Seuraavat kirjat sopivat sinulle:
Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toim. Jyrki Pöysä
Helsinki graffiti / Anne Isomursu, Tuomas Jääskeläinen
Kyllä netin kautta voit varata kirjoja ja muuta aineistoa. OUTI-kirjastoilla on yhteinen aineistohaku osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/ Varataksesi kirjoja tarvitset kirjastokortin ja salanumeron, nämä molemmat saat kirjastosta käymällä ensin paikan päällä. Kun varaat kirjoja netin kautta, ideana on se että noudat aineiston siitä kirjastosta, johon jätät varauksen. Jos haluat vaikkapa Vihannissa sijatsevan kirjan Oulunsaloon, tulee tällainen OUTI-pyyntö tehdä virkailijan kautta. Minkä kirjan haluaisit varata? Voit nyt vastata tähän viestiin, tai lähettää sen osoitteella kirjasto@oulunsalo.fi niin teen varauksen puolestasi. Muista lähettää myös koko nimesi ja kirjastokorttisi numero.
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole keskiajalla eläneen saksalaisen mystikon mestari tai maisteri Eckhartin teoksia. Raumalta löytyy kaksi kirjaa, jotka käsittelevät mm. häntä. Ne ovat Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto: Saksan ja Alankomaiden suuret mystikot ja Juha Varton Ihmisen tie: keskusteluja mystikoista.
Maisteri Eckhartin teoksia on vain yliopistojen kirjastoissa. Tiedot teoksista löytyvät aineistotietokanta Lindan (http://finna.fi kautta. Lindaa voi käyttää yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kirjastoissa. Etsimisen tekee työlääksi se, että tekijän nimi on kirjoitettu monella tavalla. Ainakin näillä kannattaa etsiä: Eckhart, mestari; Eckhart, Meister; Eckart, mestari; Eckart, Meister; Eckart, mäster.
Tarkoitatko Helen Dunmoren kirjaa Ingo, Meren kansa? Kirja on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Varmaankin kustantaja (Gummerus) julkaisee ne suomeksi kaikki. Voit kysyä asiasta tarkemmin Gummeruksen palautelomakkeella:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;186
Suomenkielistä nettitietoa Enid Blytonista näyttää olevan varsin vähän. Lähinnä sitä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton. Englanninkielisiä sivuja löytyy runsaammin, niitä voit halutessasi hakea esim. Googlen avulla (www.google.fi) laittamalla hakusanaksi "Enid Blyton".
Blytonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä kirjailijanurasta kerrotaan laajemmin Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita. Sitä kannattaa kysyä kirjastosta.
Hakusanalla halloween pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä löytyvät kuvakirjat Bourgeois: Franklin kummitusjuhlissa, Scarry: Kaikkien aikojen naamiaiset, Disneyltä Hupinoita Matami Mimmi, Nalle Puh ja Möhköfantin halloween sekä Nalle Puh: juhlaa koko vuosi.
Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa on kummitusjuttukokoelma, joka saattaa olla 7-vuotiaille liian pelottava.
Hakusanoilla kummitukset ja hirviöt löytyy lisää tarinoita, joiden aihepiiri liittyy halloweeniin, vaikka ei suoranaisesti kuvaa juhlan viettämistä.
Halloween-lastenjuhlan järjestämiseen vinkkejä tarjoaa Bull, Jane: Halloween, hyllyluokka 30.81.
Sellaista kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jonka nimessä olisi ollut sekä kuolemaa, surua että kärsimystä. Sisältönsä puolesta sopivimpana ehdokkaana tarjoaisin Anja Silvennoisen kokoamaa kirjaa Ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä (Kirjayhtymä, 1986).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä: "Tämä teos sisältää elämänviisauden helmiä, ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä, ilosta ja surusta. Ne on koottu sekä kotimaisen että käännöskirjallisuuden lehdiltä; niin filosofien, kirjailijoitten, lääkäreitten, poliitikkojen, psykiatrian, sosiologien kuin säveltäjien, taiteilijoitten, teologien, valtiomiesten ja kirjallisuudentutkijoittenkin ajatuksia - antiikista nykyaikaan, lännestä itään."
Helmet-kirjastoissa on 440 kirjaa, joiden aiheena on masennus. Näistä tietokirjoja on 307 ja kaunokirjallisuutta 120. Lisäksi on mm. sarjakuvia. Aivan näin monta eri kirjaa ei kuitenkaan ole, vaan mukana luvuissa ovat myös kirjojen eri painokset. Kaikissa kirjoissa aihe ei myöskään ole ainoa tai edes keskeinen, vaan vaikkapa vain sivujuonne.
Saat luettelon kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun Tarkennettuun hakuun aiheeksi masennus ja valitsemalla aineistoksi kirjan. Voit halutessasi rajata hakua muullakin tavoin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Suositteleminen on kovin vaikeaa, kun kirjoja on näin paljon. Alla kuitenkin kolme tietokirjaa uusimmasta päästä:
- Masennus / Tarja Heiskanen,...
En nyt ole aivan varma, ymmärränkö kysymyksesi oikein, mutta jos tarkoitat, minkä maakuntakirjaston alueeseen Hartolan kunnankirjasto kuuluu, niin vastaus on Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto.
Tässä linkit Hartolan kunnankirjastoon ja Lahden kaupunginkirjastoon:
http://hakemisto.kirjastot.fi/hartola
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tosin näiltä sivuilta ei maakuntakirjastokysymys selviä, mutta tieto löytyy Kirjastokalenterista.
Tarkoitit ilmeisesti nimenomaan kotimaisia romaaneja? Monissa teoksissa, jotka käsittelevät nuoren miehen kasvua, kuvataan usein lyhyempää ajanjaksoa kuin hakemaasi kouluvuosista armeijaan.
Tässä kuitenkin nyt muutamia esimerkkejä, jotka voisivat olla melko lähellä etsimääsi:
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä
Hannu Väisänen: Vanikan palat, Toiset kengät ja Kuperat ja koverat (omaelämäkerrallinen trilogia)
Hannu Niklander: Aurinko katsoo taakseen, Radan varrella varjo (omaelämäkerralliset romaa-nit)
Paavo Rintala: Pojat
Mikael Niemi: Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä
Mikko Kalajoki: Taas mua pohjaan (nuortenromaani)
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta
Kysymäsi aihepiiri kuuluu kategoriaan Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus, ja se on Turussa luokassa 86.21 ja sen alaluokissa, kirjallisuudentutkimuksen hakuteokset ovat luokassa 86.2103.
Turussa on oma ajanjaksoihin sidottu luokitus seuraavasti: 86.215 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1800-luku, 86.217 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1900-luku, 86.2171 kirjallisuudentutkimus (suomi)1900–1945 ja 86.2174 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1945 jälkeen. Luokassa 86.22 on suomenruotsalaisen kirjallisuuden tutkimus.
Monissa muissa Vaski-kirjastoissa on Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus luokassa 86.2 ja sen alaluokissa..
Lyhyitä luonnehdintoja Suomen kirjailijoista, myös mainitsemaltasi ajanjaksolta, on mm. kirjoissa:
86.2103 Koskela...
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että jo 1600-luvulla käytössä ollut Tervonen-nimi on voinut alun perin kiteytyä vaikkapa tervanpolttajalle annetusta Terva-alkuisesta liikanimestä. Myös Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sijoittaa Tervosen niiden nimien joukkoon, jotka on johdettu ammattinimitysten ryhmään kuuluvista sanoista, eli terva ja tervanpoltto ovat Tervosen taustalla myös Nissilän mielestä.
Saadaksesi HelMet-kirjastokortin sinun pitää käydä henkilökohtaisesti kirjastossa. Varaa mukaasi voimassaoleva kirjaston hyväksymä henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus (EU-maan henkilötodistus, passi, suomalainen ajokortti tai kuvallinen KELA-kortti). Saat kortin odottaessa.
Alla olevasta linkistä löydät HelMet-kirjastojen yhteystiedot sekä kirjastojen käyttösäännöt.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Hei!
Ujo postimies -laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Nuotti on saatavilla Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolla ja Äänekosken kirjaston musiikkiosastolla. Voit tehdä nuottiin myös seutuvarauksen kirjastossasi tai Keski-verkkokirjastossa https://www.keskikirjastot.fi. Seutuvaraus maksaa 1 e.
Ikävä kyllä etsityn kaltaista runoa ei löydy Pohjanpäältä - eikä hernekeitosta. Sen sijaan Oiva Paloheimon esikoiskokoelmasta Vaeltava laulaja (1935) löytyy runo Pöytärukous, jossa jää syömättä äidin kalakeitto. Kelpaisiko se?
Kappale on julkaistu ilmeisesti myös nimellä ”Siellä vielä on se maa”. Sen nuotit ja sanat löytyvät nuottikirjoista ”Uutta kotimaista. 6” (Musiikki Fazer, 1986) ja Halonen, Kalervo: ”Profile. Vol. 1” (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kumpikaan ei näyttäisi olevan kuorolle sovitettu, joten ilmeisesti kappaletta ei ole sovitettu kuorolle tai ainakaan sellaista versiota julkaistu.
Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
Esko Koivun Onnenlintu (WSOY, 1956) näyttää olevan tai olleen hiljattain myynnissä joissakin nettiantikvariaateissa. Teoksen hinta on vaihdellut jonkin verran alle kymmenen euron.
Nettiantikvariaattien sivustoja löytyy helposti googlettamalla.
https://finna.fi
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun...
