Tutkivasta oppimisesta on kirjoitettu ainakin seuraavat teokset: Hakkarainen, Kai: Tutkiva oppiminen (1999), Tutkiva oppiminen: kirjaston ja koulun yhteistyö (1995), Lehtisalo, Liekki: Tieto, oppiminen, sivistys: avauksia ihmisen vuosisataan (2002), Ahola, Kaisa: "Maailman tärkeintä on aurinko ja vesi - ystävät": Reggio Emiliasta vaikutteita saanut kasvatus lapsen minäkäsityksen tukijana (1999). Lisää kirjoja voi hakea Tampreen kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU esim. asiasanoilla oppiminen, tieto, ongelmanratkaisu.
Useimpien kirjastojen mikroilla on käytössä Aleksi-artikkelitietokanta, sieltä sain 7 tietuetta fraasilla tutkiva oppiminen, esim. Itkonen, Panu: Tutkiva oppiminen tuo...
Lindasta löytyy jonkin verran aineistoa, josta voi lähteä liikkeelle esim. kausijulkaisu Kongressitutkimus, jota julkaisee Suomen matkailun kehitys. Samoin Lindasta löytyy Kongressit Suomessa, jonka julkaisija on Helsinki-Finland Congress Bureau. Näistä löytynee myös tilastoja. Voit tiedustella tarkemmin omasta kirjastostasi, missä kirjastossa, lähinnä korkeakoulukirjastoissa, näitä on tai tilata kaukolainaksi.Apua voit saada myös Matkailun Edistämiskeskuksesta http://www.mek.fi
Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarasto toimii pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Suurin osa kirjavaraston aineistosta on lainattavissa. Muita, käsikirjastoon kuuluvia julkaisuja voi käyttää pääkirjaston lukusalissa. Kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet välittävät varastosta lainoja asiakkailleen.
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2774
Suomeksi hänestä ei taida olla kirjoitettu mitään, mutta hänen kotisivuillaan (http://www.joannsimon.com/) hän kertoo itsestään ja hevosharrastuksestaan.
Shania Twainilta on ilmestynyt seuraavat levyt:
Shania Twain (1993)
The Woman in Me (1995)
Come on Over (1997)
Come on Over - international version (1999)
Up! (2002)
Greatest Hits (2004)
Uuden tunnusluvun saa kirjastosta henkilöllisyytensä todistamalla.
Vesilahden kirjaston Internetsivuilta löytyy kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat
http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…
Kirjan korvaushinta riippuu sen hankintahinnasta. Korvausasia on helpointa hoitaa siinä kaupungissa, jonka aineistosta on kyse, mutta tarkempia tietoja saat lähimmästä kaupunginkirjastosta Helmet-alueella (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Kirjastokortti kannattaa ottaa mukaan. Asia kannattaa hoitaa ajoissa, ettei kirja ehdi mennä perintään.
Sukuviesti, Sukutieto, Genos, Släktforskaren ja Sukuri ovat sukututkimukseen keskittyviä lehtiä.
Sukuviesti on sukuseurojen, sukututkimuksen, historian ja kulttuurin aikakauslehti. Sitä julkaisee Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Sukutieto on Suomen Sukututkimusseuran jäsenlehti. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Genos on tieteellinen aikakauskirja, jonka julkaisijana toimii Suomen Sukututkimusseura. Sen ilmestymistiheys on neljä kertaa vuodessa.
Ruotsinkielisen Släktforskaren-lehden julkaisija on Helsingfors Släktforskare r.f., ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Sukuri on Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena?
Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
Vilhem Mobergin Maastamuuttajien Suuren suomalaisen kirjakerhon julkaiseman laitoksen neljättä osaa kannattaa etsiä antikvariaateista. Etsiminen käy varsin kätevästi netissä. Monilla antikvariaateilla on hyvät sivut hakutoimintoineen ja kirjat on mahdollista saada kotiin postitse.
Antikvariaattien yhteystietoja ja sivustoja voi etsiä googlettamalla. Niitä on koottu myös allaolevaan listaan.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f901a101-1ca7-4871-9bfb…
Mobergin Maahanmuuttajien seitsenosaisen sarjan neljättä osaa näyttäisi olevan saatavilla.
Tällä hetkellä kirjastot tarjoavat sähkökirjoja Ellibs- ja Overdrive -palvelujen kautta. Kirjastoilla ei ole omaa julkaisukanavaa. Voit ottaa yhteyttä suomalaiseen Ellibs-palveluun osoitteella ellibs@ellibs.com ja kysyä, kuinka saat kirjasi heidän palveluunsa, josta kirjastot voivat hankkia ne kokoelmiinsa. Ellibsissä voi hinnoitella kirjansa myös ilmaisiksi.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Voit aluksi kysyä lähikirjastostasi, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoistasi. Kannattaa siis varautua siihen, että kirjoja on jo tarpeeksi Helmet-kirjastojen kokoelmissa eikä uusille ole tarvetta. Suuria määriä kirjoja ei heti kannata lähteä kuljettamaan. Voit tehdä vaikka listan kirjoista ja tulla sen kanssa kirjastoon.
Kysymäsi kappale löytyy kaseteilta Kotikirkkoni joulun kellot ja Valkeaa joulua. Kappaleen ovat tehneet Kelavirta, Pentti (sävellys, sanoitus) ja Hulkkonen, Jaakko (sovitus).
Hugo Backmansson löytyy Suomen taiteilijaseuran Kuvataiteilijat matrikkelista.
Wille Salosen tietoa ei löydy taiteilijamatrikkelista.
Olli Joen tietoa ei löydy varsinaisista taiteilijamatrikkeleista mutta hänet mainitaan ARS Taitelijahakemistossa, 2007.
Mitään eksaktia vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta Hautaustoimilaki 6.6.2003/457 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search[type]=pika&s… edellyttää toisen pykälän toisessa momentissa, että "Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla." Saman lain 23 § Hautausjärjestelyt ensimmäisessä momentissa sanotaan, että "Jollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi kertovat, että Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2015 henkilökuntaa 476. Se on tosin tarkalleen ottaen henkilötyövuosia mutta kuvannee kohtuullisesti henkilökunnan määrää. Varsinaisia kirjastoja oli yksi pääkirjasto ja 35 sivukirjastoa eli yhteensä 36 kirjastoa. Se tarkoittaisi keskimäärin noin 13 henkilöä yhtä kirjasto kohti.
Luku on selvästi todellisuutta suurempi, koska henkilökuntamäärään sisältyvät erilaisissa kirjaston sisältö- ja tukipalveluissa sisältyvät työntekijät, kuten hankintaosaston väki, tietotekniikkaosasto ja ylin johto, jotka eivät ole kirjaston asiakaspalvelutyössä. Mukana on myös kirjastoauton ja kotipalvelun sekä laitoskirjastojen...
YLEn tallennemyynti löytyy osoittesta http://www.yle.fi/tallennemyynti/. Sivun alaosan linkin kautta pääsee YLE-opetuspalvelujen sivulle ja sieltä edelleen myyntituotteisiin.
Digitaaliseen kuvankäsittelyyn liittyviä videoita ei näyttänyt löytyvän ainakaan Oulun eikä Helsingin kaupunginkirjastoista, ei myöskään maakuntakirjastoista. Cd-rom-muodossa löytyy jotain aineistoa ko. aiheesta. Voit tarkistaa Oulun kirjaston aineiston osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html. Maakuntakirjastojen kokoelmia pääset selaamaan osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm. Käytä asiasanoja kuvankäsittely, digitaalitekniikka, digitaalinen tallennus, ja rajaa aineisto cd-romeiksi.
Wikipediassa on aiheesta hyvä artikkeli, jossa on yksityiskohtaisia nopeustietoja. Sen mukaan 1990-luvun ensimmäiset puhelinmodeemit tarjosivat yleensä nopeuden 33,6 kb/s. ISDN-tekniikka tarjosi 128 kb/s ja 1997 käyttöön saatu ADSL oli ensimmäinen megatavun eli 1000 kb/s saavuttanut tekniikka.
Se, miten nopeasti joku internet-sivu latautuu, riippui ja riippuu sekä ladattavan sivun ylläpitäjän tarjoamasta nopeudesta että oman laitteiston vauhdista. Tämän takia oman yhteyden huippunopeus (kuten kysyjän 110 Mb/s) ei takaa, että mikä tahansa verkkopalvelu toimii tällä nopeudella. Yleensä vain suurempien kaupallisten yrittäjien palvelimet yltävät yhtä suuriin nopeuksiin kuin nykyään on kuluttajille tarjolla esimerkiksi Suomessa. Todellinen...
