Oheisesta linkistä esimerkki opettajien välisestä yhteistyöstä Kokkolan Hollihaan koulussa Esi- ja alkuopetuksessa kielikylpyopetuksen eheyttämisestä.
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1330,34802,37379,37381
Haukuputaan kirkonkylän koululla on kokemuksia tietokoneesta eheyttämisen apuvälineenä.
http://hauki.haukipudas.fi/kkala/projekti_kokeilu.shtml
Tampereella mm. Hervannan koululla on kokemuksia maahanmuuttajaryhmien opetuksen eheyttämisestä.
http://www.tampere.fi/koulutus/opetus/ops/mamu/luku2.html
Edu.fi sivuilla on keskustelufoorumi jossa voi keskustella ja ideoida erilaisten työryhmien kanssa. http://www.edu.fi/publicMessageboard.asp?path=498,516,2335
Tarkempia tietoa opetuksen eheyttämisen käytännön kokemuksista saa...
Jari Tervosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja Miten kirjani ovat syntyneet 4 (2000)s. 430-449, Jari Tervon kirjasta Kallellaan (2000) ja tuotannosta Jaana Kuhan pro gradusta Huumori, komiikka ja nauru Jari Tervon proosassa (Joensuun yliopisto 1996).
Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
Sandy Hotchkiss: Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä, Basam books, 2005
Kustantajan esittely http://www.basambooks.com/kirjaesittely.html?id=113&-session=basam:3546…
Erwin, Phil: Asenteet ja niihin vaikuttaminen, WSOY 2005
Kustantajan esittely
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-31599-0
Molemmat kirjat kuukuvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin http://www.helmet.fi
Kuivattu kala näyttäisi olevan lähinnä itäsuomalaista perinneruokaa.
Löysin linkin suomalaista ruokaa käsittelevälle internet-sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin asiasta:
http://cc.joensuu.fi/~spitkan/kotitalous/suomalainen/Page21.html
Ruoka-aiheisia kysymyksiä voi myös lähettää esim. MTV3:n Ruokala-ohjelman kokeille:
http://www.ruokala.tv/Public/Kysykokeilta
Valitettavasti de Villepinin vierailumenu ei selvinnyt internetin avulla (etsin mm. Helsingin Sanomien uutisarkistosta).
Thomas Brezinasta voit lukea Mervi Kosken kirjoittamasta teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia, osa 1 (2001).
Seitsemän tassua ja Penny -sarjasta on suomennettu 20 osaa, seuraava osa on tulossa tänä vuonna.
Thomas Brezinasta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta useasti aikaisemminkin. Katso palvelun arkistosta lisää tietoa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, käytä hakusanaa brezina thomas.
Varmaa tietoa Viipurin Raivolassa olleesta poika- tai lastenkodista ei löytynyt, mutta Raivola-seurasta luvattiin selvittää asiaa. Seuraan voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Seuran yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.raivola.net/yhteystiedot.htm
Kysymyksesi on esitetty myös palvelun tietolistalla, mutta emme ole saaneet yhtään vastausta, itsekään en tiedä suoraan yhtään suomenkielistä ”kultaisen säännön” runoa. Kahil Gibranin mietteissä on jotakin sinnepäin
viittaavaa, esim. teoksessa ”Merta ja hiekkaa”: ”Viisaus lakkaa olemasta viisautta, kun siitä tulee liian ylpeä
itkeäkseen, liian vahva nauraakseen ja liian itsekäs etsiäkseen muita kuin itseään” ym.
Turun kaupunginkirjastossa oli hiljattain näyttely ”Runo puhuu uskosta”, siihen liittyvä kirjallisuusluettelo on luettavissa kotisivultamme. Polku alkaa etusivulta kohdasta Kirjasto suosittelee, Aiheluettelot, Kaunokirjallisuus ja lopuksi Runo puhuu uskosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=58236
Uskonnolliset...
Kirjan korvaushinta riippuu sen hankintahinnasta. Korvausasia on helpointa hoitaa siinä kaupungissa, jonka aineistosta on kyse, mutta tarkempia tietoja saat lähimmästä kaupunginkirjastosta Helmet-alueella (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Kirjastokortti kannattaa ottaa mukaan. Asia kannattaa hoitaa ajoissa, ettei kirja ehdi mennä perintään.
Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kotikirjaston kautta tai oman kirjastojärjestelmän kautta mikäli järjestelmässä on verkkolomake kaukolainausta varten.
"Pikku äiti" esittäjänä Anna-Liisa Pyykkö ja Decca-yhtye. Äänitetty 7.4.1959. On levyn B-puolella.
Samalla levyllä A-puolella toinen kappale Äiti jäi, kun lähti toiset. Löytyy ainoastaan kansalliskirjaston kokoelmista Helsingistä ja on vain tutkijakäytössä. Ei lainattavaa kappaletta siis saatavilla.
Kysy online –palvelu on kesälomalla, avautuu jälleen syksyllä.
Varsinaisissa luettelointitiedoissa ei ole mainintaa miniboxista, mutta jotkut kirjastot, kuten juuri Kirjasto 10, ovat laittaneet merkinnän boxista ns. nideluokan perään. Kokeilin HelMet-hakua kirjoittamalla hakukenttään sanan miniboxi ja hyvin näyttää toimivan. Kirjoita siis hakukenttään haluamasi esittäjä tai teos sekä miniboxi, niin eiköhän se näin löydy. Käytä ’uutta’ HelMet-hakua, sitä jonka hakukenttä on valmiina HelMetin etusivulla, perinteinen HelMet-haku ei tuota tulosta.
Tätä kannattaa kysyä Suomen Kirjasäätiöltä, joka jakaa palkinnot. Tässä kirjasäätiön nettisivut, joista löytyy myös yhteystiedot: http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/kirjasaatio/
Toimeentulotuki perustuu lakiin "Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412". Laissa on määritelty perustulon laskentakaava. Nelihenkisen perheen toimeentulotuki riippuu esimerkiksi lapsien iästä ja muista tapauskohtaisista tekijöistä.
Laki toimeentulotuesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
Sosiaali- ja terveysministeriö: http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
Seuraavien seurojen sivuilla on linkkejä sukututkimuksen verkkosivuille:
- Suomen Sukututkimusseura: https://www.genealogia.fi/
- Sukuseurojen keskusliitto: https://www.suvut.fi/
- Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
- Evl.fi - kirkon tietoa sukututkimuksesta, https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Erityisesti digitaalisia aineistoja esittelee Digitaalisen sukututkimuksen opas, https://www.genealogia.fi/digitaalisen-sukututkimuksen-opas/
Hyviä aloituspaikkoja löytyy erityisesti Sukututkimusseuran sivuilta
-Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet
-Sukuhaku, https://sukuhaku.genealogia.fi/
-Arkistolaitoksen sukututkimus, http://wiki.narc.fi/...
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy...
Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001
5-luku 13 §:
"Ruumiin luovuttaminen opetustarkoitukseen
Yliopiston anatomian laitokselle voidaan lääketieteen opetusta varten luovuttaa ruumis, jonka opetustarkoitukseen luovuttamiseen vainaja on eläessään kirjallisesti antanut suostumuksensa"
Alla on linkki Finlex-Ajantasainen lainsäädäntö
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010101
Käytännön tietoa on esimerkiksi Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön sivustolla.
http://www.uta.fi/med/tutkimus/tutkimusryhmat/anatomia/vainajien_kaytto…
Etsimäsi henkilö on hyvin todennäköisesti historioitsija Tony Lurcock. Hän on laatinut kolme kirjaa brittiläisten matkakokemuksista Suomessa. Kaksi ensimmäistä teosta ovat "Not So Barren or Uncultivated: British Travellers in Finland 1760-1830" (2010) ja "No Particular Hurry: British Travellers in Finland 1830-1917" (2013). Uusin Lurcockin teoksista on "A Life of Extremes: The British Discover Modern Finland 1917-1941" (2015).
Lurcockin teoksia ei valitettavasti ole käännetty suomeksi, mutta teossarjan kaksi ensimmäistä osaa löytyvät esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmista. Lurcockin suomennettu artikkeli "'Ihana kuin Lapin yö': Varhaisia englantilaisia matkamiehiä Lapissa" löytyy kuitenkin teoksesta "Lapin tuhat tarinaa: Anto Leikolan...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Robin Jarvisin kirjoja on suomennettu kaksi, Kristallivankila ja Pimeyden kutsu. Tietoa itse kirjalijasta on vaikea löytää. Tähtivaeltaja-lehdessä (1999:2) on arvostelu kirjasta Pimeyden kutsu, mutta onko itse kirjailijasta mitään, sitä en tiedä. Netistä löytyy muutama Jarvis-sivu, ne tosin englanniksi http://www.fireandwater.co.uk/authors/biogs/jarvis.htm
http://www.ncbf.org.uk/jarv.htm
Jarvisin kustantaja Suomessa on Karisto, olisikohan heillä tietoja enemmän: Karisto Oy PL 102, 13101 HÄMEENLINNA Puh. 03 - 616 1551.
