Agda Dufholmista ei näytä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen puolelta löytyvän mitään, eikä häntä mainita yleisissä hakuteoksissakaan. Myöskään tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Lindasta ei taiteilijan nimellä löydy viitteitä.
Sinun kannattaisikin ehkä kääntyä joko Valtion taidemuseon kirjaston (Kaivokatu 2 C 00100 Helsinki, avoinna ti-pe klo 12.30-16.00, tutkijapalvelu aukioloaikoina puh. 09-1733 6245, fax 09-1733 6248) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjaston puoleen (Hämeentie 135 c, 00560 Helsinki, puh. 756 30 243).
Acerin Predator-sarjan pelitietokoneissa saattaa olla grafiikkakortti, joka liitetään joko VGA:n tai DVI-liittimen kautta tietokoneen näyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että PC:n sisällä HDMI-portin kohdalla ei ole grafiikkakorttia ja siksi portti on peitetty. Valmistajat tekevät tätä, jotta asiakkaat eivät liittäisi näyttöä tai telkkaria tietokoneeseen väärin.
Tässä kuva, jossa kaikki kolme eri videoporttia:
http://www.differencebetween.info/sites/default/files/images_articles_d7_1/vga_hdmi_vdi_1.jpg
Onko tietokoneessa alempana DVI tai VGA portti? Ne ovat yleesä alhaalla lähellä virtalähdettä. Osassa tietokonenäytöistä ja telkkareista on vain HDMI-liitäntä, joten saatat tarvia adapterin, jonka avulla saat HDMI-johdon liitettyä...
Olettaisin laulun kertovan juuri "eräänlaisesta" sotaveteraanista, eli sodan takia pommisuojassa sieluunsa vammoja saaneesta lapsesta, joka jo etukäteen murehtii tulevaa yksinäistä vanhuuttaan. Mutta sanoja voi varmasti tulkita toisinkin.
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Kirsti Mannisen on tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hänen ensimmäisen kirjansa on vuonna 1984 ilmestynyt Maitotyttö. Samoihin aikoihin hän kirjoitti lastenkirjaa Vanha kissa ja eläinlääkärin apulaiset, joka ilmestyi vuonna 1985.
Kirsti Manninen kertoo kirjoittamisesta ja tuotannostaan tarkemmin Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa https://www.kirjasampo.fi
Paavo Cajanderin suomennos William Shakespearen Sonetista XVIII ilmestyi teoksessa Runoelmia (1914). Suomennos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä:
http://www.gutenberg.org/cache/epub/13318/pg13318-images.html
Kysymykseesi on hankala antaa mitään yleispätevää vastausta, sillä jokainen kunta/kaupunki/kirjasto hankkii aineistonsa hyvin yksilöidysti. Yleisin käytetty hankintakanava lienee KIPAn Aksentti, ja sen lisäksi käytetään paikallisia musiikkiliikkeitä. Jos aineistoa hankitaan keskitetysti jostain liikkeestä (ostosopimukset), alennukset saattavat olla varsin tuntuvat. Kaikkea ei kuitenkaan voi hankkia keskitetysti: laadukas ja monipuolinen kokoelma vaatii myös erikoisliikkeiden käyttöä.
Helsingin kaupunginkirjastossa jokainen toimipiste valitsee oman musiikkiaineistonsa tarpeittensa ja käytettävissä olevien resurssiensa mukaisesti. Hankintakanavina käytetään KIPAn Aksenttia, hankinta- ja luettelointiosaston kokoamia listoja sekä alan...
Kysymäsi kirja Ek: Tietokantojen käsittely internetissä on tulossa kirjastoon (mm. pääkirjasto, Kallio). Kirja oli vastaushetkellä ihan uusi ja vielä
pääkirjaston keskitetyn hankintaosaston käsittelyssä. Se on jo luetteloitu (=kirjan tiedot näkyvät tietokannassa) mutta niteet ja sijoitukset ovat vielä tallentamatta. Hankintaosaston ruuhkan määrästä riippuen se kestää parista päivästä useampaan viikkoon.
Pallas-järjestelmä on TietoEnatorin kehittämä ja ylläpitämä kirjastojärjestelmä. TietoEnatorin sivut löytyvät osoitteesta http://www.tietoenator.com. Koska kyseessä on liiketoiminta, osa tiedoista on salaisia, joihin on pääsy vain Pallas-asiakkailla. Kannattaa ottaa yhteyttä TietoEnatoriin. PallasPro-Kirjasto toimii Jyväskylässä ja puhelinnumero sinne on 014-415 7211.
Luetteloinnin pääkeskuksena voi pitää Helsingin yliopiston kirjastoa, joka ylläpitää Fennica -tietokantaa. Helsingin yliopiston kirjaston lisäksi Fennicaan luetteloivat myös Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Turun yliopiston kirjasto.
Luetteloitava aineisto saadaan vapaakappaleina.
Vapaakappalelain tarkoituksena on kansallisen kulttuurin tuotteiden pysyvä tallettaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Vapaakappaleaineistoa ovat mm. kirjat, lehdet, postimyyntiluettelot, puhelinluettelot, kalenterit sekä erilaisten tilaisuuksien ohjelmat ja esitteet.
Vapaakappaleiden luovuttaja on yleensä kirjapaino, jossa aineisto on painettu. Suomessa vapaakappalekokoelmaa ylläpitävät Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Turun, Joensuun sekä Åbo...
Varausten saapumisesta ilmoitetaan kirjeitse kotiin. Jos sinulla on käytössäsi kirjaston verkkopalvelu, näet lainasi ja varauksesi myös internetin kautta tai saat halutessasi ilmoituksen saapuneista varauksista sähköpostiisi.
Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/tieteelliset_kirjas… kerrotaan esim. näin:
Tieteelliset kirjastot
Tieteelliset kirjastot toimivat korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena ja koostuvat yliopistojen kirjastoista, ammattikorkeakoulujen kirjastoista ja erikoiskirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on yli 200. Tieteellisten kirjastojen ytimen muodostavat yliopistojen kirjastojen, Varastokirjaston sekä kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston muodostama yliopistokirjastojen verkosto. Yliopiston kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy myös muilla kuin yliopiston opiskelijoilla. Yliopistot saavat rahoituksensa valtiolta ja päättävät itsenäisesti...
Nancy Butcherista ei löydy tietoa painetuista kirjailijahakemistoista ainakaan tällä hetkellä.
Internetistäkin hänestä löytyy vähän tietoa. HarperCollinsin sivulla http://www.harpercollins.com/authors/20170/Nancy_Butcher/index.aspx on lyhyt esittely hänestä. Ilmeisesti kyseessä on sama Nancy Butcher.
Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/ on vain linkki Mary-Kate ja Ashley kotisivulle http://www.mary-kateandashley.com/ ja sieltä ei kirjailijasta löydy tietoa.
"Gale Literature Database"-tietokanta löysi 5 huomattavaa costaricalaista kirjailijaa: Carmen Naranjo, Margarita Madrigal, Robert de Roos, Juan D. Bruce-Novoa ja Rodolfo Aguilar. Heidän teoksiaan ei ole suomennettu.
Etsin myös internetistä costaricalaista kirjallisuutta käsitteleviä artikkeleitä, joita löytyikin useita:
http://photo.net/cr/moon/arts-and-culture
http://www.infocostarica.com/culture/prose.html
http://www.infocostarica.com/culture/poetry.html
http://centralamerica.com/cr/moon/moart.htm
Kävin läpi kaikki artikkeleissa mainitut kirjailijat. Keneltään ei löytynyt suomennettua teosta. Kannattaa käydä artikkelit läpi ja blokata niistä kirjailijoiden nimiä. Costa Ricassa kirjallisuudella ei ole yhtä merkittävää asemaa kuin useissa...
HelMet –tietokannasta voi etsiä äänikirjoja menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla hakukenttään ”äänikirjat”. Tämän jälkeen voi valita joko CD-lelyt tai C-kasetit aineisto valikosta. Voi valita myös kielen kielivalikosta. HelMetistä löytyy vaikka millä mitalla äänikirjoja niin aikuisille kuin myös lapsille.
Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta ei ole saatavilla tietoja. Voit ehkä yrittää kysellä hänen kustantajaltaan WSOY:lta. Vuonna 1994, jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi hiukan itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994, muttei mitään perheestään eikä nuoruudestaan.
Kyllä maksavat. Varausmaksu on 50 senttiä kappaleelta. Tämä koskee vain aikuisten aineistoa. Lasten aineistoon tehdyt varaukset ovat maksuttomia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut