Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttämällä hakusanoilla kineettinen taide useampia teoksia. Useimmissa on kyse kuvataiteesta, mutta joukossa on myös teos Ruutsalo, Eino: Kineettisiä runoja, kuvia ja maalauksia. Teosten saatavuustiedot saa esiin viitteen alleviivattua osaa klikkaamalla. Internetistä löytyy Google-haulla hakusanoilla kinetic poetry useita viitteitä, esim. http://mrl.nyu.edu/~perlin/poetry2/.
Helkassa on tällä hetkellä tiedot n. 3 042 000 niteestä (eri nimekkeitä on n. 1 823 000), jotka sisältyvät eri Helka-kirjastojen kokoelmiin. Yliopiston kirjastojen lisäksi tietokantaan luetteloi kokoelmiaan myös kuusi yliopiston ulkopuolista kirjastoa.
Helka-tietokanta on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen aineistoluettelo, johon luetteloidaan hankittuja kirjoja, aikakauslehtiä ja sarjoja, mutta ei aikakauslehtien eikä kokoomateosten artikkeleita. Tietokanta kasvaa jatkuvasti sekä kirjastoihin hankittavien uusien kirjojen tiedoilla että takautuvasta luetteloinnista.
http://www.helsinki.fi/helka/
Sivistyssanakirjasta löytyi monta merkitystä sanalle falangi. Tässä yhteydessä luulisin sen tarkoittavan antiikin taistelumuotoa, taktista yksikköä, jossa sotilaat muodostavat useista peräkkäisistä riveistä kiinteän, yhtenäisesti toimivan ryhmän.
Muita merkityksiä sanalle falangi on 1. sormen tai varpaan nivel, sormiluu 2. ranskalaisen F.M.C. Fourier'n luoma varhaisen sosialismin suosima eräänlainen kolhoosi 3. monissa maissa kiinteästi järjestäytynyt oikeiston poliittinen ryhmä, varsinkin Espanjassa 1939-75 sekä Libanonissa sisällissodan alettua 1974.
Kirjasto voi tilata sellaista aineistoa, jota sillä ei ole tai jota se ei hanki kaukolainana toisesta kirjastosta. Kaukolainamaksut vaihtelevat kirjastoittain. Aineisto toimitetaan yleensä kirjastolle, ei suoraan lainaajalle.
TPS:n omilla sivuilla maaleja ei ole, mutta osoitteesta
www.jatkoaika.com nuo tiedot löytyvät.
Valitse ensin linkki "SM-liiga", sieltä "Tilastot". Tilastoista voit valita "Maalipörssin" ja sieltä sitten määritellä pudotusvalikosta, minkä joukkueen maalipörssin
haluat nähdä.
Ulkoministeriön kirjastosta tai um:n arkistosta ei valitettavasti ole saatavana
Japanin ulkopolitiikkaan liittyvää historiatietoa muutoin kuin normaaleista historian
hakuteoksista, joita löytyy muistakin kirjastoista.
Kehottaisinkin sinua vielä jatkamaan kyselyitä, esimerkiksi Japanin suurlähetystöstä
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&culture=fi-FI…
Helsingin yliopistosta tai British Librarysta.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa ei ole, mutta muualla Suomen kirjastoissa joitakin on:
- Kuin kaksi marjaa, 1-4
- London cats
- Vaaralliset hölösuut
Voit pyytää elokuvia kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
PIKI-verkkokirjastossa voi siirtää teostietoja virtuaaliseen omaan hyllyyn, mikäli haluaa tallentaa tietoja tietyistä teoksista erilaisia hakuja tehdessään myöhempää käyttöä varten. Mikäli et ole kirjautuneena verkkokirjastoon, hyllyn sisältö säilyy, kunnes suljet selaimesi. Jos olet kirjautunut, teostiedot säilyvät hyllyssä, kunnes poistat ne sieltä.
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Tein yliopistokirjastojen yhteiseen Linda-tietokantaan haun sanoilla kuntarakenne OR palvelurakenne AND uudistukset. Sillä löytyi 101 viitettä, joista kaikki eivät välttämättä käsittele Paras-hanketta. Myös sanaa Paras-hanke voi käyttää hakusanana. Hakua voi tarkentaa myös sanalla maaseutu.
Kuntaliitolla on julkaisusarja Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusraportit/Sivut/def…
Tarkistin myös toivomasi Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuskeskuksen julkaisuluettelon, ja sieltäkin saattaisi löytyä jotain sopivaa:
http://www.koskeverkko.fi/public/default.aspx?contentid=15441
Sitran julkaisuhausta ei löytynyt alussa mainitsemillani hakusanoilla mitään. Tässä kuitenkin linkki...
Pohjois-Karjala ja Savo ovat tietysti kaksi eri maakuntaa, vaikka niiden murteet jossain määrin muistuttavatkin toisiaan.
Elvi Ahon kirjassa "Siipirikon perilliset" ei pikaisella silmäilyllä näyttäisi kerrottavan Pohjois-Karjalasta vaan Savosta. Teoksen "Siipirikko" takakansitekstissä puolestaan kyllä mainitaan pohjoiskarjalainen kyläyhteisö, mutta kirjaa lukematta on mahdotonta tietää, onko itse kirjan tekstissä kerrottu tapahtumapaikkaa. Saattaahan olla, että takakansitekstiin on lipsahtanut virhe tms. Suosittelen, että luet teoksen itse, niin ehkäpä asia selviää. Tässä sen saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsiipirikko/tsiipirikko/1%2C16%2C39…
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta ( http://finna.fi useita opinnäytteitä aiheesta. Hakutermeinä käytin asiasanoja monikamerakuvaus, monikameramiksaus, monikameratekniikka, monikameratuotanto ja monikameratyö. Julkaisuja voi kaukolainata kirjaston kautta. Googlaamalla löytyi lisäksi seuraavat julkaisut, jotka ovat luettavissa verkossa: Janne Saarela: Livestream monikameratuotannossa Kassun karnevaaleilla (Mikkelin amk 1991) sekä Jaakko Alajoki: Monikameratuotannon automaattinen editointi (TKK 2006). Pekka Korvenojan kirjassa TV-kameratyön perusteet (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2004) käsitellään myös aihetta. Kirja on esim. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Chileen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. Pelle Miljoonan Villarica, Roberto Bolanon Chileläinen yösoitto, Alberto Fuguetin Elämäni elokuvat, Marcela Serranon Näkemiin, pikku naiset ja Isabelle Allenden teokset, sekä esim. Antoinen B. Danielin Inkat. Peruun sijoittuvia ovat monet Mario Vargas Llosan teokset.
Matkakertomuksia näiltä alueilta ovat mm. Kyllikki Villan Myrskyssä, Pertti Dunckerin Merivuokko Tyynellämerellä, Matti Salon Andeilta Amazoniaan. Chilen yhteiskuntaa käsittelee mm. Jukka Koskelaisen teos Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous.
Tässä asiassa on Finlex -säädöspankki nettiosoitteessa www.finlex.fi käyttökelpoinen lähde. Netti-Finlex on myös ensisijainen virallinen oikeudellinen tietolähde!
Laki työsopimuslain muuttamisesta 30/1985 näyttäisi olevan varhaisin säädös jossa kysytty äitiysloma-termi on käytössä.
Muita äitiyttä tukevia säädöksiä:
394/1937
Päätös äitiysavustuslain 2 §:ssä mainitusta tulojen enimmäismäärästä eri kuntaryhmissä
393/1937
Asetus äitiysavustuslain toimeenpanosta
322/1937
äitiysavustuslaki.
469/1964
Päätös valtioon virka- tai työsuhteessa olevan naisen velvollisuudesta toimittaa sairausvakuutuslain (364/63) mukaan työnantajalle suoritettavan äitiysrahan hakemista varten tarpeelliset todistukset
Sairausvakuutuslaissa 364/1963 on useita...
Oikeaa kuvaa ei valitettavasti ole löytynyt. Kirjassa Kuninkaantekijöistä koivistolaisiin: viisi vuosikymmentä pilapiirtäjien näkemänä (Pertti Hemanus, 1968) on joitakin pilapiirroksia vuoden 1941 Joulukärpänen –lehdestä. Niissä sivutaan aihetta. Sota-ajan Joulukärpänen-lehdet ovat vain Kansalliskirjaston ja muutaman muun yliopistokirjaston (Jyväskylä ja Turku) kokoelmissa, joten emme ole voineet tarkistaa, löytyisikö oikea pilapiirros / sarjakuva näistä lehdistä.
Kirjastomme kokoelmatietokannasta ja valikoimaluetteloista löytyi seuraavanlaisia romaaneja:
Malesia:
THIEN, Madeleine (synt. Kanadassa, vanhemmat muuttaneet Malesiasta)
Varmuus. WSOY, 2007. Romaanin miljöönä ovat tämän päivän Vancouver ja toisen maailmansodan aikainen Brittiläinen Pohjois-Borneo, nykyinen Malesia.Tytär kertoo isänsä tarinan.
Vietnam:
PHAM, Thi Hoai (s. 1960)
Kristallilähettiläs. Kääntöpiiri, 1993. Romaani on yhteiskuntakuvaus, jossa pääosassa on nuori nainen.
Intia:
DESAI, Anita (s. 1937)
Hämärän leikkejä. Kääntöpiiri, 1991. Novelleja, aiheena mm. naisen asema.
DESAI, Kiran (s. 1971)
Menetyksen perintö. Otava, 2007. Perhe- ja kehitysromaani, jonka yksi päähenkilö on orvoksi jäänyt tyttärentytär, joka muuttaa isoisänsä...
Martti Jäppilän säveltämän ja sanoittaman Syksyn satu -kappaleen nuotinnos löytyy Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain nuottisarjan Dallape-vihkot numerosta 63: Tanssiuutuuksia.
Tämä nuotinnos on vuodelta 1948, eikä sitä ilmeisestikään ole kuin Kansalliskirjaston kokoelmissa:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Kysymäsi nimet Anita Diamantin romaanissa Punainen teltta (The red tent) ovat suomennoksessa muodoissa Bar-Salem ja Ra-mose.
Lähde:
Diamant, Anita: Punainen teltta (Tammi, 1999)
https://finna.fi
Outi Pakkasen kirja Julma kuu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä samannimisenä jatkokertomuksena vuonna 2011. Se ei kuulu varsinaisesti mihinkään sarjaan, vaikka sivuhenkilönä vilahtaakin Pakkasen useissa muissa kirjoissa esiintyvä Anna Laine.
Sarjakirjoista on olemassa Ulla Monosen toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (uusin painos 2015) sekä Tuija Mäen Dekkarisarjat -teos (2014). Näistä löytyvät kirjasarjat ja niiden järjestys. Lahden kirjastossa näitä teoksia on sekä lainattavia että kirjastossa luettavia kappaleita. Näistä löytyy myös Outi Pakkasen Anna Laine -kirjojen järjestys.
