkaan yksityiseen käyttöön. Auttamisen lisäksi voi siis itse kopioinninkin tehdä asiakkaan puolesta. Tämä oikeus ei koske suojattua musiikkia ja elokuvaa.
Heikki Poroila 24.4.2014 klo 21.32
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
Valitettavasti Simo Häläinen-nimisestä henkilöstä ei löytynyt minkäänlaista informaatiota. Onko nimi varmasti oikea?
Jos tarkoitit kirjailija Simo Hämäläistä, hänestä löytyy lyhyet henkilötiedot ja teosluettelo Internet-osoitteesta http://www.jns.fi/kirjailijat/hamalain.html. Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/nauravienihmist… on luettavissa ensimmäinen luku Hämäläisen kirjasta Nauravien ihmisten kylä (1997). http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971107/erik/971107er03.ht… vie Helsingin sanomien verkkoliitteen juttuun, jossa haastatellaan Hämäläistä tietoverkon käytöstä.
Simo Hämäläistä käsitellään myös seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia nykykertojia 1997 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia...
CBS:n levyllä Le Villi (CBS Records MK76890 ) on liitteenä libretto italiaksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Levyä on saatavilla Espoon pääkirjastosta vinyylimuodossa (tällä hetkellä lainassa). Sibelius-akatemian kirjastossa se on cd:nä, mutta sieltä äänitteitä ei lainata. Sibelius-akatemian kirjastossa on myös pianopartituuri italiaksi. Dieter Schicklingin kirjassa Giacomo Puccini Biografie on useita viittauksia Villiin ja tämä kirja on saatavilla Helsingin pääkirjastosta.
Seine-joen rantamilla sijaitseva onnettomuuspaikka on nimeltään Tunnel d'Alma tai Tunnel du Pont d'alma (Alman sillan tunneli).
Uutislinkki
Tunnelissa on kaksi ajokaistaa kumpaankin suuntaan. Onnettomuuden aikaan ajoratoja erotti pylväsrivistö, joka purettiin myöhemmin. Auton reitti näkyy oheisessa v. 2017 kuvatussa videossa.
Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä.
Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen...
Tässä joitakin kirjoja, joista löytyy eri maiden posliini- ym. esineiden leimoja. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI Digitoituina niitä ei meillä ole:
- Porcelain marks of the world / Emanuel Poche (1974)
- Handbook of pottery and porcelain marks / compiled by J. P. Cushion ; in collaboration with W. B. Honey (1980)
- Directory of European porcelain : marks, makers and factories / Ludwig Danckert (1995)
- Suuri antiikkikirja / Wenzel Hagelstam ; toimittaja: Pirjo Hämäläinen-Forslund (1991)
- Venäläinen posliini : Collection Vera Saarela ja Suomen kansallismuseon kokoelmat / Elina Anttila (2008)
- Continental porcelain / John Cushion (1974)...
