Tarina löytyy suomennettuna teoksesta Honoré de Balzac: Leikkisiä tarinoita (Tammi, 1984). Se on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, ks. Helmet-tietokannan linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150536__Sleikkisi%C3%A4%2…
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Heinolan kirjastosta ei kysymiäsi nuotteja löydy.
"The love boat theme" nuotti sisältyy esimerkiksi teokseen "Giant collection : more than 150 songs" (1990), joka löytyy esim. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta.
"I love how you love me" nuotti sisältyy esimerkiksi teokseen "Wedding & love fake book" (1994), joka löytyy esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta.
1.Sami Pihströmin jälkisanat ovat teoksessa sivuilla 250 – 269.
2.Esa Väliverrosen artikkelin nimi on Journalismi kriisissä?, ja se on teoksessa sivuilla 13 – 31.
3.Pekka Pekkalan kolumni on Hesarin nettiversiossa vapaasti luettavissa. Päivämäärä on 4.10.2010, ja otsikko on iPad ei pelasta sanomalehtiä. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/iPad+ei+pelasta+sanomalehti%C3%A4/11…
4.Christensenin jutun otsikko on Kolme digitaalista myyttiä. Se löytyy Voima-lehden nettiversiosta. Sivulla kerrotaan, että artikkeli on julkaistu myös Voiman numerossa 7/2010 s. 40 - 41, eli joko sinun tai Voiman sivuston sivunumeroissa on virhe. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa ei säilytetä Voima-lehteä näin pitkään, joten lehdestä ei...
Kirjailijasta Juri Semjonov selviää kirjatietokantoja tutkimalla, että hän on syntynyt vuonna 1894 ja ollut tavattoman suosittu. Hänen kirjansa ”Siperian valloitus” ja ”Maan lahjat” on käännetty lukuisille kielille ja niistä on otettu monia painoksia.
Sen sijaan muuta tietoa kirjailijasta tuntuu olevan niukalti saatavissa. Verkosta löytyi ruotsalaisen kirjastonhoitajan vastaus asiakkaalleen. Asiakas oli pyytänyt tietoa Semjonovista. Kirjastonhoitaja vastaa, että hän on etsinyt tietoa eri lähteistä ja kokeillut nimen ”Semjonov” erilaisia kirjoitusmuotoja, mutta turhaan. Mitään ei ole löytynyt:
http://bibblansvarar.se/sv/svar/var-hittar-jag-information-om-0
Epäsuorasti kirjailijasta kuitenkin löytyy jotain tietoa.
Venäläisessä...
Kysymykseen ei voi vastata tiedon pohjalta, koska sellaista päätöstä, että shakkia ei näytetä televisiossa, tuskin on koskaan tehty. Useimmiten jonkin asian puuttuminen ohjelmista johtuu siitä, että kukaan ei ole tehnyt myönteistä päätöstä. Uskoakseni näin on myös shakin kohdalla.
Toisaalta on selvää, että shakki on varsinkin suorana lähetyksenä äärimmäisen hankala haaste. Pelirytmi voi olla erittäin verkkainen, eikä kukaan tiedä pelin kestoa. Voi myös olla, että pelistä tulee hyvin tylsä rutiinitasapeli, mutta sitäkään ei ohjaaja voi etukäteen tietää.
Mikään ei kuitenkaan estäisi näyttämästä televisiossa pikashakkia tai editoituja eli varsinaisiin tapahtumiin keskittyvää ohjelmaa. Näinhän tehdään monien urheilulajien kohdalla siksi, ettei...
Käytössä oli periaatteessa
Kirkko-Käsikirja, jossa säädetään miten jumalanpalvelus Suomen Suuriruhtinaanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettävä : hyväksytty Suomen toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa w. 1886
Koska tämä kirja ilmestyi painosta vasta vuonna 1888, on jossain määrin epäselvää, kuinka yleisesti kirjan sisältö on todella ollut pappien ulottuvilla.
Virallisen kirjan puutteessa on mahdollisesti käytetty kirjan ehdotusta
Kirkko-Käsikirja, jossa säädetään miten jumalanpalvelus Suomen suuriruhtinaanmaan evangelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettävä : esitys, jonka teki kirkolliskokouksen v. 1876 valitsema toimikunta. - Turku : Wilén, 1884.
Näiden kahden kirjan vihkiliturgia oli jokseenkin...
Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu.
Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot.
Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
- Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Cd-levy Guitar Speak vol.2 näyttäisi olevan tallella vielä Kouvolan ja Vaasan maakuntakirjastoissa. Voit tilata sen kaukolainaksi Helsinkiin täyttämällä kaukopalvelupyynnön missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä
tai nettiosoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
. Jos olet helsinkiläinen, maksaa tilaus 5 mk - muussa tapauksessa kustannukset ovat n. 25-30 mk.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole Electronics now -lehteä, mutta se löytyy Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta ja Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Lehteä tai ainakin kopioita sen artikkeleista voi kaukolainata kaupunginkirjaston kautta. Kaukolainapyynnön tekemisestä ja lainaan liittyvistä maksuista antaa tietoja kirjaston kaukopalvelu, puh. 02-2620687.
Kappale sisältyy äänitteeseen: Niemelä, Hannu: Valmis tie, jota on ainakin Joensuun kaupunginkirjastossa CD:nä ja kasettina. Sen saa kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siionin sävelmiä : 54. vihko, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa.
Siionin kannel -julkaisuissa, joissa on nuotit + sanat, kappaletta ei ole.
Äänitteenä siis löytyy.
Internetistä löytyy useita simareseptejä ja jonkin verran historiaakin kyseisestä juomasta.
Sivuja löytääkseni käytin suomalaisia hakupalveluita http://search.fi.soneraplaza.net/dir ja http://www.evreka.fi/ Hakusanana käytin yksinkertaisesti sanaa sima. Tässä muutamia haun tuloksia, lisää löytyy edellä mainitulla tavalla.
http://www.ratol.fi/~jyli-luu/simaa/simaa.txt (historiaakin)
http://www.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/vappu/ (vapun, mutta myös siman historiaa)
Nämä sivut ovat suomeksi ja niitä onkin suhteellisen helppo löytää, sen sijaan englannin mead tuottaa monenlaista tavaraa, mutta joku linkki löytyy suomalaisten sivujen kautta :
http://www.pbm.com/~lindahl/articles/guide_to_mead.html
Lisää sivuja löytyy esim....
Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Yle Areenasta löytyy Rölli-sarjan jakso 38: Rölli ja kevätlaulu. Jaksossa esiintyy rölli nimeltään Iso Rölli. Roolitustietojen mukaan Isoa Rölliä näyttelee Jussi Lampi. Jakson loppupuolella hän laulaa: ”Suuri rölli olen minä hirmuinen.”. Iso Rölli ja suuri rölli siis viittaavat ainakin tässä tapauksessa samaan hahmoon.
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Vuonna 1980 pitkäperjantai oli 4.4. ja ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä siis 6.–7.4.
Muita 1980-luvun pääsiäisen ajankohtia voit katsoa vanhoista Yliopiston almanakoista. Pääsiäinen sijoittuu maalis- tai huhtikuulle.
1980-luvun almanakat löydät almanakkatoimiston sivuilta https://almanakka.helsinki.fi/fi/ kohdasta Arkisto > Yliopiston almanakat 1608-1999 > 1900-luvun almanakat. Avaa haluamasi vuosi ja kuukausi.
PIKIn asiakkaiden käytössä olleen Kirjastokino-elokuvapalvelun käyttö päättyi 30.11.2023. Palvelun tilalle on tulossa uusi, Cineast-niminen elokuvapalvelu. Uusi elokuvapalvelu otetaan käyttöön myöhemmin. Cineast-palvelun käyttöönotosta tiedotetaan tarkemmin PIKI-verkkokirjaston uutisissa, kun tarkka aikataulu on selvillä. Pahoittelemme, mikäli tieto Kirjastokino-palvelusta on jäänyt kirjaston omille verkkosivuille tai PIKI-verkkokirjastoon.
Ensimmäisen kerran Tuovi-nimi tavataan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen novellissa Pohjan piltti (1859). Ilmeisesti Yrjö-Koskinen kehitti nimen pohjalaisesta paikannimestä Tuovila, jonka taustalla on puolestaan skandinaavinen nimi Tove.
Tove on todennäköisimmin johdettu joko ukkosenjumalan nimestä Tor tai kyyhkystä tarkoittavasta sanasta Due.
Almanakkaan Tuovit saivat nimensä ensimmäisen kerran vuonna 1863. Aluksi nimeä käytettiin sekä tytöille että pojille, mutta vähitellen se vakiintui naisen nimeksi.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tuovi
Etunimet (toim. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen, 1990)
