ATV:n tuottamaa Father Brownia on lähetetty Suomessa 1970-luvulla Isä Brownin salaisuudet –nimellä.
Yle esitti sarjasta seitsemän jaksoa Televisio-ohjelma 1 -kanavalla (eli TV 1:ssä) lauantaisin kahteen kertaan: ensimmäisen kerran jaksot lähetettiin keväällä 1975, ja ne uusittiin kesällä 1978.
Tässä tarkemmat tiedot jaksoista:
La 29.3.1975 klo 19:35 Isä Brownin salaisuudet: Keisarin pää (Father Brown: The Head of Caesar) (uusinta la 1.7.1978 klo 19:35).
La 5.4.1975 klo 19:30 Isä Brownin salaisuudet: Näyttelijän alibi (Father Brown: The Actor and the Alibi) (uusinta la 8.7.1978 klo 19:35).
La 12.4.1975 klo 19:15 Isä Brownin salaisuudet: Apollon silmä (Father Brown: The Eye of Apollo) (uusinta la 15.7.1978 klo 19:35).
La 26.4.1975 klo 19:25...
Pariisin katakombit ovat Suomea maantieteellisesti lähimmät. Katakombeja on Euroopassa myös muun muassa Roomassa, Palermossa, Napolissa, Odessassa ja Maltalla.
Tietoa Pariisin katakombeista ja katakombeista yleensä:
Savolainen: Pariisi (Mondon matkaopas, Image, 2007 ja 2012)
Markiewicz: Matkailijan Pariisi (Otava, 2007)
Castrén & Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja (Otava, 2000)
http://www.catacombes.paris.fr/en/catacombs
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katakombi
Kyseessä voisi olla Kajaanin yhteiskoulun toverikunnan lehti Kipinä, johon koulun oppilas Urho Kekkonen kirjoitti juttuja nimimerkeillä. Esaias Ranstakka, myöhemmin Kohennuskeppi, oli yksi Kekkosen monista salanimistä. Kekkonen itse mainitsee muistelmissaan, että ”ensimmäiset lehdet, joissa kirjoituksiani julkaistiin, lienevät olleet (--) koulun toverikunnan ja raittiusseuran lehdet Kipinä ja Mielikki.” Ajallisesti numero sopisi Kekkosen kouluvuosiin Kajaanin yhteiskoulussa.
Lähteet:
https://www.doria.fi/handle/10024/7353/browse
https://www.doria.fi/handle/10024/7353
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/
Kekkonen, Urho: Vuosisatani. 1. (Otava, 1981)
https://www.doria.fi/handle/10024/8435
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Marilyn Kaye on kirjoittanut nuortenkirjasarjan, jonka nimi on Replica. Siitä on tähän mennessä ilmestynyt suomeksi viisi osaa:
-Amy, numero seitsemän
-Amyn takaa-ajo
-Toinen Amy
-Täydelliset tytöt
-Salaseura
Englanniksi näitä kirjoja on ilmestynyt 13 kappaletta, joten uusia käännöksiä suomeksikin on odotettavissa.
Vielä suomentamattomat ovat alkukielellä seuraavat:
-And the Two Shall Meet
-Best of the Best
-Mystery Mother
-Fever
-Ice Cold
-Lucky Thirteen
-In Search of Andy
-Substitute
Itse kirjailijasta, Marilyn Kayesta, en löytänyt muuta tietoa.
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit...
Tällaisen vastauksen löysin aiempien vastaustemme joukosta: Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Ainakin seuraavat teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista: Koivunen Pasi: Vapaaksi riippuvuuksista 1997, Hakula Kirsi: Pelihimon ilmeneminen raha-automaattien pelaajien kokemana 1991, Pölkki Mervi: Elämä pelaajan lähellä - ongelmapelaajien läheisten kokemuksia 1996, Elämän valttikortit - opas pelaamisen vähentäjille ja lopettajille 1995, Poteri Riitta: Asiakkaana ongelmapelaaja 1995. Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa aineistotietokannastamme (http://www.libplussa.fi
Voit etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi ja kirjoita asiasanoiksi (tee useampi haku) "puhelinkäyttäytyminen" tai "puhelimet käytösoppaat" tai "puhelinpalvelut" .
Kuuluisimpia St. Ivesin taiteilijoita oli Barbara Hepworth. Hänestä kertoo esim. Gale: Barbara Hepworth works in the Tate Gallery Collection and the Barbara Hepworth Museum St. Ives.
St. Ivesissa oli jo 1800-luvulla taiteilijayhteisö, tietoa netistä sivuilta: http://www.utopia-britannica.org.uk/pages/CORNW.htm ja http://www.penleehouse.org.uk/art-history/stives-artists.htm
Faktaa löytyy Cornwall oppaista esim. Hannigan : Cornwall & The Isles of Scilly.
Cornwalliin sijoittuvia romaaneja löytyi esim. Philippa Carr: Kerran taas kohdataan ja Richard Mason: Meren huoneissa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Internetosoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi
Tilastokantaa ylläpitää Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksikkö.
Kyllä niitä on järjestetty. Suosittelen ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, joka seuraa alan konferensseja ympäri maailman. http://www.fla.fi/
puh. 09-6221 340.
Kirjastot.fi sivuille on koottu linkkejä virtuaalikirjastoista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=312 sekä jonkin verran tietoa kirjastoalan konferensseista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=504 .
World Cupin välieräottelu Suomi-USA pelataan 11.9. Suomen aikaa klo 02.00. TV Nelonen lähettää ottelun suorana lähetyksenä 01:45 - 05:00 ja koosteena 07:00 - 09:30.
Islannin kansalliskirjaston sivuilta Landsbokasafn Islands - Haskolabokasafn, http://www.bok.hi.is/ , löytyy osoite lbs@bok.hi.is . Eri osastojen osoitteita voit etsiä sivustosta.
Sota-arkistosta www.sota-arkisto.fi löytyy Puolustusvoimien rakennuttamiin kiinteistöihin liittyvät asiakirjat. Asiakirjoja voi tutkia Sota-arkiston asiakaspalvelussa, niitä voi kaukolainata maakunta-arkistoon tai tilata maksullisen selvityksen, josta veloitetaan 53 e/tunti (tehdään korkeintaan kahden tunnin
selvityksiä).
Ulkoministeriön kirjastosta tai um:n arkistosta ei valitettavasti ole saatavana
Japanin ulkopolitiikkaan liittyvää historiatietoa muutoin kuin normaaleista historian
hakuteoksista, joita löytyy muistakin kirjastoista.
Kehottaisinkin sinua vielä jatkamaan kyselyitä, esimerkiksi Japanin suurlähetystöstä
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&culture=fi-FI…
Helsingin yliopistosta tai British Librarysta.
Turun ja Helsingin välinen valtatie (Vt. 1) oli yksi Suomen ensimmäisistä valtatiehankkeista, ja se toteutettiin 1930-1951 välisenä aikana. Turun ja Piikkiön Tammisillan välinen tieosa päällystettiin ensin betonipäällysteellä 1933-1936. Tieosalla tehtiin töitä jälleen 1955, jolloin tieosan betonipäällyste purettiin ja vaihdettiin asfalttipäällysteeksi. Vt 1 oli tuolloin ensimmäinen Turun ulosmenotie, joka sai asfalttipäällysteen. Koko Turku-Helsinki väli päällystettiin asfaltilla vuoteen 1960 mennessä. 2-ajorataiseksi tie on Turun puoleisessa päässä muuttunut ilmeisesti vasta 1970-luvun alussa. Helsingin päässä tien muuttaminen 2-ajorataiseksi moottoritieksi alkoi 1956, jolloin aloitettiin ensimmäinen osuus Munkkiniemestä Espoon Gumböleen...
Stieg Larssonin kolmiosaista dekkarisarjaa ei ole tehty suomenkielisiksi äänikirjoiksi ainakaan vielä. Yhtenä ongelmana varmaan on niiden pituus - suunnilleen samanmittainen Da Vinci -koodi on 17 levyä. Asiasta kannattaa lähettää palautetta kirjojen kustantajalle WSOY:lle, jotta he ottaisivat asian harkintaan.
