Ludwig/Ludvig Fuldasta ei löytynyt tietoja suomeksi. Suomen kansallisbibliografian mukaan häneltä on suomennettu neljä näytelmää: Pässinpää (1910), Rehelliset (1925, 2. painos 1930)Kahden kesken (1913) ja Neiti leski (1904). Lahden kaupunginkirjaston käsikirjastossa on saksankielinen kirjallisuuden hakuteossarja Kindlers neues Literatur Lexikon, jossa on Fuldasta noin 4 sivua tekstiä (osa 5, s. 916-919). Teoksessa The Oxford companion to German literature löytyy pieni esittely englanniksi. Lyhyesti: Ludwig Fulda syntyi Frankfurtissa, Saksassa 1862 ja kuoli 1939 oman käden kautta. Hän oli juutalainen näytelmäkirjailija ja myös ahkera kääntäjä.
Määräyksiä liikuntaesteettömästä kunnallisrakentamisesta on olemassa ainakin liikuntaesteisten oikeuksien turvaamiseksi. Valtakunnallisen vammaisneuvoston sivuilta löytyy tietoa mm. tästä asiasta, http://www.vane.to/index.html .
Neuvoston muut yhteystiedot
Puh 09-1604319, fax 09-1604312, Vane PL 33, 00023 Valtioneuvosto
Sivuilta löytyvät myös paikallisten neuvostojen yhteystiedot, http://www.vane.to/yhteydet.html , esim.
Helsingin kaupungin vammaisneuvosto
Pj. Maija Könkkölä
Siht. vammaisasiamies Reija Lampinen
PL 8500
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Puh. (09) 3104 3163
GSM 050 302 3514
Valtakunnallisen vammaisneuvoston kirjaston sivulta löytyy Opas liikkumisesteettömän kunnan rakentamiseksi. Oppaassa on kerrottu pääkohtia...
Ideatasolla YKL-luokitus pohjautuu Deweyn luokitukseen. Sisällöllisesti niitä on kuitenkin tämän jälkeen kehitetty toisistaan riippumatta.
Emme ole vertailleet luokituksia siltä kannalta, että olisiko niiden välisen käännöstaulukon laatiminen mahdollista. Varmaan kuitenkin löytyy aloja, jotka YKL:ssä ja Deweyssä on jaoteltu eri kriteerien mukaan, joten selkeän vastineen löytäminen toisesta luokituksesta ei aina välttämättä onnistu.
Asia varmaan selviää parhaiten vertailemalla kokeeksi luokituksia muutamien eri alojen osalta. YKL:n toimituksella ei kuitenkaan ole aikomusta ryhtyä tällaisen taulukon laadintaan.
Tässä kirjoja lasten kognitiivisia toimintoja harjoittavasta Bright start –ohjelmasta:
- Bright Start -ohjelman soveltaminen dysfaattisille lapsille : tapaustutkimus neljän oppilaan kognitiivis-sosiaalisten taitojen oppimisen ja opettajan ohjauksen muuttumisesta yhden lukuvuoden aikana / Marja Virmajoki-Tyrväinen (2005)
- Saisinko Bright Starttia? : autististen ja autistisesti käyttäytyvien lasten opetus kognitiivisia taitoja kehittävän Bright Start-harjoitusohjelman avulla (sarja ja malli) / Liisa Säkäjärvi (2004)
- Bright Start -ohjelman toteuttaminen päiväkodissa, ohjelman yhteyden arviointia lasten oppimisvalmiuksien kehittymiseen ja Bright Start -ohjaajien kokemuksia ohjelman käytöstä / Tiina Ronkainen (2001)
Lehtiartikkeleita löytyy...
Voit uusia lainasi paitsi Helmet-verkkokirjaston Omat tietoni -toiminnon kautta myös soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä kirjastossa. Varattua aineistoa ei voi uusia, eikä lainoja voi uusia, jos maksamattomia maksuja on 5 euroa tai enemmän.
Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmetin etusivulta: http://www.helmet.fi/
Uuden tunnusluvun saa kirjastosta henkilöllisyytensä todistamalla.
Vesilahden kirjaston Internetsivuilta löytyy kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat
http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…
Kyse lienee Mammanpojan laulusta, jonka on sanoittanut Vilkku Joukahainen ja säveltänyt J.N. Vainio. Nuotit ja sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 16 sekä laulukokoelmasta Matin ja Maijan laulukirja, kust. Kokonuotti Oy 1990. Kysyjän muistama säe on ensimmäisestä säkeistöstä, kylläkin muodossa "Maijan marakatti".
Kirjan korvaushinta riippuu sen hankintahinnasta. Korvausasia on helpointa hoitaa siinä kaupungissa, jonka aineistosta on kyse, mutta tarkempia tietoja saat lähimmästä kaupunginkirjastosta Helmet-alueella (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Kirjastokortti kannattaa ottaa mukaan. Asia kannattaa hoitaa ajoissa, ettei kirja ehdi mennä perintään.
Kirjasto ei voi esiintyä asiantuntijan roolissa lääketieteellisissä kysymyksissä. Voit muodostaa kuvaa asiasta tutustumalla vaikkapa seuraaviin teoksiin:
Tekijä Ahonen, Pia : Matalan ja korkean riskin ensisynnyttäjien raskaudenaikaiset odotukset ja synnytyskokemukset / Pia Ahonen
Julkaisutiedot Turku : Turun yliopisto, 2001
Tekijä Curtis, Glade B.: Your pregnancy after 35 /Cambridge (Mass.) : Da Capo Press, 2001
Nettilähteitä:
http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/nn:255
http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/pohjoismaissa-myoehaeine…
http://www.vauva.fi/artikkeli/synnytys/659/synnytys_totta_ja_tarua
Hei!
Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena?
Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
Ne ovat romaaninmuotoon kirjoitettuja omaelämäkertoja. Esim. meillä
Helsingin kaupunginkirjastossa ne on luokiteltu romaaniluokkaan eli
1.4:een.On tietysti ns. "makukysymys" kuinka haluaa ne luetteloida.
Vihdin pääkirjastossa Nummelassa on lainattavissa hengellistä musiikkia musiikkiosastolla esimerkiksi luokassa 78.37 (liturginen musiikki). Monet äidit lapsineen on tiellä -kappaletta ei kuitenkaan ole lainattavissa Vihdissä eikä Lukki-kirjastokimpassamme. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannan mukaan tuo kappale löytyy äänitteeltä Mustalaislapset laulavat (eri esittäjiä): Keelengo Kenti Zambena (1979) ja kappaleen Monet äidit... esittää Orvokki Baltzar.
Jonimatti Joutsijärvi on kirjoittanut runon, jossa puhutaan lohikäärmepuusta. Se löytyy seuraavalta internetsivustolta:
http://tilkkeet.blogspot.fi/2011_10_01_archive.html
Muista tietokannoista emme löytäneet runoa, jonka nimi olisi "lohikäärmepuu".
Etsitty kirja saattaisi olla Diane Duanen Velhonuoret-sarjan ensimmäinen kirja Haluatko velhoksi? (WSOY, 2003). Yksi sen luvuista on nimeltään "Entropia: sen havaitseminen ja välttäminen".
Diane Duane on amerikkalainen, mutta asuu Irlannissa aviomiehensä, kirjailija Peter Morwoodin kanssa.
Kansallisarkistosta löytyy seuraava Kotkan merimieslähetysaseman (merimieskirkon entinen nimi) arkisto:
Kotkan merimieslähetysaseman arkisto.
Rajavuodet (Päävuodet)
1897 - 1973 (1948 - 1973)
(http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/HakuTulos.action?hakuTyyppi=tarkHaku&h…)
Ja arkisto sisältää seuraavat asiakirjat:
A DIAARIT
B LUETTELOT
C PÖYTÄKIRJAT
D TOISTEET
F KIRJEISTÖ
G TILIASIAKIRJAT
U MUUT ASIAKIRJAT
Nämä tiedot on saatu Vakka-tietokannasta (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action)
Merimieskirkolla on keskustoimisto (www,merimieskirkko.fi), josta voi kysyä myös lisätietoa arkistoista.
Suomen ensimmäinen disko oli Kulosaaren kasinolla helmikuun 1. päivä vuonna 1966. (Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2006, artikkelin nimi on Juhlittiin hiljaisuudessa).
Tämän jälkeen alettiin diskoja perustaa eri puolille Suomea, mm. ylioppilaskuntiin ja kouluihin. Tiedossa on, että vuonna 1968 Kuopiossa esiintyi DJ Nite (Kari Niiranen) kouludiskossa. Limudisko-nimitystä on käytetty ainakin jo vuonna 1967 Tampereella, mutta tämä disko ei ollut koulussa. Sitä, koska ensimmäistä kertaa koulussa olevaa diskoa on nimitetty limudiskoksi, ei löytynyt. Ilmeisestikin se tapahtui 1960-luvun loppuvuosina, ehkä jo vuonna 1967 tai 1968.
Tiedot perustuvat Suomen diskokulttuurin historia -sivustoon, jonka on koonnut Joke Linnamaa:
http://www.jokelinnamaa...
Kyseessä voisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama kirja Lentävä Lallero. Se on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986 (kirja nro 134). Tarinan pääosissa ovat Reittu-poika ja Hurja-koira.
Soile Tomperin kirja Kehittyvä kirjanpitotaito käsittelee rahoituslaskelmia ja toisaalta asunto-osakeyhtiöiden kirjanpidon keskeisiä kysymyksiä. Kirjaan liittyy myös harjoituskirja Kehittyvä kirjanpitotaito Harjoituskirja / Tomperi Soile
Aiheesta saattaa löytyä tietoa myös seuraavista teoksista:
Asunto-osakeyhtiön kirjanpito- ja verokirja / Marjo Salin
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätösmalli
Kyseiset teokset saadaan Helmet-hausta esille hakusanoilla asunto-osakeyhtiöt kirjanpito
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sasunto-osakeyhti%C3%B6t%20k…
Tällaisia huonekalujen hintoja löytyi vuoden 1973 Avotakka-lehdistä: nahkainen sohvakalusto (sohva ja kaksi nojatuolia) 4670 mk, vuode (160 x 200 cm) 415 mk, Vuokon verhokangas 19,90 mk/m. Hinnat vaihtelivat tietysti huomattavasti ostoliikkeen ja mallin ja laadun mukaan, joten tässä vain muutama esimerkki. Jurvalaisen ruokasalinkaluston silloista hintaa voisi esim. kysyä suoraan Jurva huonekalu ky:stä:
http://www.jurvahuonekalu.fi/index.php?tyyppi=myynti
1970-luvun lehtiä, mm. Avotakka, löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Lehtiä ei lainata, mutta niitä saa lukea kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Kalusteiden silloinen hinta ja nykyinen arvo voivat poiketa...
