Islamilaisesta terrorismista puhuttaessa usein esiin nouseva ajatus paratiisista pitää muistaa suhteuttaa islamin käsityksiin ihmisestä ja pelastuksesta. Ihmisellä on vapaa tahto moraalisiin valintoihin. Jokaisen pelastus riippuu hänestä itsestään. Kuolemansa jälkeen ihminen saa palkan hyvistä teoistaan ja rangaistuksen pahoista. Islamissa ei kuitenkaan ole pelastusvarmuutta niin kuin kristinuskossa; uskova ei voi koskaan olla varma pääseekö paratiisiin, vaan kamppailu itsensä kanssa on jatkuvaa. Kapeasti "pyhäksi sodaksi" käännetty jihad tarkoittaa useimmiten juuri tällaista sisäistä kilvoittelua, "taistelua Jumalan tiellä".
Marttyyrius - kuolema uskon puolesta - kuuluu olennaisena osana shiialaisuuteen, ja luultavasti...
Uuno Kailaan teoksessa Runoja (WSOY, 1932) on runo Sanat (Lapsifantasioja)
On olemassa hyvin paljon sanoja.
Sanat elävät
ja minä voin ne nähdä.
Toiset ovat rumia ja toiset kauniita.
Äiti on hyvin kiltti sana - paras sana.
Se maistuu suukkoselle.
Isäkin on hyvä sana,
mutta siihen kertyy joskus ukkosta
ja silloin on paras
livahtaa oven taakse piiloon.
Kesä on hyvin lämmin sana
ja sen löytää joka aamu
ruohikolta ja santakasasta.
Maailma on hyvin suuri sana,
joka ei mahdu aivoihin.
Vitsa on hyvin kirvelevä ja vihattava sana.
Ihmisillä on vielä tyhjiä sanoja,
käsittämättömiä sanoja.
Niinkuin synti ja kuolema,
jotka eivät merkitse mitään.
Mutta niitä pitää kuitenkin pelätä.
Tarvittavat tiedot asian selvittämiseksi löydät tutkimalla wikipedian luetteloa valtioista pinta-alan mukaan sekä luetteloa valtioista väkiluvun mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_pinta-alan_mukaan
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
Hyvältä näyttäisi linkki http://www.ytv.fi/ Tämän alta löytyy paljon aineistoa, mm. pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020-loppuraportti. Lisäksi esim. julkaisuluettelo, jossa hyvin paljon tietoa.
Toinen käyttökelpoinen linkki on Helsingin paikallisagenda 21: http://www.hel.fi/ymk/agenda21.htm
Voit tehdä kaukolainapyynnön joko Vantaan tai Espoon kirjaston kautta. Käyttämässäsi kirjastossa selviää, miten on toimittava.
Kansa taisteli-lehteä on säilytetty tietokannan mukaan esim. Kouvolan, Lahden, Vaasan ja Porin kirjastoissa. Lehden artikkeleita on myös koottu kirjoiksi. Teosten nimet ovat Isänmaa pelastui, Kohtalon vuodet ja Muistojen kirja. Näitä kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten saat ne hyvin helposti käyttöösi.
Linnankosken tuotantoa on käsitelty seuraavissa teoksissa:
Mäittälä, Leevi: Elämän tulipunakukka (WSOY 1979)
Setälä, Helmi: Johannes Linnankoski (Otava 1911)
Söderhjelm, Werner: Johannes Linnankoski (Otava 1919).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Koira on ihmisen kotieläimistä vanhimpia, ehkä vanhin. Maailmassa arvellaan olevan yli 150 miljoonaa koiraa ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Kirjallisuudessa koira on aina ollut vahvasti esillä. Jo lasten kuvakirjoista lähtien koira on tärkeä hahmo: esim. Puppe-kirjat pienemmille ja Mauri Kunnaksen Koiramäki-sarja varttuneemmille lapsillle. Kotimaisia koira-kirjoja ovat kirjoittaneet mm. Jorma Kurvinen: Susikoira Roi-sarja ja Tuula Kallioniemi: Vili-kirjat. Ulkomaisia tunnettuja ja rakastettuja koiratarinoita ovat mm. Wilkes: Keskuspuiston yksinäinen, Trojepolski: Bim Mustakorva, Knight: Lassie-kirjat ja London:Susikoira.
Tietokirjoja koirista löytyy mm. asiasanoilla: koira, kasvatus, käyttäytyminen, hoito, rodut.
Elokuvia löydät...
Mahdatkohan tarkoittaa kansallista digitointiohjelmaa, jota koordinoi Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Mikkelissä? Sen tuloksenahan on jo luettavissa Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860, jonka osoite on http://digi.lib.helsinki.fi/ .
Helsingin yliopistolla on myös olemassa HELMI (Helsinki Electronic Library. Multimedia Information) Helsingin yliopiston kirjaston digitaalisen aineiston kuva- ja viitetietokanta, jonka osoite on
http://www.doria.fi .
Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/finelib/ löytyy Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib, joka hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronisia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi....
Mainonnan seunsuuria käsitteleviä teoksia ei löydy suoraan Turun kaupunginkirjaston tiedonhausta eikä myöskään kansallisbibliografia Fennicasta. Linda=yliopistokirjastojen yhteisluettelo antaa teoksen Lacey, Nick "Media institutions and audiences" (2002), joka löytyy Vaasasta. Kotimaisten artikkelien viitetietokanta Arto antaa 4 viitettä, esim. Knuuttila, Seppo: "Mainokset nuorten naisten halventajina?" Nuorisotutkimus 1996: 1, 13-23; Seppänen, Janne: "Tiukka toppi ja sensuuri" teoksessa Naisen naamio, miehen maski. Tietokantoja voi käyttää kirjastoissa.
Kannattaa aloittaa laajemmasta, etsiä mainontaa ja mainoksia koskevaa kirjallisuutta yleensä. Asiasanoina voi käyttää sekä "mainonta" että "mainokset". Yleisten kirjastojen luokituksen...
Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) käytössä olevassa Millennium-järjestelmässä niteet odottavat noutoa 8 vuorokautta. Jos tähän ajanjaksoon osuu pyhäpäiviä, esim. Juhannus, jolloin kirjasto on kiinni, ne päivät hypätään yli eli silloin niteet odottavat noutoa vastaavasti kauemmin.
Jos tarkoitat kysymykselläsi tilitoimistojen henkilökunnan palkkoja, niin juuri sellaista artikkelia ei löytynyt. Artikkeleita yleisestä palkkatasosta, ansiokehityksestä, naisten ja miesten palkkaeroista sen sijaan löytyy. (Esim. Kouvonen, Seppo: Reaaliansioiden kehitys tulopolitiikan kaudella. Hyvinvointikatsaus 2005 ; 1 / Vainionmäki, Jari: Palkkojen joustavuus Suomessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2005 ; 1 / Romanov, Päivi: Tasa-arvo vaatii poliittista tahtoa. HS 2005-07-02 / Kähkönen, Virve: Miesten kuukausipalkka on lähes 800 euroa suurempi kuin naisten. HS 2005-07-07).
Yrittäjien palkkahallintoon liittyy artikkeli Petäinen, Minna: Helpotusta palkanmaksuun ensi keväänä : Palkka.fi palvelee pientyönantajia. Taloustaito yritys...
Vaikka kirjaston tietokannat ovat ilmeisesti jo tuttuja niin annan silti muutamia vinkkejä PIKI-verkkokirjastomme hyötykäyttöön. Ehkäpä asiasanojen käyttäminen tiedonhaussa onkin jo tuttua.
Tämä vastaus tulee nyt Tampereen kaupunginkirjastosta sillä Pirkkalan kirjasto ei ole tämän etätietopalvelun vastaajakirjasto. Joten mainitsemani tietokannat ovat kaikki käytössä Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta osa niistä voi löytyä myös Pirkkalasta.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi/Piki? hakiessa kannattaa tehdä haut etsimästänne aiheesta käyttämällä kahden hakusanan yhdistelmää. Itse tein haun yhdistämällä kahdelle eri asiasanariville kirjoittaen hakusanat Internet ja lapset (kumpikin eri hakuriville). Tulosjoukko oli...
Valitettavasti emme voi ottaa vastaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen palautuksia, jos olette ne sieltä itse lainannut.
Pääsääntöisesti kirjat palautetaan siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Vaikka Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lainat voi palauttaa mihin tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen, toisen kunnan kirjastosta itse lainatut kirjat on palautettava yleensä kyseisen kunnan kirjastoihin. Useamman lähikunnan kirjastokimpat saattavat poiketa tästä säännöstä.
Kaukolainat taas tilataan lähimmästä kirjastosta ja palautetaan myös sinne. Kirjasto vastaa kaukolainojen postituksesta ja osin siksi kaukolainaus onkin maksullinen palvelu.
Jos ette pääse palauttamaan lainojanne Helsinkiin, voitte itse lähettää ne...
Hyvinkään kirjaston lainuausjärjestelmä on nimeltä PallasPro, josta lisää tietoa:
http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,410,1132,5487,5491
Hyvinkään kirjaston sivut löytyvät:
http://www.hyvinkaa.fi/index.asp?id=de9710d8d6c84fc6a2d5929126d66c83
Suomessa käytetään yleisissä kirjastoissa luokitusjärjestelmänä sama Dewey decimal System, tai ns kymmenluokitus. Järjelstelmä löytyy osoitteesta
http://ykl.kirjastot.fi/index.aspx
Suomen tieteellisissä kirjastoissa käytetään useimmiten muita luokitusjärjestelmiä.
Lisää tietoa Suomenm kirjastoista ja Suomen kirjastalaitoksesta:
http://www.kirjastot.fi/
http://www.fla.fi/
Kulttuurin brändäämisellä voisi tarkoittaa monenlaisia asioita. Alla lista teoksista jotka saattavat olla kiinnostavia. Niitä voi ainakin kaukolainata kirjaston kautta (kaukolainat voivat maksaa muutaman euron)ellei teoksia löydy pääkaupunkiseudulta (katso myös http://www.helmet.fi)
1.
AO. TEOS EI OLE HELMET -KIRJASTOISSA
Tekijä: Holt, Douglas B.
Nimeke: How brands become icons : the principles of cultural branding / Douglas B. Holt
Julkaistu: Boston, Mass : Harvard Business School Press, cop. 2004
Ulkoasu: 265 s.
Asiasana: Kulttuurijohtaminen
Kulttuuri
Brandit
Tuotemerkit
Markkinointi
Arts management
Culture
Brands
Trademarks
Marketing
Sisällys
-----------------------------------------------------------
AO. TEOS EI OLE HELMET -...
Ilmeisesti ei ole. Tätä Yeatsin runoa ei löydy Lahden kaupunginkirjasto käännösrunouden runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Tietokannasta löytyy kyllä paljon muita Yeatsin runoja.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Lehteä ei ole vaasalaisissa kirjastoissa. Se löytyy Varastokirjastosta (https://finna.fi ja mm. Porin ja Lahden maakuntakirjastoista.
Kirjaston kaukopalvelu voi tilata lehden sinulle. Kaukolaina Varastokirjastosta ja maakuntakirjastoista maksaa 2 €.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön mihin tahansa palvelupisteeseemme tai täyttää kaukopalvelun nettilomakkeen. (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110…)
Olisikohan kyseessä Robin Wightin teos "Päivä jona siat kieltäytyivät tulemasta kaukalolle : mainonta ja kuluttajan vallankumous" (englanninkielinen alkuteos "The day pigs refused to be driven to market", suom. Olli Heinonen, WSOY, 1973)?
Teos on kuvailtu asiasanoilla "mainonta" ja "kuluttajakäyttäytyminen".
Teosta on yksi kappale HelMet-kirjastojen varastossa Pasilassa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1586266__Smainonta%20sia*_…
