Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Sen sijaan sävellysteoksen kopioimista ei saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mikä on erona useisiin muihin aineistotyyppeihin. Yksityiskäytöllä on katsottu tarkoitettavan henkilöä ja hänen lähipiiriään.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex....
Tätä Fougstedtin romanssia "Sua vain yli kaiken mä rakastan" on levytetty ja julkaistu nuotteina monenlaisena versiona, mutta ainakaan HelMet-kirjastoista ei löydy sovitusta jousikvartetille. Viola-tietokannastakaan ei tällaista sovitusta löytynyt, joten sellaista ei kaupallisesti ole melkoisella varmuudella julkaistu. Myöskään musiikin kustantajia edustavan Music Finlandin verkkosivuilta ei löytynyt viitettä tällaiseen sovitukseen.
Joitakin kamarimusiikkisovituksia on olemassa, esimerkiksi pianolle, viululle ja sellolle (Fennica Gehrman M-55009-321-8), jonka voi lainata Sibelius-Akatemian tai Metropolian kirjastosta. Sibelius-Akatemian kirjastosta löytyy myös sovitus trumpetille, käyrätorvelle ja pasuunalle, mutta siinä ollaan tietysti jo...
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy tietoja kyseisen kappaleen nuottijulkaisusta, joten sitä ei ilmeisesti ole julkaistu. Äänitteenä se löytyy sekä Kanerva-Kuoron että Erkki Junkkarisen levyttämänä.
Suomen kansallisdiskografia: https://finna.fi
Sieniä kasvaa lähes kaikkialla, myös veden alla. Sienieläinten (Porifera) pääjakso esimerkiksi käsittää tuhansia pääosin merissä elävää lajia. Osa sienieläimistä elää myös makeassa vedessä.
https://laji.fi/taxon/MX.70012
Sienieläinten pääjaksoon kuuluu kolme luokkaa (Sarveispiisienet, Lasisienet, Kalkkisienet). Joissakin luokitteluissa Homoscleromorpha lasketaan omaksi luokakseen. Sarveispiisienten luokkaan kuuluvista lajeista tavataan Suomessa esimerkiksi järvisientä (Spongilla lacustris) ja murtovesisientä (Ephydatia fluviatilis).
https://laji.fi/taxon/MX.70448
https://laji.fi/taxon/MX.70447
https://suomenluonto.fi/uutiset/jarvenpohjan-kummajainen/
Tunnetuin sienieläin lienee sarveispiisieniin kuuluva...
Ainakin seuraavat teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista: Koivunen Pasi: Vapaaksi riippuvuuksista 1997, Hakula Kirsi: Pelihimon ilmeneminen raha-automaattien pelaajien kokemana 1991, Pölkki Mervi: Elämä pelaajan lähellä - ongelmapelaajien läheisten kokemuksia 1996, Elämän valttikortit - opas pelaamisen vähentäjille ja lopettajille 1995, Poteri Riitta: Asiakkaana ongelmapelaaja 1995. Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa aineistotietokannastamme (http://www.libplussa.fi
Valitettavasti suomeksi ei kirjailijasta tietoa löytynyt. Teoksessa Twentieth-Century Children's Writers vuodelta 1983 (tunnus 0-333-24743-4) löytyy hänestä englannin kielellä lyhyet elämänkertatiedot: syntynyt Colchesterissa, Essexissä 31. 12. 1924, kaksi tytärtä, asunut Mallorcalla vuodesta 1964 ja muutama työpaikkatieto. Kirjassa on luettelo hänen lastenkirjoistaan, joihin sisältyy teos As Far as Singapore (suom. Lapsentyttönä Singaporeen). Lisäksi on maininta Pamela Brownin kommentti omasta kirjoittamisestaan (suomennettuna) seuraavasti:"Kun aloitin kirjoittamaan olin vielä lapsi ja kirjotin vain omaksi ilokseni. Huomattuani, että se viihdytti myös toisia lapsia jatkoin kirjoittamista heidän huvikseen. Näin olen tehnyt siitä lähtien...
Algot Untola, alkuperäiseltä nimeltä Algot Tietäväinen, käytti salaniminään mm. Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen.
Seuraavat teokset keskittyvät pelkästään Algot Untolan elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonssa:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila: legenda jo eläessään (WSOY 1977).
Erho, Elsa: Maiju Lassila: kirjallisuushistorialinen tutkimus (Turun yliopisto 1957)
Seuraavissa teoksissa on myös tietoa Algot Untolasta:
Meri, Veijo: Goethen Tammi: lyhyttä proosaa ( Otava 1978)
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämnkertoja (WSOY 1954).
Mainonnan seunsuuria käsitteleviä teoksia ei löydy suoraan Turun kaupunginkirjaston tiedonhausta eikä myöskään kansallisbibliografia Fennicasta. Linda=yliopistokirjastojen yhteisluettelo antaa teoksen Lacey, Nick "Media institutions and audiences" (2002), joka löytyy Vaasasta. Kotimaisten artikkelien viitetietokanta Arto antaa 4 viitettä, esim. Knuuttila, Seppo: "Mainokset nuorten naisten halventajina?" Nuorisotutkimus 1996: 1, 13-23; Seppänen, Janne: "Tiukka toppi ja sensuuri" teoksessa Naisen naamio, miehen maski. Tietokantoja voi käyttää kirjastoissa.
Kannattaa aloittaa laajemmasta, etsiä mainontaa ja mainoksia koskevaa kirjallisuutta yleensä. Asiasanoina voi käyttää sekä "mainonta" että "mainokset". Yleisten kirjastojen luokituksen...
Matkailusivustoissa on tietoa Italian sademääristä paikkakunnittain
http://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/italia/tilastot/
http://www.worldclimate.com/
Voit lähettää kysymyksesi myös Ilmatieteen laitokselle
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html
Kukaan meistä ei osaa japania mutta internetista löytyi sivusto, missä kirjoitetaan etunimiä japanin kielellä. Katso tästä:
http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Voit valita haluatko että Kati on kirjoitettu klassisella tyylillä tai esim. mangatyylillä.
Ensimmäinen kysymys tunnetaan myös niin sanottuna valehtelijan paradoksina. Eräitä ratkaisuyrityksiä siihen ovat olleet:
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, eivät ole tosia eivätkä epätosia
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, ovat samaan aikaan sekä tosia että epätosia
* missään loogisesti korrektissa kielessä ei voi puhua kielen lauseiden omasta totuudesta eikä mikään lause voi siis viitata omaan totuuteensa, joten valehtelijan paradoksi kertoo vain luonnollisen kielen epätarkkuudesta
Lisää informaatiota valehtelijan paradoksista ja sen mahdollisista ratkaisuista löytyy esimerkiksi täältä:
http://plato.stanford.edu/entries/liar-paradox/
Kaksi...
Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) neuvoo painovirheiden varalta luetteloijaa seuraavasti:
"Julkaisussa olevat epätarkkuudet ja painovirheet jäljennetään sellaisinaan. Niiden jälkeen voidaan merkitä hakasulkeissa ”sic”. Hakasulkeita edeltää ja seuraa tyhjämerkki( [sic] ). Vaihtoehtoisesti oikea kirjoitustapa voidaan lisätä hakasulkeissa, jolloin korjausta edeltää lyhenne ”i.e.” (id est, se on, tarkoittaa) tai sen vastine muulla kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä.
esim. Looser [sic] takes all
Looser [i.e. Loser] takes all
Poisjääneet kirjaimet tai numerot voidaan lisätä väärin kirjoitettuun sanaan hakasulkeissa (tässä tapauksessa ei tarvita edeltävää ja seuraavaa tyhjämerkkiä).
esim....
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Toimittaja Jakke Tiainen on minäkertoja Mari Mörön kirjassa Pulukeikka. Hänen ulkonäköään ei kuvailla kirjassa, joten täytyy käyttää mielikuvitusta. Joitakin viitteitä on hänen pukeutumisestaan. Hänellä on samettihousut (s. 31) ja parhaimpiinsa pukeutuneena hän on lankannut kenkänsä mustalla tussilla ja hangannut margariinilla (s. 76). Hänen pojallaan on valkoista tukkaa kuin ylikukkineella horsmalla ja ginipullon etiketin väriset silmät (s. 60). Jospa tästä voisi jotain päätellä toivoen, että omena ei ole pudonnut kauas puusta.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta ( http://finna.fi useita opinnäytteitä aiheesta. Hakutermeinä käytin asiasanoja monikamerakuvaus, monikameramiksaus, monikameratekniikka, monikameratuotanto ja monikameratyö. Julkaisuja voi kaukolainata kirjaston kautta. Googlaamalla löytyi lisäksi seuraavat julkaisut, jotka ovat luettavissa verkossa: Janne Saarela: Livestream monikameratuotannossa Kassun karnevaaleilla (Mikkelin amk 1991) sekä Jaakko Alajoki: Monikameratuotannon automaattinen editointi (TKK 2006). Pekka Korvenojan kirjassa TV-kameratyön perusteet (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2004) käsitellään myös aihetta. Kirja on esim. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kirjailija on Anton Tsehov ja novellin nimi Sali 6.Novelli löytyy esim. Tsehovin Valittujen novellien 2.osasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2017625__Stsehov__Ff%3Afac…
HelMet-verkkokirjastoa selattaessa kirjan kohdalla oleva teksti ”hyllyssä” tosiaan tarkoittaa, että kirja on hyllyssä siinä kirjastossa, jonka kohdalla teksti lukee. Jos teet kirjasta varauksen, kirja voi olla tilassa ”hyllyssä” muttei välttämättä siinä kirjastossa, josta haluat kirjan noutaa. ”Hyllyssä” merkitsee silloin, että kirja on hyllyssä sen omistajakirjastossa. Varaus on noudettavissa, kun omissa tiedoissa kirjan kohdalla lukee ”odottaa noutoa”. Tämä on kieltämättä hiukan hämäävää.
Internetin kautta varattaessa kirjoja ei haeta useinkaan aivan saman tien hyllystä. Varaukset sisältävä hakulista otetaan joitakin kertoja päivässä, jolloin varatut kirjat poimitaan hyllystä. Pienissä kirjastoissa lista otetaan yleensä harvemmin kuin...
Kyse on luultavasti kirjasta Sanders Martha: Aleksanteri ja Taikahiiri, Tammi 1972.
Ks. myös http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=95719b1a-3683-4d5…
