Kyyti-kirjastojen kokoelmista en löytänyt satu- tai kuvakirjaa pelkästään huurteesta ja pakkasesta.
Sensijaan hakusanalla 'ensilumi' tai 'ensi lumi' löytyi joitakin teoksia.
Nämä ovat Iitin kirjastossa:
M. Christina Butler, Pikku Peura ja ensilumi,
Muumi ja ensilumi,
Marcus Pfister, Vilun ensilumi,
Linda Jennings, Nappe ja ensilumi.
Myös hakusanalla 'pakkanen' löytyy muita teoksia, tosin monet niistä käsittelevät talvea yleensä.
Jos haluaa katsella upeita huurrekuvia voin suositella Hannu Hautalan ja Tuomo-Juhani Tapion valokuvateosta Ensilumi. Kuvien ohessa on lyhyin tekstein tietoa ja tarinaa ensilumesta, jotka voisivat käydä satujen korvikkeena. Tätä kirjaa ei ole Iitin kirjastossa mutta varaamalla se kuljetetaan sinne toisesta Kyyti-...
Nora Roberts on kirjoittanut joitakin novelleja (short story) sekä pienoisromaaneja (novella). Robertsilla on omia novellikokoelmia ja joitakin hänen novelleistaan on julkaistu yhteiskokoelmassa toisten kirjailijoiden kanssa. Nora Robertsin novelleja tai pienoisromaaneja ei ole suomennettu.
Robertsin tuotanto, siis myös novellit ja pienoisromaanit löytyvät hänen teosluettelostaan, joka avautuu alla olevasta linkistä. Myös kansainvälisestä kirjastotietokannasta Robertsin novellit löytyvät kirjailijan nimellä ja hakusanalla ”short stories”.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista on saatavana Robertsin novelleja sisältävät kokoelmat Christmas magic, Spellbound & Ever after, Under summer skies, The magic of home, The gift ja...
Vanamo-verkkokirjastossa varaus tehdään teostietojen näytöltä. Varaa-painike tulee näkyviin teostietojen viereen, kun on kirjautuneena palveluun. Varauksen teossa valitana pudotusvalikosta ensin kirjasto, jonka kokoelmaan varaus kohdistetaan (esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto) ja sen jälkeen sen alla olevasta pudotuvalikosta valitaan noutopaikka (esim. Hämeenlinnan pääkirjasto).
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Suomen ensimmäinen disko oli Kulosaaren kasinolla helmikuun 1. päivä vuonna 1966. (Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2006, artikkelin nimi on Juhlittiin hiljaisuudessa).
Tämän jälkeen alettiin diskoja perustaa eri puolille Suomea, mm. ylioppilaskuntiin ja kouluihin. Tiedossa on, että vuonna 1968 Kuopiossa esiintyi DJ Nite (Kari Niiranen) kouludiskossa. Limudisko-nimitystä on käytetty ainakin jo vuonna 1967 Tampereella, mutta tämä disko ei ollut koulussa. Sitä, koska ensimmäistä kertaa koulussa olevaa diskoa on nimitetty limudiskoksi, ei löytynyt. Ilmeisestikin se tapahtui 1960-luvun loppuvuosina, ehkä jo vuonna 1967 tai 1968.
Tiedot perustuvat Suomen diskokulttuurin historia -sivustoon, jonka on koonnut Joke Linnamaa:
http://www.jokelinnamaa...
Vaski-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta (2.krs.) löytyy valokuvaskanneri digitointihuoneesta. Laitteen voi varata puhelimitse (02-2620658).
Hamletin esittäjä teatterissa on Asko Sarkola.
Sessanista en lisätietoja löytänyt, mutta parin vastaani tulleen kuvan perusteella arvelisin, että tämä villakoira Pullan esittäjä saattaisi olla kääpiösnautseri.
https://kavi.fi/fi/elokuva/102416-kiljusen-herrasvaki
http://s0.discshop.fi/img/front_large/88035/kiljusen_herrasvaki.jpg
http://www.koirarodut.org/schnauzers?images=schnauzers&i=2
Suomen kansallisbibliografiasta ja kirjastojen tietokannasta en onnistu löytämään elämäkertatyyppistä monografiaa Vivaldista, useita englannin- ja ruotsinkielisiä kylläkin. Sen sijaan useista suomenkielisistä musiikin hakuteoksista löytyy laajahkot elämäkertatiedot. Kannattaa tutustua esim. Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan ja muihin vastaaviin laajoihin
hakuteoksiin. Lisäksi Vivaldin teoksista on olemassa kattava suomenkielinen esitys,
Poroila, Heikki Yhtenäistetty Antonio Vivaldi--Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. Suomen musiikkikirjastoyhdistys, Helsinki, 1994, 89 s., nid. (Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja. 37)
Teosten saatavuuden kirjastoista voitte tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen...
Löydät tietoa Shakespearesta lähikirjastosi käsikirjaston hakuteoksista (esim. Spectrum). Lisäksi voit tutkia yleisöpäätteeltä asiasanalla Shakespeare, mitä muuta kirjallisuutta Shakespearesta mahdollisesti kirjastostasi löytyy. Pääakaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy paljon englanninkielistä aineistoa. Suomen kielellä löytyy kirja Kott, Jan Shakespeare tänään (1984). Vuonna 1962 on julkaistu Vappu Roosin kirja Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja, joka sisältää myös Shakespearen elämäkerran.
Hyvä verkkoaineisto on "Mr. William Shakespeare and the internet", jonka löydät osoitteesta http://daphne.palomar.edu/shakespeare. Myös käyttämällä Yahoo-hakupalvelu (http://...
Rauno Pankolan Australian safari lienee etsimäsi teos. Espoon kirjastoista sen pitäisi löytyä ainakin Tapiolan ja Laajalahden varastoista. Niiden lisäksi Helsingin ja Vantaan pääkirjastojen varastoista ja Vantaan Koivukylästä..
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Valitettavasti emme löytäneet tietoa lamppusi alkuperästä. Keräilijän käsikirja -teoksen mukaan messinki alkoi syrjäyttää muut metallit öljylamppujen jalkojen ja öljypesien materiaalina 1890-luvulla (s. 244).
Finna-hakupalvelun kautta löytyy paljon kuvia messinkilampuista. Alla linkki kuviin:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%B6ljylamppu+messinki*&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Ehkä kannattaisi viedä lamppu arvioitavaksi johonkin vanhojen esineiden arviointipalveluun.
Aale Tynnin suomennos Jacques Brelin laulusta Ne me quitte pas on kuultavissa Toni Edelmann on sovituksessa kyseisestä kappaleesta. Tynnin suomennosta Ethän lähde pois ei valitettavasti ole painettuna missään nuottijulkaisussa.
Edelmannin sovitus kappaleesta on kuultavissa äänitteeltä Tarinain lähde : Toni Edelmannin ja Jacques Brelin lauluja (2013).
https://finna.fi/
Oiva Paloheimon lastenkirjan Tirlittan jää orvoksi, kun salama iskee hänen kotiinsa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3d9848c6-1c9b-4b07-b989-f…
Ennen vuotta 2005 työeläkettä alkoi kertyä 23 vuoden iästä alkaen. Vuosina 2005-2016 eläkettä kertyi kaikesta yli 18-vuotiaana tehdystä työstä. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.
lähde: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
Paha silmä on yleismaailmallinen kansanuskon ilmiö, joka perustuu kuvitelmaan, että ihminen saattaa katseellaan vaikuttaa toiseen ihmiseen negatiivisesti, jopa tappavasti. Paha silmä yhdistetään usein noituuteen ja kateuteen. Pahalta silmältä on yritetty suojautua eri tavoin piiloutumalla tai esimerkiksi amulettien avulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_silm%C3%A4
Kotimaisen tutkimuksen aiheesta kirjoitti Toivo Vuorela vuonna 1960. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Vuorelan kirjasta Paha silmä suomalaisen perinteen valossa uuden painoksen vuonna 2019.
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvoste…
Jonkin verran aiheesta löytynee myös teoksesta Kansanomainen lääkintätietous / toimittanut Matti...
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista. Sanoituksia voit etsiä verkosta hakukoneella esimerkiksi laulun alkusanoilla. Verkosta löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä. Sanat voi tietysti kuunnella myös äänitteeltä.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander Olshanetsky (tai...
Laulu "Kaarina ja kuningas" alkaa: "Sydämeen jo kaunehimman Hämeen suvi Suomen saapui kukkineen". Laulussa Kaarina käy puistoon, ei kirkkoon. Laulun on säveltänyt Hugo Ingelius (1853-1899) ja tämän sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen ovat levyttäneet Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen. Tämä sanoitus sisältyy vihkoseen ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä”, osaan 32 (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1958).
Laulun alkuperäinen nimi on "Kung Erik" ja sanoittaja Carl Snoilsky. Siihen on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus, joka alkaa: ”Viirit liehuu, venhot vettä vierii” tai ”Viirit liehuin venhot vettä vierii”. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 8 se on nimellä "Erik soittaa...
Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän seurannan mukaan suomalaisista jalankulkijoista 61% käyttää heijastinta valaistussa ympäristössä pimeän aikaan. Näin ollen voisi todeta, että muissa maissa autoilijat näkevät jalankulkijat samalla tavalla kuin autoilijat Suomessa näkevät 39% jalankulkijoista.
Heijastinten historia on pitkä, ja ensimmäisen patentoidun heijastimen keksi saksalainen Rudolf Straubel vuonna 1906. Sen jälkeen erityyppisiä heijastimia on patentoitu moneen kertaan mm. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Niitä käytettiin liikennemerkeissä, moottoriajoneuvoissa ja polkupyörissä. Jalankulkuheijastinta pidetään suomalaisena keksintönä, jonka loi 1940-50-lukujen taitteessa Arvi Lehti ja jonka käytön puolesta kampanjoitiin...
