Jos levy on lainassa, varaus pitää tehdä virkailijan kautta, joka hoitaa sen eteenpäin. Jos se on vapaana hyllyssä, voit itse soittaa kyseiseen kirjastoon. (Useimmista kirjastoista saat soittaa ilmaiseksi muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin.)
Mutta jos toisen kunnan aineisto on merkitty tunnuksella PIKALAINA, ei sitä toimiteta kuntarajan yli. Silloin ei jää muuta mahdollisuutta kuin mennä tekemään varaus a.o. kuntaan. Lisätietoja on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Voit tehdä kaukolainapyynnön joko Vantaan tai Espoon kirjaston kautta. Käyttämässäsi kirjastossa selviää, miten on toimittava.
Kansa taisteli-lehteä on säilytetty tietokannan mukaan esim. Kouvolan, Lahden, Vaasan ja Porin kirjastoissa. Lehden artikkeleita on myös koottu kirjoiksi. Teosten nimet ovat Isänmaa pelastui, Kohtalon vuodet ja Muistojen kirja. Näitä kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten saat ne hyvin helposti käyttöösi.
Kysymäsi kappale on varsinaiselta nimeltään "Suite del Sur, prelude in memory of my wife Olga". Tätä tietoa kokonaisuudessaan ei valitettavasti näy oikeastaan missään muualla kuin painettuna itse nuotissa, joten ei ihme ettet tietoa löytänyt. Kappale tunnetaan kuitenkin yleisesti myös hakemallasi nimellä "Prelude for Olga", mutta sitäkään ei ole missään luetteloissa. Ainoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa oleva nuotti on seuraava:
Tekijä: MOREL, JORGE
Nimeke: PRELUDIT,KITARA / MOREL
Aineistolaji: NUOTTI
Julkaisutiedot: CHORUS, 1987
Tunniste: 20525001
Kieli: UND
Espoon luokka: 78.65
Nuotti on saatavana Espoon pääkirjaston (Leppävaara, p.81657615) ja Tapiolan (p.81657302) kirjaston musiikkiosastoilta.
Thor, Annika: Totuus vai tehtävä
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
Kirkegaard: Kumitarzan
Lisää vinkkejä löydät kirjastojen lastensivuilta, joita löytyy seuraavasta luettelosta, http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot .
Esim. seuraavat teokset käsittelevät Norjan taloushistoriaa:
Hentila, Seppo: Pohjoismaiden historia (2002)
The economic development of Denmark and Norway since 1870 (1993)
Amdam, Rolv Petter: Oppdragsforskning som akademisk disiplin: trekk ved norsk foretakshistorisk forskning (1995)
Gran, Thorvald: The state in the modernization process: the case of Norway 1850-1970 (1994)
Esping-Andersen, Gösta: Politics against markets: the social democratic road to power (1988)
Norsk utenrikspolitikks historie
Bind. 6: Oljealder 1965-1995/Rolf Tamnes (1997)
Kapitalistisk demokrati?: norsk naeringsliv gjennom 100 år (2003)
Det nye Nord-Norge: avhengighet og modernisering i nord (1996)
Aro, Petteri: Pohjoiskalotti
päättötyö, Rovaniemen kauppaoppilaitos,...
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k....
Voit varata teoksen HelMetin kautta nelinumeroisen tunnusluvun avulla. Tunnusluku on maksuton ja sen saat kirjastokäynnin yhteydessä virkailijalta. Varauksen tekeminen maksaa 50 senttiä, tämä maksu maksetaan kun noutaa kirjastosta varaamansa teoksen. Jokainen varaus maksaa 50 senttiä, varasipa sitten yhden tai useamman teoksen.
Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/tieteelliset_kirjas… kerrotaan esim. näin:
Tieteelliset kirjastot
Tieteelliset kirjastot toimivat korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena ja koostuvat yliopistojen kirjastoista, ammattikorkeakoulujen kirjastoista ja erikoiskirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on yli 200. Tieteellisten kirjastojen ytimen muodostavat yliopistojen kirjastojen, Varastokirjaston sekä kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston muodostama yliopistokirjastojen verkosto. Yliopiston kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy myös muilla kuin yliopiston opiskelijoilla. Yliopistot saavat rahoituksensa valtiolta ja päättävät itsenäisesti...
Veikko Huovisen teoksista vain Ympäristöministeri on käännetty venäjäksi:
Ministr po delam okružajučšej sredy. Raduga 1991
Helmet-kirjastoista tätä teosta ei löydy, mutta Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta sen saa kyllä lainaksi:
http://finna.fi
Käännöstietokanta:
http://www.finlit.fi/fili/
Näyttää tosiaankin siltä, että ylipäätään keskenmenoa on tutkittu enemmän. Kohtukuolemaa käsitellään jonkin verran raskautta, keskenmenoa ja lapsen kuolemaa koskevissa teoksissa, lähinnä lääketieteelliseltä kannalta. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy teos Nissinen; Mereen haudattu unelma, jossa käsitellään sikiökuolemaa ja äidin surutyötä.
Varsinaisia tutkimuksia aiheesta löysin kaksi. Toinen on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulussa otsikolla "Lapsemme on nyt enkeli". Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/32988/jamk_1198130377_3.pdf?…
Toinen tutkimus on tehty Tampereen yliopistossa vuonna 1982 ja se on Hulkko, Seppo: Sikiön kohdunsisäinen kuolema : kuolleena syntymisen syyt ja...
PIKI-verkkokirjastossa voi siirtää teostietoja virtuaaliseen omaan hyllyyn, mikäli haluaa tallentaa tietoja tietyistä teoksista erilaisia hakuja tehdessään myöhempää käyttöä varten. Mikäli et ole kirjautuneena verkkokirjastoon, hyllyn sisältö säilyy, kunnes suljet selaimesi. Jos olet kirjautunut, teostiedot säilyvät hyllyssä, kunnes poistat ne sieltä.
Nimellä "Erilaisia ihmisiä" löytyi Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta yksi kirja:
Olli, Vera
Erilaisia ihmisiä : romaani
Turku : Kirja-Sampo, 1946
Kirjaa on joissakin maakuntakirjastoista, ja sen voi saada kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Selitys pitkälle laina-ajalle on tässä:
Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja siihen tehtävään sisältyy mm. Monikielisen kirjaston palvelut eri kirjastoille. Lähetämme täältä eri puolille Suomea ns. siirtokokoelmia sellaisilla kielillä, jotka Suomen oloissa ovat harvinaisia. Siis esim. arabia, thai, turkki, sorani, somali, vietnam, burma, kiina, kroatia, serbia, bulgaria, hollanti, portugali, espanja, liettua, puola jne. Kirjastot tilaavat näitä omien asiakkaidensa tarpeiden mukaan ja me kokoamme tilauksen perusteella kokoelman, jossa yhtä kieltä on esim. 5-60 kpl, riippuen tietysti tarjonnasta eli mitä meillä on saatavissa. Pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia hankkia omiin kokoelmiinsa...
Palvelu ei valitettavasti toistaiseksi ole käytössä, koska sovellusta joudutaan vielä kehittämään. Tavoitteena on, että verkkokirjaston tulevassa uudessa versiossa myös tämä palvelu on käytössä.
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Viikko sitten vastattiin samanlaiseen kysymykseen näin: Myllypuron mediakirjastossa voi digitoida kyseisiä videoita, jos asiakas tuo mukanaan oman kameran. Digitointiajan voi varata puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Myllypuron mediakirjasto:09 310 85092, Kiviparintie 2 00920 Helsinki.
Tikkurilan kirjastossa tätä tekniikkaa ei ainakaan vielä ole tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ mukaan Essi-nimi annettiin
vuosina 1940-1959 39:lle naiselle. Tämän tarkemmin ei tämä palvelu kerro, koska "yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän."
J. S. Bachin aikana piano sellaisena kun me sen nykyään tunnemme oli vasta kehitteillä. Bach sävelsi kosketinsoitinmusiikkinsa enimmäkseen cembalolle, klavikordille ja uruille. Bachin kosketinsoitinkonsertot on Heikki Poroilan ohjeluettelon (http://www.kaapeli.fi/~musakir/republic/Bach/esi.html) mukaan sävelletty cembalolle, vaikka niitä pianolla paljon nykyään esitetäänkin. Oikeampaa olisi siis puhua Bachin cembalokonsertoista.
Bachin cembalokonsertoissa on samaisen ohjeluettelon mukaan käytetty jousi- tai kamariorkesteria. Barokkiajalla orkesterin koko vaihteli pienistä yhtyeistä suuriin orkestereihin - kamariorkesteri sopii tähän yhteyteen siis mainiosti.
Heilikirjastojen ja Keskikirjastojen kimpat aloittivat molemmat 2013.
Tarkemmat tiedot kirjastojen historiasta löytyvät Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen sivuilta.
