Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Yle Areenasta löytyy Rölli-sarjan jakso 38: Rölli ja kevätlaulu. Jaksossa esiintyy rölli nimeltään Iso Rölli. Roolitustietojen mukaan Isoa Rölliä näyttelee Jussi Lampi. Jakson loppupuolella hän laulaa: ”Suuri rölli olen minä hirmuinen.”. Iso Rölli ja suuri rölli siis viittaavat ainakin tässä tapauksessa samaan hahmoon.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) mukaan aprikoida-verbin ainoa vastine on karjalan kielen sana aprikoija. Sanan äännerakenne ja levikki viittaavat siihen, että kyseessä voisi olla venäläinen laina, mutta varsinaista lainaetymologiaa ei ole tiedossa. Aprikoosi ei ole sukua aprikoida-sanalle, sillä aprikoosi on lainattu suomeen ruotsin sanasta aprikos.
Väestön lukutaidosta ei kerätä Suomessa tietoja mihinkään rekisteriin, joten kattavaa tietoa lukutaidottomien määrästä ei valitettavasti ole. OECD:n kansainvälinen aikuisten otospohjainen taitotutkimus PIAAC mittaa aikuisten lukutaitoa, numerotaitoa ja soveltavia ongelmanratkaisutaitoja, mutta lukutaidottomien henkilöiden määrää ei sen tuloksista saa.
Niilo Mäki Instituutissa on tutkittu kehitysvammaisten lukutaitoa erikseen. Heillä saattaisi olla jotain arviota siitä, mikä osuus kehitysvammaisista on lukutaidottomia.
Keramiikan singneerauksia voi itse selvitellä erilaisien listaussivujen avulla.
Esim.https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
https://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/ tai https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_keramiikkataiteilijat.
Asianatuntijan apua voi tiedustella useimmilta huutokauppakamareilta. Monilla on ilmainen arviointi palvelu.
Kirjallisuusarvosteluja -lehti sisältää 14 kotimaisessa sanomalehdessä ilmestyneet kirja-arvostelut. Turun kaupunginkirjastossa tätä lehteä on vuodesta 1973 lähtien, ja sitä voi käyttää pääkirjaston käsikirjastossa. Osoite on Linnankatu 2, 2. kerros.
Sinulla on tietenkin mahdollisuus saada uusi kortti, jos kaikki muuten on kunnossa (ei sakkorajan ylitystä, maksuja perinnässä jne.) Teemme uuden kortin, mutta sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti. Jos vanha kortti löytyy, se vain leikataan tai mitätöidään - se on koko ajan kuoletettu eli sillä ei voi lainata. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Lähden siitä olettamuksesta, että haluat kieliharjoittelua tositilanteessa. Sivustolla German Internet Links (http://webgerman.com/germlinks/ ) on valtavasti linkkejä, online-kursseja, testejä ym. About.com –sivuston saksan kielen sivuilla on myös kirjeenvaihto- ja foorumilinkkejä: http://german.about.com/library/blpenpal_intro.htm
Yksi vaihtoehto tositilanteen kieliharjoitteluun ovat keskustelufoorumit. Näitä ei saa sekoittaa chatteihin, joissa käydään ikään kuin puhelinkeskustelua kirjoittamalla ja joissa keskustelut häipyvät kun ne ovat ohi. Foorumeille kirjoitetut viestit jäävät talteen, ja ovat kaikkien luettavissa.
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston lainassaoloa on tilastoitu kirjojen osalta 25.9.1996. Pääkirjaston aikuistenosaston suomenkielisestä kirjallisuudesta lainassa oli tuolloin 47,96%, josta kaunokirjallisuuden osuus oli 44,84%, tietokirjallisuuden 49,71%. (Yrjö Lindegren, Kirjat aiheittain Helsingin kaupunginkirjastossa, tilastoja vuosilta 1995 ja 1996)
Suomen yleisten kirjastojen tilastoja on nähtävillä www-sivuilla osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi .
Turun kaupunginkirjaston laina-ajat löytyvät kotisivulta kohdasta
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/kokoelmat.htm
Kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ laina-ajat löytyvät esim. vasemmalta löytyvästä aakkosellisesta hakemistosta sanalla laina-ajat.
TPS:n omilla sivuilla maaleja ei ole, mutta osoitteesta
www.jatkoaika.com nuo tiedot löytyvät.
Valitse ensin linkki "SM-liiga", sieltä "Tilastot". Tilastoista voit valita "Maalipörssin" ja sieltä sitten määritellä pudotusvalikosta, minkä joukkueen maalipörssin
haluat nähdä.
Nancy Butcherista ei löydy tietoa painetuista kirjailijahakemistoista ainakaan tällä hetkellä.
Internetistäkin hänestä löytyy vähän tietoa. HarperCollinsin sivulla http://www.harpercollins.com/authors/20170/Nancy_Butcher/index.aspx on lyhyt esittely hänestä. Ilmeisesti kyseessä on sama Nancy Butcher.
Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/ on vain linkki Mary-Kate ja Ashley kotisivulle http://www.mary-kateandashley.com/ ja sieltä ei kirjailijasta löydy tietoa.
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan desi- on kymmenesosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite, sentti- sadasosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite ja milli- tuhannesosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite. Kysymäsi termit on siis mittayksiköitä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet sanotaan Karikoski -nimen esiintyvän Suomen länsiosissa. Osa nimistä on peräisin suoraan paikannimistä, osa on otettu.
Kirjassa mainitaan lisäksi, että vuonna 1906 mm. Holmström- ja Johnson-nimiset ovat ottaneet nimekseen Karikoski.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimeta
Otava, 2000
Hei! Sukunimen muuttaminen kirjastojärjestelmään voidaan tehdä vain kirjastossa. Käy siis lähimmässä kirjastossasi ja ota mukaan kirjastokorttisi sekä kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimelläsi. Jos et ole vielä saanut uutta henkilöllisyystodistusta, ota mukaan myös maistraatista saatava todistus, jossa uusi sukunimi näkyy.
Ikävä kyllä tämä ei ole mahdollista Vantaan kirjastoissa, mutta VHS-kasettien tallentaminen digitaaliseen muotoon onnistuu pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa Helsingissä Myllypuron mediakirjastossa, Pasilan ja Töölön kirjastoissa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ sekä Espoossa Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa http://www.espoo.fi/kirjasto.
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Etsityn runon Kylän pääss' on krouvi tuolla on kirjoittanut unkarilainen Sándor Petöfi. Otto Mannisen suomennos siitä löytyy Petöfi-kokoelmasta Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1922; viimeisin painos on vuodelta 2001. Sama käännös löytyy lisäksi parista runoantologiasta: Uudempaa lausunta-ohjelmistoa (1925) ja Runon ääni : lausujain juhla-antologia (1988).
