Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Asema-, vaihde- ja junamiehillä oli kaikilla omat tehtävänsä. Asemamiesten työnkuva vaihteli jonkin verran asemasta ja sen koosta riippuen. Vaatimattomammilla liikennepaikoilla, joilla ei ollut paljon henkilökuntaa, ei voitu tiukasti pitää kiinni siitä, mitä itse kunkin virkatehtäviin kuului.
Asemamies oli eräänlainen aseman yleismies, jonka tehtäviin kuului ottaa vastaan junasta saapuva tavara, siirtää se vaunusta laiturille ja edelleen varastoon sekä vastaanottaa ja kuormata junaan asemalta lähtevä tavara. Asemamies oli vastuussa aseman varastossa olevasta tavarasta luovutukseen saakka. Myös matkatavaroiden vastaanotto ja luovutus kuului asemamiehen tehtäviin, ja toisinaan asemamies tuurasi junamiestä.
Vastaavasti junahenkilökuntaan...
Espanjalainen diplomaatti García de Silva Figueroa löysi 1618 muinaisen Persian pääkaupungin Persepoliksen rauniot. Kaupungista löytyi lukuisia tauluja, joissa oli nuolenpääkirjoitusta. Aluksi näitä merkkejä ei osattu pitää lainkaan kirjoituksena ja kesti pitkään ennen kuin nuolenpääkirjoitusta opittiin tulkitsemaan.
1700-luvulla vaikuttanut tutkimusmatkailija Carsten Niebuhr teki ensimmäisenä kopiot nuolenpääkirjoitusta sisältävistä tauluista. Hän myös selvitti, että tekstien kirjoitussuunta oli vasemmalta oikealle. 1800-luvun alussa Georg Grotefend onnistui tulkitsemaan teksteistä muutaman persialaisen kuninkaan nimen (Kserkses, Dareios).
Merkittävä löytö oli Behistunin kaupungista löytynyt piirtokirjoitus, jossa on sama...
Areenasta löytyy Metsäradion lähetyksiä vasta 2011 alkaen.
https://areena.yle.fi/audio/1-2742726
Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy vain pieni historiikki Metsäradiosta ja muutama juhlaohjelmia
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/08/31/metsaradio
Sinun kannattaa ehkä vielä ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon ja varmistaa sieltä, löytyykö näin vanhoja ohjelmia.
Yhteydenotot ja palaute: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Koska toivoit aiheesta aineistoa vain suomeksi, et voi valitettavasti hyödyntää Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta aukeavaa monikulttuurisen kirjaston (MCL) Maailma Infoa. Sieltä löytyy ajankohtaista ja monipuolista tietoa eri maista, mm. Kiinasta.
Kai-Veikko Vuoriston Talousalueiden Kaukoitä (1997), Juha Remeksen Tunne Aasia (1997)ja Linda Jakobsonin Miljoona Totuutta (1997) löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) haettassa asiasanoilla Kiina ja talous.
Jos haetaan sanoilla Kiina ja yhteiskunta# saadaan yhteensä 29 viitettä, mm. Wong: Punaisen Kiinan pitkä blues ja Repo: Olympian Kiina. Ajankohtaisia artikkeleita löytyy lähikirjastosi artikkelitietokantojen (Aleksi /...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ on saatavissa lista heprean kielisistä kirjoista. Valitaan monipuolinen haku, jossa voidaan valita kieleksi heprea ja aineistoksi vain kirjat. Näin saadaan noin kaksisataa kirjaa, joista osa on oppi- ja sanakirjoja. Plussasta selviää myös aineiston saatavuustiedot.
Valitettavasti suomeksi ei kirjailijasta tietoa löytynyt. Teoksessa Twentieth-Century Children's Writers vuodelta 1983 (tunnus 0-333-24743-4) löytyy hänestä englannin kielellä lyhyet elämänkertatiedot: syntynyt Colchesterissa, Essexissä 31. 12. 1924, kaksi tytärtä, asunut Mallorcalla vuodesta 1964 ja muutama työpaikkatieto. Kirjassa on luettelo hänen lastenkirjoistaan, joihin sisältyy teos As Far as Singapore (suom. Lapsentyttönä Singaporeen). Lisäksi on maininta Pamela Brownin kommentti omasta kirjoittamisestaan (suomennettuna) seuraavasti:"Kun aloitin kirjoittamaan olin vielä lapsi ja kirjotin vain omaksi ilokseni. Huomattuani, että se viihdytti myös toisia lapsia jatkoin kirjoittamista heidän huvikseen. Näin olen tehnyt siitä lähtien...
Linnankosken tuotantoa on käsitelty seuraavissa teoksissa:
Mäittälä, Leevi: Elämän tulipunakukka (WSOY 1979)
Setälä, Helmi: Johannes Linnankoski (Otava 1911)
Söderhjelm, Werner: Johannes Linnankoski (Otava 1919).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Kirjailijasta löytyy siis tietoja osoitteesta http://www.otava.fi/ linkeistä Yleinen kirjallisuus - Kirjailijat - Kotimaiset kirjailijat (palkkia vyöryttämällä löytyy Anna-Leena Härkönen). Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.uud.p. v.2000) on myös tietoja Anna-Leena Härkösestä samoin teoksesta Kotimaisia nykykertojia (v.1997).
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran Kysy kirjastonhoitajalta sivulla, kannattaa katsoa sivun arkistosta asiasanalla Härkönen Anna-Leena.
Sirpa Kähkösestä löytyy tietoa Kirjasammossa, josta voi myös tutkia hänen teosluetteloaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175965429156. Kustantajan sivulla kerrotaan myös kirjailijasta, https://otava.fi/kirjailijat/sirpa-kahkonen/
Teoksessa Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010 on tietoa Kähkösestä, mutta vain siis vuoteen 2010 asti.
Kirjailija on esiintynyt paljon julkisuudessa, joten hänestä on haastatteluja lehdissä ja ohjelmia. Ne ovat löydettävissä verkossa hakemalla hänen nimellään, esim. Ylen artikkeli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/kun-katsoo-ihan-suoraan-se-on-…, ja ohjelma Ammattina kirjailija, https://areena.yle.fi/1-4256303 Kirjastokaistan haastattelu, https://www....
Esim. seuraavat teokset käsittelevät Norjan taloushistoriaa:
Hentila, Seppo: Pohjoismaiden historia (2002)
The economic development of Denmark and Norway since 1870 (1993)
Amdam, Rolv Petter: Oppdragsforskning som akademisk disiplin: trekk ved norsk foretakshistorisk forskning (1995)
Gran, Thorvald: The state in the modernization process: the case of Norway 1850-1970 (1994)
Esping-Andersen, Gösta: Politics against markets: the social democratic road to power (1988)
Norsk utenrikspolitikks historie
Bind. 6: Oljealder 1965-1995/Rolf Tamnes (1997)
Kapitalistisk demokrati?: norsk naeringsliv gjennom 100 år (2003)
Det nye Nord-Norge: avhengighet og modernisering i nord (1996)
Aro, Petteri: Pohjoiskalotti
päättötyö, Rovaniemen kauppaoppilaitos,...
Mainonnan seunsuuria käsitteleviä teoksia ei löydy suoraan Turun kaupunginkirjaston tiedonhausta eikä myöskään kansallisbibliografia Fennicasta. Linda=yliopistokirjastojen yhteisluettelo antaa teoksen Lacey, Nick "Media institutions and audiences" (2002), joka löytyy Vaasasta. Kotimaisten artikkelien viitetietokanta Arto antaa 4 viitettä, esim. Knuuttila, Seppo: "Mainokset nuorten naisten halventajina?" Nuorisotutkimus 1996: 1, 13-23; Seppänen, Janne: "Tiukka toppi ja sensuuri" teoksessa Naisen naamio, miehen maski. Tietokantoja voi käyttää kirjastoissa.
Kannattaa aloittaa laajemmasta, etsiä mainontaa ja mainoksia koskevaa kirjallisuutta yleensä. Asiasanoina voi käyttää sekä "mainonta" että "mainokset". Yleisten kirjastojen luokituksen...
Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) käytössä olevassa Millennium-järjestelmässä niteet odottavat noutoa 8 vuorokautta. Jos tähän ajanjaksoon osuu pyhäpäiviä, esim. Juhannus, jolloin kirjasto on kiinni, ne päivät hypätään yli eli silloin niteet odottavat noutoa vastaavasti kauemmin.
Neiti etsivä -kirjoilla on useita kirjoittajia. Esittämäsi kysymyksen kaltaisia kysymyksiä on ollut tässä palvelussa aikaisemmin ja saat hyvän vastauksen katsomalla vastauksia arkistossa täällä --> http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx - kirjoita Etsi arkistosta -hakuikkunaan carolyn keene.
Tässä alla on arkistosta vastaus. Lisää tietoa saat katsomalla kaikki arkiston carolyn keene -vastaukset.
"Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli...
Askolan kirjaston kotisivuilla todetaan seuraavasti: "Asiakas voi palauttaa Askolan kirjastoihin myös muualta lainaamansa aineiston. Muiden Porsse-kirjastojen (siis myös Porvoon) palautuksista peritään 1 €/1-5 kpl erä. Kuljetusmaksu lisätään tarvittaessa asiakkaan velkasaldoon."
http://www.askola.fi/maksut_2007.pdf
Monninkylän kirjaston aukioloajat kesällä:
Maanantai klo 10 - 15
Tiistai klo 13 - 19
Keskiviikkoisin suljettu 6.6.-8.8.07
Torstai klo 13 - 19
Perjantai klo 10 – 15
http://www.askola.fi/kirjasto.htm
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tuhansia äänikirjoja. Saat niistä luettelon Helmet-haun (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X) kautta kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esimerkiksi materiaalin tai kielen mukaan. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuruutuun äänikirjat ja rajaamalla haun aineiston cd-levyihin ja kielen suomeksi saat tulokseksi yli 800 suomenkielistä cd-levyille luettua äänikirjaa.
Äänikirjoja on monenlaisia: esimerkiksi satuja ja tarinoita, aikuisten romaaneja ja runoja, muistelmia ja tietoa eri aiheista.
Kirjastolla on kyllä kotipalveluasiakkaita, eli palvelua hoitava kirjastovirkailija ottaa vastaan lainatoivomuksia ja tuo teokset asiakkaalle kotiin sovitussa aikataulussa. Palvelusta sopimiseksi kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon.
