Tämä laulu löytyy cd-levyltä Perinteiset joululaulut 1912-1954 (Artie Music, 2004). Levyn tekstilipukkeessa on tietoa laulun tekijöistä. Sen on säveltänyt H. Osmo eli Hannes Konno ja sanoittanut Dagmar Parmas.
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa ei voi varata netin kautta. Aineistotietokanta, josta saatavuus selviää, on selattavissa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ .
Puhelimitse voi varata sellaista aineistoa joka tietokannan mukaan on hyllyssä. Jos se on lainassa, pitää varaus tehdä kirjastossa (itsepalveluna 3 mk, muuten 5 mk). Lisätietoja, myös puhelinnumerot kirjastoihin, on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/ .
Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun...
Helsingin tuomiokirkon poikakuoron nimi Cantores Minores on latinaa ja käännetään usein "pikkukanttoreiksi". Latinan sana cantor tarkoittaa laulajaa, kanttoria ja minor tarkoittaa pienempää, nuorempaa. Kuoron nimessä sanat ovat siis monikossa.
https://www.cantoresminores.fi/index.html
Kasvava aikuinen TV:sarjan verkosivut ovat osoitteessa:
http://www.yle.fi/tv1ope/kasvava
Sarjasta ei ole valmisteilla videota mm. tekijänoikeudellisista syistä.
Kasvava aikuinen kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkitiedon kirjastoissa.
Ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta
http://www.libplussa.fi
Yritykset tekevät erilaisia soveltuvuus- ja persoonallisuustestejä esim. yritysten rekrytointia varten. Tällaisten yritysten yhteystietoja löytyy mm. seuraavista yrityshakemistoista Sininen kirja--talouselämän suurhakemisto = Finlands affärskalender 2001, Helsinki Media. Yritystele 2001, Eniro Finland. Teosten sijainnin voit tarkistaa monihaulla http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=247 valitse monihausta lähikuntasi kirjasto. Internetissä on esim. yrityshakemisto Fennica.Net http://www.fennica.ascentia.fi/
Seuraavat yrityksen rekrytointiin liittyvät teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Markkanen, Mikko: Etsi, arvioi, valitse--onnistunut rekrytointi WSOY, 1999. Jones, John W.:Personnel testing--a manager's guide to...
Harri Vertio on kirjoittanut kaksi teosta joista voisi olla Sinulle apua:
-Varusmiesten alkoholinkäyttö
-Varusmiesten terveyskäyttäytyminen : esimerkkeinä varusmiesten tupakoinnin, alkoholinkäytön ja elvytysvalmiuden muutokset palvelusaikana
Kumpaistakin olisi saatavilla Eduskunnan kirjastosta; yhteystiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Lisäksi voisit tutustua kirjastojen työasemilla Aleksi- ja Arto-artikkelitietokantoihin: molemmat antavat jokusen viitteen asiasanoilla varusmiehet alkoholinkäyttö.
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Voit tuoda hankintaehdotuksesi Turun kaupunginkirjastoon sen kirjaston (pääkirjaston tai sivukirjastojen) neuvontaan, jonne toivot kirjan hankittavan. Sen jälkeen hankintaehdotuksesi menee sen kirjastonhoitajan harkittavaksi, joka vastaa tämän alan kirjallisuudesta. Valintaan vaikuttavat mm. yleinen kiinnostavuus, hinta, kieli, sopivuus yleisen kirjaston kokoelmiin sekä teoksen saatavuus.
hei,
Tove Janssonin esikoisteos on Småtrollen och den stora översvämningen (Söderström & Co, 1945).
Tove Janssonia on aikaisemminkin kyselty näillä sivuilla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit hakea hakusanalla Jansson Tove muiden saamia vastauksia. Esim. seuraavasta saat hyödyllisen nettiosoitteen ja keskeisten hakuteosten nimiä.
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=4625&arkisto=tru…
Muumikirjoista on oma hakemistonsa Muumilaakso osoitteessa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/index.html
Sieltä löydät myös tiivistelmät kirjojen sisällöstä, kun otat esille tarkennettu haku -hakulomakkeen ja teet haun teoksen nimen mukaan
Perustiedot kirjailija Aili Somersalosta löydät osoitteesta : http://www.kouvola.fi/kirjasto/sanataiteilijat
Valitse Kymenlaakson kirjailijaluettelo ja etsi aakkosellisesta luettelosta Somersalo, Aili.
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Aili Somersalosta ja hänen tuotannostaan. Ainakin kaksi ensimmäistä löytyvät luultavasti lähimmästä kirjastostasi.
Kotimaisia nuortenklassikoita 1 / toim. Ismo Loivamaa (2000).
Kotimaisia naistenviihteen taitajia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa (1999)
Meistä tuli kirjailijoita / toim. K. Sorjonen ja V. Rekola (1947)
Mekin olemme olleet nuoria : nuorisokirjailijat esittäytyvät / toim. Yrjö Käkönen (1947)
Komiteanmiestinnöt on julkaissut entinen Valtion painatuskeskus, nykyinen Edita eli heidän julkaisumyynnistään niitä voi tiedustella ostettavaksi. Muussa tapauksessa ei auta kuin kopioida itselle kappale. Esim. meillä on kattava kokoelma mietintöjä ja meillä käy yliopiston kopiokortti.
Matti Grönroosin Internet-sivuilla on selvitys nelostiestä ja myös sen osien rakentamisesta moottoritieksi:
http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4.htm .
Suomen moottoriteiden historiaa löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritie
Suppea henkilökuvaus kirjailija Jostein Gaarderista löytyy suomenkielisestä Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jostein_Gaarder. Hieman laajemman artikkelin löydät englanninkielisesta Wikipediasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Jostein_Gaarder .
Jostein Gaarderista on vuosien mittaan kirjoitettu lehtiartikkeleita. Artikkeliluettelon löydät oheisesta liitteestä. Lehtien saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Tietoa Gaarderista löytyy myös alla mainituista kirjoista. Niiden saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistoluettelosta, jonka osoite on http://www.helmet.fi .
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997...
Hei, ehdottaisin kuitenkin Karman kuvittaamaa Vattumatoa. Osa kuvista on mustavalkoisia, suurin osa tarinasta tapahtuu vattumetsässä ja vattukuninkaalla on komea vadelmahattu. Sadusta on myös Veronica Leon kuvittama versio, mutta tässä kirjassa ei ole vattuhattuista hahmoa. Kukka- ja marjahattuisia hahmoja on myös Beskowin kuvakirjoissa, vadelmahattuja löytyy ainakin Vuosisadusta. Mutta jos mikään näistä ei ole se oikea lapsuuden kirja, voimme jatkaa etsimistä.
Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein.
Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta:
http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
