Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ mukaan Essi-nimi annettiin
vuosina 1940-1959 39:lle naiselle. Tämän tarkemmin ei tämä palvelu kerro, koska "yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän."
J. S. Bachin aikana piano sellaisena kun me sen nykyään tunnemme oli vasta kehitteillä. Bach sävelsi kosketinsoitinmusiikkinsa enimmäkseen cembalolle, klavikordille ja uruille. Bachin kosketinsoitinkonsertot on Heikki Poroilan ohjeluettelon (http://www.kaapeli.fi/~musakir/republic/Bach/esi.html) mukaan sävelletty cembalolle, vaikka niitä pianolla paljon nykyään esitetäänkin. Oikeampaa olisi siis puhua Bachin cembalokonsertoista.
Bachin cembalokonsertoissa on samaisen ohjeluettelon mukaan käytetty jousi- tai kamariorkesteria. Barokkiajalla orkesterin koko vaihteli pienistä yhtyeistä suuriin orkestereihin - kamariorkesteri sopii tähän yhteyteen siis mainiosti.
Bonnier-julkaisujen kustantama Uudet käsityöt -lehti ilmestyi vuosina 1989 - 2001. Viimeinen ilmestynyt numero oli 6/2001. Sen jälkeen lehti sulautui julkaisuun Novita-neuleet.
https://finna.fi
Kirja on varmasti mielenkiintoinen ja se löytyy melko monesta Suomen kirjastosta.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=0d068dc3-968…
Tämä kirjastot.fi -vastauspalvelu kattaa koko suomen. Jos tarkoituksesi oli toivoa kirjaa johonkin tiettyyn kirjastoon, voit ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon.
Valitettavasti monilla kirjastoilla on kilpailutetut hankintasopimukset, jotka velvoittavat heitä ostamaan kirjat tietyiltä kauppiailta. Siksi omakustanteet jäävät usein varjoon, jos ne eivät pääse isojen toimijoiden listoilla. (Esim. BTJ ja Booky)
Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) löytyy runsaasti viitteitä asiasanoilla tiede&historia. Uusimmasta päästä on James E. McClellanin and Harold Dornin teos Science and technology in world history : an introduction. 1999. ISBN: 0-8018-5868-2. Tiedustele teoksen saatavuutta / kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta löytyy ainakin pari selkeälle kronologialle rakentuvaa hakuteosta: Ajantieto. Maailman ja Suomen historia 1492-1987. 1989. ISBN 951-1-10585-X sekä Kai Petersenin kirjoittama ruotsinkielinen När hände vad? Världhistorisk uppslagsbok 1500-1982. 1983.
ISBN 91-37-08269-8.
Etenkin jälkimmäisessä teoksessa pääosaa esittävät kunakin vuonna käydyt sodat,...
Tällä hetkellä eräpäivätiedot yms. voi pääkaupunkiseudulla tarkistaa vain paikan päällä Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen itsepalvelupäätteillä. Ensimmäisen tunnusluvun saa kirjaston henkilökunnalta (paikan päällä). Tulevaisuudessa on kylläkin mahdollista asioida suoraan www-sivujen kautta. Odotellaan...
Uuno Kailaan teoksessa Runoja (WSOY, 1932) on runo Sanat (Lapsifantasioja)
On olemassa hyvin paljon sanoja.
Sanat elävät
ja minä voin ne nähdä.
Toiset ovat rumia ja toiset kauniita.
Äiti on hyvin kiltti sana - paras sana.
Se maistuu suukkoselle.
Isäkin on hyvä sana,
mutta siihen kertyy joskus ukkosta
ja silloin on paras
livahtaa oven taakse piiloon.
Kesä on hyvin lämmin sana
ja sen löytää joka aamu
ruohikolta ja santakasasta.
Maailma on hyvin suuri sana,
joka ei mahdu aivoihin.
Vitsa on hyvin kirvelevä ja vihattava sana.
Ihmisillä on vielä tyhjiä sanoja,
käsittämättömiä sanoja.
Niinkuin synti ja kuolema,
jotka eivät merkitse mitään.
Mutta niitä pitää kuitenkin pelätä.
Näyttää siltä, että sotien aikana aliupseereille ei ollut yhtenäistä päivärahaa, vaan summa vaihteli sotilasarvojen mukaan. Rintamajoukoissa alikersantin päiväraha oli talvisodan aikaan 10 markkaa. Jatkosodan loppuvaiheessa alikersantin päiväraha taas oli 18 markkaa, kersantin 25 markkaa ja ylikersantin 30 markkaa.
Lähteinä käytin seuraavia teoksia: Väinö Mononen, Talvisota Kuhmossa I: Kuolema kolkuttaa korvessa (BoD, 2020); Suomen sota 1941-1945 10. osa (toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto, Sotateos 1961).
Elokuvan nuotit ovat ilmestyneet partituurissa Pelle Svanslös : melodierna ur filmen Pelle Svanslös (Intersong, 1982), mukaan lukien ”Till strömmingens lov”. Nuotit mieskuorolle löytyvät myös teoksesta Karonkkalaulu (Akateeminen Laulu, 2013). Laulun nuotit löytyvät myös seuraavista teoksista, mutta niissä ei ole välttämättä kuorosovitusta:
Da capo: Musik för årskurserna 0-2 (Schildt, 2000)
Sångägget : Sjung, lek och lär om djur (Musikförlaget Lutfisken, 2002)
Pentti Rasinkangas on tehnyt säveltänyt ja sanoittanut suomeksi hiukan sitä mukailevan version ”Silakan ylistys”, joka löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista mutta joka ei sekään ole kuoroversio:
Kultainen lastenlaulukirja (F-Kustannus, 2009)
Lantusta tehtyjä lauluja :...
Kissistä löytyy tietoa yhtyeen kotisivulta https://www.kissonline.com/ sekä esim. Musiikkikirjastot.fi-levyhyllystä, http://levyhyllyt.musiikkikirjastot.fi/kiss-lick-it-up-kadonneen-kitari… . Youtubesta löytyy Kiss-materiaalia ja kirjojakin on, esim. Kiss : legendan synty 1972-1975 / Ken Sharp. 2014.
Ei-teollisesta savitiilien valmistuksesta löytyy aika vähän käytännön tietoa. Olemme tarkistaneet korkeakoulukirjastojen kokoelmaluettelot, lehtiartikkelitietokannat Aleksin, Katin ja Arton sekä Lappeenrannan maakuntakirjaston omat kokoelmat.
Voisitte tutustua seuraaviin kirjoihin:
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri (1975), Keksintöjen kirja osa 8(1938), Suuri taitokirja (1965), Volhard, Franz: Savirakentaminen (1994), Spectrum tietokeskus osa 12 (1980). Lisäksi Museoaviisi (1992): 1-2, s.16-21 sisältää artikkelin: Kalkinpolttajan ja savitiilentekijän kertomaa Alatorniolta.
Ilta-Sanomissa 25.4. ollut artikkeli kertoi Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston laskutusongelmista. Syynä oli lehden mukaan tietoliikenneongelma yliopiston ja perintätoimiston välillä. Kyse ei siis ollut Helsingin, eikä muunkaan pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston perinnästä.
Jos sinulla on palauttamatonta aineistoa vuodelta 1999, olet kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti menettänyt lainausoikeutesi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Lainausoikeuden saa takaisin
- palauttamalla lainaamansa aineiston ja maksamalla myöhästymismaksut
- korvaamalla kadonneen tai turmeltuneen aineiston
- maksamalla kirjaston perimät maksut.
Myöhästymismaksut voivat nousta korkeintaan lainakohtaiseen enimmäismäärään. (Helsingissä 30 mk/laina,...
Off-line -toiminta tarkoittaa sitä, että nettisivuja tallennetaan omalle kiintolevylle, jolloin niitä voi tarkastella ilman, että nettiyhteys on päällä.
Internet Explorerissa sivuja ladataan paikallisesti selattaviksi Suosikit-valikon kautta. Lisää Suosikkeihin se sivusto, jonka sivut haluat tallentaa. Kohdasta "Järjestä suosikit-kansio" valitse kyseinen sivu ja rastita kohta "Lataa luettavaksi offline-tilassa". Ominaisuudet-painikkeesta pystyt tämän jälkeen määrittämään kuinka laajalti kyseinen sivusto tallennetaan ja miten tapahtuu synkronointi paikallisesti tallennettujen sivujen ja netistä löytyvien sivujen välillä.
Kokonaisia sivustoja pystyy tallentamaan, kun Ominaisuudet/Lataaminen -kohdasta määrittää lataamisen koskemaan myös tältä...
Sinulla on tietenkin mahdollisuus saada uusi kortti, jos kaikki muuten on kunnossa (ei sakkorajan ylitystä, maksuja perinnässä jne.) Teemme uuden kortin, mutta sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti. Jos vanha kortti löytyy, se vain leikataan tai mitätöidään - se on koko ajan kuoletettu eli sillä ei voi lainata. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Saadaksesi tietoa kirjoista, joissa käsitellään työnohjausta, voit tehdä hakuja Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi käyttämällä asiasanaa työnohjaus. Katsomalla Täydet tiedot saat jonkin verran lisätietoja kirjojen sisällöstä, joten selailepa saamistasi viitteistä sopivimmat.
Sisäisestä viestinnästä - oletan nyt, että tässä yhteydessä tarkoitat työyhteisön tai organisaation sisäistä viestintää - voit etsiä kirjoja samaisesta paikasta asiasanoilla sisäinen tiedotus, organisaatioviestintä, viestintä - työyhteisöt.
Kirjailijasta löytyy siis tietoja osoitteesta http://www.otava.fi/ linkeistä Yleinen kirjallisuus - Kirjailijat - Kotimaiset kirjailijat (palkkia vyöryttämällä löytyy Anna-Leena Härkönen). Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.uud.p. v.2000) on myös tietoja Anna-Leena Härkösestä samoin teoksesta Kotimaisia nykykertojia (v.1997).
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran Kysy kirjastonhoitajalta sivulla, kannattaa katsoa sivun arkistosta asiasanalla Härkönen Anna-Leena.
Kyseinen lehti on mikrofilmattuna Helsingin Pääkirjaston Pasilan lehtiosastolla. Artikkelista saa kopion Pasilassa.
Pääkirjaston yhteystiedot linkissä http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
Kysymäänne kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy Museoviraston kirjastosta, yhteystiedot ja käyttösäännöt löytyvät Museoviraston kotisivuilta osoitteesta http://www.nba.fi/ .
