Etsitty kirja voisi olla Max Ehrlichin The reincarnation of Peter Proud. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1976 nimellä Peter Proudin edellinen elämä ja toinen vuonna 1985 nimellä Kuka minä olin?
Kiertokoulusta koulunkäynti kylissä alkoi ja ne olivat pitkälle vuosisadan loppuu asti tavallinen koulunkäyntitapa. Rovaniemen kouluoloista löytyy paljon tietoa mm. Jorma Ahvenaisen kirjasta Rovaniemen historia II 1632-1960. Taipaleen kylä oli Kivijärven koulupiiriä vuodesta 1900 ja sai kansakoulun vuonna 1924. Kirjassa mainitaan, että vuosina 1875-1891 kansakoulua kävi vain noin 1-1,7 % koko Rovanniemen väestöstä.
Yleensä suojelijana tuntuu olevan joku tunnettu henkilö, jolla on arvovaltaa. Usein suojelijat ovat politikkoja, mutta esimerkiksi osoitteessa http://www.pirkanpojat.com/requiem.html mainitun Requiem-tapahtuman suojelijana on toiminut Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen, joka ei ole poliitikko mutta muuten arvovaltainen henkilö.
Kyse on kai aika pitkälti sitä, mitä suojelijan nimeämisellä halutaan saada. Yleensä suojelijan merkitys lienee siinä, että hän saattaa tuoda tapahtumalle näkyvyyttä omalla tunnettavuudellaan. Ei liene aivan huono veto valita joku tapahtuman alan tunnettu henkilö, kuten esimerkiksi osoitteessa http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/dekkari-festivaali-… mainitussa Dekkarifestivaalissa,...
Ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta se löytyy, pysyvä linkki siihen on http://luettelo.helmet.fi/record=b1099916~S9*fin. Vaski-kirjastojen kokoelmissa on muita sarjan osia, mutta ei juuri tätä. Tämä vuosi puuttuu myös Kuopiossa olevan Varastokirjaston kokoelmasta.
HelMet-kirjastot lähettävät kaukolainan maksutta, mutta Turku voi maksua periä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon tätä pyytämään kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
Internetistä löytyy useita simareseptejä ja jonkin verran historiaakin kyseisestä juomasta.
Sivuja löytääkseni käytin suomalaisia hakupalveluita http://search.fi.soneraplaza.net/dir ja http://www.evreka.fi/ Hakusanana käytin yksinkertaisesti sanaa sima. Tässä muutamia haun tuloksia, lisää löytyy edellä mainitulla tavalla.
http://www.ratol.fi/~jyli-luu/simaa/simaa.txt (historiaakin)
http://www.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/vappu/ (vapun, mutta myös siman historiaa)
Nämä sivut ovat suomeksi ja niitä onkin suhteellisen helppo löytää, sen sijaan englannin mead tuottaa monenlaista tavaraa, mutta joku linkki löytyy suomalaisten sivujen kautta :
http://www.pbm.com/~lindahl/articles/guide_to_mead.html
Lisää sivuja löytyy esim....
Tarkoittamasi teos on oletettavasti Ruskea kirja: Saksan natsiterrorin hirmuista (Braunbuch über Reichstagsbrand und Hitlerterror, 1933). Teos julkaistiin Pariisissa vuonna 1933, ja sen taustalla vaikutti Saksalaisen fasismin uhrien maailmanapukomitea, jota johti Saksan kommunistisessa liikkeessä toiminut poliitikko ja kustantaja Wilhelm (Willi) Münzenberg (1889–1940). Münzenberg oli paennut avustajiensa kanssa Ranskaan kommunistien vainoihin johtaneen Berliinin valtiopäivätalon palon ja kansallissosialisten valtaannousun jälkeen. Münzenbergin kanssa Pariisiin pakenivat muun muassa Babette Gross, Hans Schulz, Arthur Koestler, Gustav Regler ja Otto Katz. Saksan kommunistisen puolueen (KPD) jäsenet perustivat Pariisissa Éditions du Carrefour...
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Vappulaulu.
Runo on luettavissa esimerkiksi kokoelmista Larin-Kyösti: Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946 (toim. Helena Anhava, Otava, 1985) ja Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro, 1980, Karisto).
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
Ester Alangosta ja hänen maalauksistaan ei valitettavasti tietoja löytynyt. Aiheensa ja tyylinsä puolesta taulu muistuttaa melkoisesti tuotteliaan Aarne Alangon töitä - hänen maisemamaalaustensa joukossa on useita liitekuvan tapaisia kuhilaita esittäviä tauluja. Arvelisin, että Ester Alanko oli Aarne Alangon puoliso: Hämeen Sanomien pikkuilmoituksista vuodelta 1925 nimittäin löytyvät samasta osoitteesta sekä "taiteilija Aarne Alanko" että "rouva Ester Alanko".Minun silmiini signeerauksen vuosiluku näyttäisi olevan -29.Alanko, Aarne (vhollming.fi)12.02.1925 Hämeen Sanomat no 35 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.
Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään...
Kirjojen osalta ei ole määritelty, kuinka monta lainaa asiakkaalla voi olla Vaski-kirjastoissa.
E-kirjojen lainamäärää voidaan rajoittaa, ja rajoitukset vaihtelevat palveluittain. Myös konsolipelien määrää on rajoitettu. Asiakkaalla voi olla lainassa enintään 5 konsolipeliä samanaikaisesti.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#loans-renewals
Katherine Applegatesta löydät tuoretta tietoa upouudesta kirjasta, jonka nimi on Ulkomaisia nuortenkertojia 1:Goosebumpsien kauhusta tylypahkan taikaan. Kysy kirjastostasi myös Tyyris Tyllerö-lehden numeroa 2001: 3, lehdessä on artikkeli Animorphs- kirjoista.
Muuta suomenkielistä aineistoa löytyy huonosti, mutta jos uskallat sukeltaa englannin kieleen, voisit kokeilla vaikkapa osoitetta http://place.scholastic.com/Animorphs/apple.htm .
Kysymykseesi liittyvää aineistoa löytyi niukasti. Olisiko seuraavissa jotain:
- Lähdesmäki, Mari: Varusmiehen läheiset ihmissuhteet, niiden merkityksellisyys ja sopeutuminen armeijaelämään. Hki : Puolustuvoimien koulutuksen kehittämiskeskus, 1993.
- Sarkkola, Tuula: Varusmiehen sosiaalis-taloudelliset etuudet lomilla ja vapaa-aikana: Tampereen yliopiston Pro gradu -työ, 1995
- Heikkilä, Sanna: Miesten koulussa: tutkimus varusmiespalveluksesta miehisenä elämänmuutoskriisinä. Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, 1996.
Lehtiartikkeli:
- Lähdesmäki Mari: Ihmissuhteiden merkitys varusmiehen armeijaan sopeutumisessa. Sotilasaikakauslehti 2000:11, 61-62, 64
Mikko Pennasen Turun yliopistossa tekemässä tutkimuksessa: Komppania ja tulipatteri...
Hae opetuspaikkaa valtionvarainministeriön järjestämän julkisten verkkopalvelujen laatukilpailun voittajaportaalista, Opintoluotsista. Osoite on
http://www.opintoluotsi.fi/
Nettisivukilpailu oli osa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman Pääministerin parhaat käytännöt -palkitsemisprosessia. Pääministeri palkitsi voittajat 23.11.2004.
Kotimaisia kirjoja on ilmestynyt cd-levyinä. Asiaa kannattaa kysyä lähikirjastosta. Lahden kirjastoihin on esimerkiksi hankittu ainakin seuraavat levyt (muitakin löytyy):
Haahtela, Joel: Elena
Hietamies, Laila: Koivu ja tähti
Hotakainen, Kari: Juoksuhaudantie
Huovinen, Veikko: Konsta Pylkkänen etsii kortteeria
Innanen, Martti:Horolan Elinan ihmeelliset seikkailut!
Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja rakkauden nälkä
Kauranen, Anja: Anja Kauranen
Kivi, Aleksis, 1834-1872: Seitsemän veljestä
Huovinen, Veikko: Konsta Pylkkänen etsii kortteeria
Linna, Väinö: Tuntematon sotilas
Mäki, Reijo: Black Jack
Mäki, Reijo: Huhtikuun tytöt
Nopola, Sinikka: Ei tehrä tästä ny numeroo
Nykänen, Harri Raid ja poika
Paasilinna, Arto:Liikemies Liljeroosin...
Muukalaisuus-teeman klassikkoja ovat mm. Julia Kristevan Muukalaisia itsellemme (Gaudeamus 1992)ja Georg Simmelin Suurkaupunki ja moderni ja elämä : kirjoituksia vuosilta 1895-1917 (Gaudeamus 2005). Ensinmainitussa tarkastellaan toiseutta ja vierautta lähinnä filosofisesta ja psykologisesta näkökulmasta, toinen taas lähestyy aihetta kaupunkisosiologian keinoin.
Hieman uudempaa materiaalia aiheesta löydät mm. Mikko Lehtosen toimittamasta kokoomateoksesta Suomi toisin sanoen (Vastapaino 2004). Siinä erityisesti artikkeli Vieraus ja viisaus esittelee aiheen tutkimusta laajasti käyttäen esimerkkejä suomalaisen yhteiskunnan suhtautumisesta siirtolaisiin ja muukalaisiin. Siirtolaisuustutkimuksesta saat lisää tietoa mm. Minna Domanderin...
Rauman kaupunginkirjastosta on lainattavissa seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa marja-aroniasta: Alanko, Pentti: Pihan ja puutarhan marjat sekä Vihertieto : hyvä hyötytarha. Katso myös verkossa sivut osoitteessa http://www.marjamaa.fi/index.php?id=7.
Kirjastoautotoimintaa käsittelevää uudempaa kirjallisuutta näyttäisi olevan tarjolla melko niukasti. Uusimmat koko maan kirjastoautotoimintaa koskevat teokset ovat yli kymmenen vuotta vanhoja.
Kyöstiö, Antero : Kirjastoautoselvitys : vuoden 1989 kirjastoautokyselyn tulokset (1991)
Kirjastoautotoiminta (1985)
Paikallisemmalla tasolla aihetta käsittelee seuraava teos:
Määttänen, Antero : Kirjastoautotoimintaa 35 vuotta : Mikkelin maalaiskunnan kirjastoautopalvelut 1966-2001 (2001)
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy kaikkiaan 80 kirjastoautoja käsittelevää artikkelia. Tässä muutama esimerkki:
Verho, Seppo : Kirjastoautot yhtykää! : kirjastoautopäivät Lahdessa (Kirjastolehti 2005, nro 6, sivu 20)
Verho, Seppo : Helmin ensimmäinen...
